Ajankohtaistiedotteet 2020

Tälle sivulle on koottu vuonna 2020 julkaistut artikkelit.

25.10.2020
Tuomikirvaennuste 2021 – näytteenottopyyntö

Tuomikirvan talvimuna silmussa (Kuva: Erja Huusela-Veistola)Taas on aika selvittää kotimaisen tuomikirvakannan runsaus ja kerätä näytteet vuosittaista tuomikirvaennustetta varten. Ennuste perustuu tuomikirvojen talvimunien laskentaan ja sitä varten tarvitaan näytteitä tuomen silmuista ympäri Suomea. Mitä enemmän näytepisteitä on, sitä kattavampi ja luotettavampi ennuste kotimaisen tuomikirvakannan suuruudesta saadaan.

Näytteenotto-ohjeet:

Tuomenoksat pitäisi kerätä ja lähettää tarkastettavaksi marraskuun aikana. Tuomenoksat kootaan vähintään kolmesta, mielellään viidestä pellon läheisyydessä kasvavasta tuomesta. Kunkin puun oksaniput sidotaan erillisiksi nipuiksi. Noin 50-60 cm:n mittaisia oksia tarvitaan kustakin tuomesta 20-30 kappaletta. Näytteet kerätään puun joka puolelta normaalilta ulottuma-korkeudelta. Ennen näytteenottoa kannattaa varmistaa, että oksat ovat tuoreita ja että puu varmasti on tuomi. Jokaisesta näytteestä pitäisi löytyä vähintään 100 elävää silmua.

Liitä näytteiden mukaan tieto näytteenottopaikasta (paikkakunta) sekä yhteystiedot (nimi ja sähköpostiosoite). Kaikille oksia lähettäneille lähetetään omien näytteiden laskentatulokset ja ensi kesän tuomikirvaennuste heti tulosten valmistuttua tammikuussa 2021.

Näytteet toimitetaan osoitteeseen:

Erja Huusela-Veistola, Luonnonvarakeskus (Luke), Planta/Tietotie 4, 31600 Jokioinen

 

Lisätietoja: Erja Huusela-Veistola, Erikoistutkija, Luke Kasvinterveys

etunimi.sukunimi@luke.fi, p. 029 532 6148 /040 149 8332

Tuomikirvaennusteen oksanäytteet (kuva: Erja Huusela-Veistola)
20.8.2020
Lämmin ja aurinkoinen sää lisää kahukärpäsriskiä

Kahukärpäsiä kelta-ansassa (Kuva: Erja Huusela-Veistola)Kahukärpäsiä on runsaasti liikkeellä ja tavanomaista lämpimämpi sää lisää syysviljan oraiden vioitusriskiä.

Kahukärpäset ovat päiväaktiivisia ja vallitseva aurinkoinen ja lämmin sää suosii niiden lentoa ja munintaa. Lämmin sää edesauttaa toukkien kehitystä ja viljojen kasvupisteiden vahingoittumista.

Kahukärpästarkkailu ja mahdollinen torjunta ovat ajankohtaisia lohkoilla, joilla syysviljat ovat juuri orastuneet. Karkea kahukärpäsen torjuntakynnys on yli viisi kahukärpästä vuorokaudessa puolikkaan A4-arkin kokoista kelta-ansaa kohti. Torjunta kohdistetaan aikuisiin kahukärpäsiin ennen munintaa ja se on tehtävä jo viljan ollessa 1,5–2 -lehtiasteella.

Kaskaita on ollut tänä kesänä runsaasti. Viirukaskasta on syytä tarkkailla kahukärpässeurannan yhteydessä etenkin niillä alueilla, joilla on aiemmin esiintynyt vehnän kääpiökasvuvirusta (WDV).

Viirukaskaita (Kuva: Erja Huusela-Veistola)

 

 

12.8.2020
Kalvassekoyökkönen vioitti kevätviljoja Elimäellä

Elimäeltä kerätystä kotelosta kuoriutunut kalvassekoyökkönen (kuva: Erja Huusela-Veistola)Elimäellä kevätvehnällä havaitun paikallisen yökköstuhon pääaiheuttajaksi on varmistunut kalvassekoyökkönen Amphipoea fucosa. Tuhoalueelta löytyi vioituksen ilmaantuessa kesäkuun lopussa runsaasti perhosen koteloita ja joitakin toukkia, joita oli kasvatuksessa Luonnonvarakeskuksessa. Tarkka lajinmääritys tehtiin perhosten kuoriuduttua Oulun yliopistossa. Aineiston perusteella kalvassekoyökkönen oli tuhojen keskeinen aiheuttaja, mutta seassa oli myös ainakin kaunosekoyökköstä ja ruskoluhtayökköstä, ehkä pieneltä osin myös muita heinäkasveja syöviä yökköslajeja.

Kalvassekoyökkönen on Etelä- ja Keski-Suomessa hyvin yleinen yökköslaji, joka on levinnyt Etelä-Lappiin saakka. Toukka elää heinäkasveilla, mutta sen ei ole aiemmin raportoitu aiheuttaneen vioituksia viljakasvustoissa. Viime vuonna toukkia esiintyi kevätvehnällä paikallisesti Turun seudulla, mutta laji varmistui kalvassekoyökköseksi vasta nyt.

Aikuinen kalvassekoyökkönen on väritykseltään hyvin muunteleva. Tarkka lajinmääritys on usein mahdollista vain genitaali- tai DNA-tutkimuksen avulla. Lajilla on yksi sukupolvi vuodessa. Aikuisia tavataan heinäkuun alkupuolelta syyskuun alkuun. Kalvassekoyökkönen talvehtii munana. Keväällä kuoriutuvat toukat elävät heinäkasvien korsissa ja juurissa. Laji koteloituu kotelokoppaan maahan.

Perhostoukka kaivautuu viljoilla kasvin tyveen ja varren sisään aiheuttaen ensin keskilehden sitten koko kasvin kuihtumisen. Tuhojen perusteella näyttää siltä, että toukat voivat vaihtaa kasvista toiseen, joten tuho voi edetä kylvöriviä pitkin tai rintamana.

Laji viihtyy kosteissa elinympäristöissä. Koska laji ei ole aiemmin aiheuttanut tuhoja viljelyksillä, ei viljelymenetelmien vaikutuksistakaan ole tietoa.

Kalvassekoyökkösen torjuntamahdollisuudet ovat heikot. Sen torjuntaan ei ole hyväksytty kemiallisia torjuntavalmisteita. Lisäksi korren sisällä eläviin toukkiin on vaikea saada tehoa, aikuisten perhosten torjunta ei kannata eikä sopivaa torjunta-ajankohtaa tiedetä.

Viljelytoimenpiteillä voidaan mahdollisesti vaikuttaa yökkösten elossasäilyvyyteen. Kevytmuokkaus tai sänki saattaa lisätä riskiä, joten jos tuhoa on esiintynyt kannattaa pyrkiä vähentämään kasvijätteen määrää tehokkaalla muokkauksella. Myös juolavehnän ja muiden heinämäisten rikkakasvien torjuntaan on syytä panostaa. Lisäksi on syytä huolehtia monipuolisesta viljelykierrosta ja tehostaa kasvintuhoojien tarkkailua.

Lajin esiintymistä mahdollisena tuhonaiheuttajana viljakasvustoissa kannattaa jatkossa seurata ja dokumentoida etenkin nykyisellä tuhoalueella.

Yökköstoukka maassa Elimäellä 29.6.2020 (kuva: Erja Huusela-Veistola)
3.8.2020
Varaudu kahukärpästarkkailuun syysviljakylvöksillä

Kahukärpästarkkailu uusilla syysviljalohkoilla on syytä aloittaa heti kylvön jälkeen. Karkea kahukärpäsen torjuntakynnys on yli viisi kahukärpästä vuorokaudessa puolikkaan A4-arkin kokoista kelta-ansaa kohti. Torjunta kohdistetaan aikuisiin kahukärpäsiin ennen munintaa. Mahdollinen torjunta pyretroidi-valmisteella on tehtävä jo viljan ollessa 1,5-2 -lehtiasteella.

Kahukärpänen lentää ja munii päivälämpötilan ylittäessä 14 astetta. Toukan kehitys jatkuu lämpötilan ollessa yli 12 astetta. Vioitusriski on suurin aikaisin kylvetyillä lohkoilla lämpiminä syksyinä.

Kaskaita on ollut tänä kesänä runsaasti. Viirukaskasta on syytä tarkkailla kahukärpässeurannan yhteydessä etenkin niillä alueilla, joilla on aiemmin ollut vehnän kääpiökasvuvirusta (WDV).

Kahukärpänen rukiin oraalla (Kuva: Erja Huusela-Veistola)

31.7.2020
Kasvitaudit runsaina viljakasvustoissa

Viimeisten kahden viikon aikana lehtilaikkutaudit ovat merkittävästi runsastuneet viljakasvustoissa erityisesti alttiissa lajikkeissa. Lehtilaikkutaudit ohralla, kauralla ja vehnällä ovat pahimmillaan kivunneet lippulehdille ja alimmat lehdet ovat jo kuolleet. Lisäksi ohrissa esiintyy härmää ja vehnissä ruosteita. Tähkälletulovaiheessa tehdyt kasvitautitorjunnat ovat pitäneet kasvustot vielä pääosin terveinä. Punahomeiden oireet erottuvat muuten vielä vihreissä tähkissä.

Ennen kasvuston keltatuleentumista on hyvä tehdä havaintoja kasvinsuojelun onnistumisista, kasvustossa esiintyvistä ravinnepuutoksista sekä mahdollista muista vioituksista. Muistiinpanot ovat hyödyllisiä suunniteltaessa uuden kasvukauden kasvinsuojelu- ja muita viljelytoimia. Kasvitautien havainnointi on erityisen tärkeää, jos lohkon sato on suunniteltu siemeneksi. Nokitautien ja viirutaudin lisäksi verkkolaikku, ohran tyvi- ja lehtilaikku, kauran lehtilaikku ja vehnän ruskolaikku voivat kosteissa itiöintiä suosivissa oloissa levitä myös kehittyvään satoon.

Punahomeen tartuttamat jyvät erottuvat ohrassa ruskeina (Kuva: Marja Jalli)

27.7.2020
Huomioi syyskylvöjen etanariski

Etanariski on huomioitava etenkin uusia syysöljykasvi- ja syysviljalohkoja perustettaessa. Syysmuotoisten kasvien kylvöä on syytä välttää lohkolle, jossa etanariski on suuri. Tarkkailua voi tehdä ns. etana-ansoilla levittämällä kasvustoon märän säkin tai laudan alle lesettä ja tarkastamalla ansan aamuisin. Kyntö on tehokas etanoiden torjuntakeino. Kemiallinen torjunta on mahdollista rautafosfaatti-valmisteilla.

Uusilla syysöljykasvilohkoilla on syytä tarkkailla myös kirppojen, kaalikoin ja rapsipistiäistoukkien esiintymistä.

Valepeltoetanoiden tarkkailu tarpeen syyskylvöillä (Kuva: Erja Huusela-Veistola)

26.7.2020
Hukkakauran kitkentä edelleen ajankohtaista

Olosuhteet ovat olleet suotuisat hukkakauran itämiselle ja sitä esiintyy paikoin runsaasti. Hukkakaurat kerätään juurineen muovisäkiin ja poltetaan. Keruu on tarpeen useampaan kertaan, että eri aikaan itäneet ja röyhylle tulleet yksilöt saadaan hävitettyä.

Röyhyllä olevaa hukkakauraa ei voi torjua enää kemiallisesti (Kuva: Heikki Jalli)

25.7.2020
Tee havainnot kasvustoista

Kasvukauden tässä vaiheessa on hyvä tehdä havaintoja kasvinsuojelun onnistumisista, kasvustossa esiintyvistä ravinnepuutoksista sekä mahdollista muista vioituksista. Analysointi onnistuu parhaiten, kun kasvukausi on hyvässä muistissa. Muistiinpanot ovat hyödyllisiä suunniteltaessa viljelykiertoa ja uuden kasvukauden kasvinsuojelu- ja viljelytoimia.

Kasvitautien esiintymisessä suurta vaihtelua

Kasvitautien esiintymisessä on ennen tuleentumista runsasta alueellista ja lohkokohtaista vaihtelua. Viljelykierron ja lajikekestävyyden myönteiset vaikutukset ovat hyvin nähtävissä. Ilman kasvitautitorjuntaa kestävämmät lajikkeet ovat säilyneet pääosin terveinä.

Voimakkaimmat ohran verkkolaikkutartunnat ovat edenneet lippulehdelle asti ja alimmat lehdet ovat kuolleet. Monitahoisissa ohrissa on havaittu härmää. Härmän ensioireet näkyvät valkoisina pumpulimaisina pesäkkeinä lehden pinnalla ja lehden toinen puoli muuttuu kellertäväksi.

24.7.2020
Hernekääriäinen taas lennossa

Hernekääriäinen (Kuva: Erja Huusela-Veistola)Jokioisten seuranta-ansoissa on havaittu erittäin runsaita hernekääriäismääriä sään lämmettyä viikolla 29. Kääriäisen esiintymisessä ja kasvustojen kasvuvaiheissa on suurta vaihtelua. Torjunta kohdistetaan kuoriutuviin toukkiin lohkokohtaisen feromonipyydystarkkailun perusteella.

24.7.2020
Siemenlevintäisiä kasvitauteja normaalia enemmän

Siemenlevintäisiä nokitauteja, lento- ja avonokea, sekä ohran viirutautia esiintyy myös peitatulla siemenellä kylvetyissä kasvustoissa. Näiden sekä muiden siemenlevintäisten kasvitautien tarkkailu on tarpeen erityisesti kylvösiemeneksi suunnitelluilla lohkoilla.

Viirutaudin tartuttamassa yksilössä tähkä jää usein tuppeen (Kuva: Asko Hannukkala)

19.7.2020
Kosteus altistaa mansikkaa taudeille

Härmän torjunta on ajankohtaista satokauden päätyttyä. Kasvuston niitto ennen käsittelyä parantaa torjuntavalmisteen kohdistumista uusille lehdille. Kosteus on lisännyt harmaahometta sadossa ja heikentänyt kauppakestävyyttä. Maan märkyys on altistanut kasveja mansikan punamätätartunnoille, jos tautia on aikaisemmin esiintynyt lohkoilla. Punamätä tuhoaa juuria ja kasvien kehitys pysähtyy.

17.7.2020
Kauroissa avonokea

Hidas ja viileässä tapahtunut orastuminen oli suosiollista myös kauran avonoelle. Kauranavonoki tuhoaa tähkylöiden kaikki osat muuttaen ne mustaksi tuulen mukana kulkeutuvaksi noki-itiöpölyksi. Osa noki-itiöiden täyttämistä jyvistä saattaa pysyä ehjinä puintiin asti ja osa hajoaa kesän kuluessa. Sairaat kasviyksilöt jäävät terveitä lyhyemmiksi ja nokiröyhyt tulevat näkyviin hieman terveitä röyhyjä myöhemmin. Nokitähkät näkyvät kasvustossa varmimmin 1–2 viikkoa röyhylle tulon jälkeen. Nokitautien tarkkailu on tärkeää erityisesti siemenviljelylohkoilla.

Kauran avonoen tartuttamat röyhyt tulevat näkyviin hieman terveitä myöhemmin (Kuva: Marja Jalli)

17.7.2020
Kasvitautien itiöinti jatkuu

Yleisesti kasvitauteja esiintyy viljojen kasvuvaiheeseen nähden normaalia vähemmän. Lohkottaiset erot ovat kuitenkin suuria. Itiöinti on nyt runsasta. Tämä näkyy pieninä yksittäisinä oireina lohkoilla, jotka ovat aiemmin olleet terveitä viljelykierron ja terveen/peitatun siemenen ansiosta. Aikaisimmat ohrakasvustot ovat jo maitotuleentumisvaiheessa ja viljojen kukintavaihe, joka on viimeisin sallittu kemiallisen käsittelyn aika, on pääosalla pelloista ohitettu.

17.7.2020
Aikaisen punahometartunnan jyvät eivät kehity

Sekä kaurassa että ohrassa on paikoin havaittu jyväaihioita, joissa Fusarium-sienitartunta on ollut niin voimakas, että jyvän kehittyminen on estynyt. Nämä jäävät alimittaisiksi ja poistuvat puinnin myötä peltoon.

Eriasteisia punahomeen oireita kauran tähkylöissä (Kuva: Marja Jalli)

16.7.2020
Perunakasvustoja kannattaa tarkkailla

Sään lämmettyä perunoilla esiintyy taas luteita ja kaskaita. Ne saattavat vioittaa vielä myöhään istutettuja kasvustoja.

16.7.2020
Kaalin tuholaisia on liikkeellä

Kaalikoin uusi sukupolvi on lennossa ja toukat kuoriutuvat munista nopeasti lämpimän sään vallitessa. Torjuntatarve jatkuu alueilla, minne kaalikoit ovat säärintamien mukana tulleet. Peltoluteita on edelleen liikkeellä ja ne saattavat vioittaa myöhäisimpiä istutuksia. Pikkukaalikärpäsen toinen lento on alkamassa Etelä- ja Itä-Suomessa.

16.7.2020
Kevätviljojen tuhoeläintorjunta myöhäistä

Tähkäsääsken tarkkailu jatkuu vehnän kukintavaiheeseen saakka. Kosteus lisää etanariskiä. Muuten tuhoeläintilanne on rauhallinen. Tuholaisten torjunta viljakasvustoissa tässä vaiheessa on vain harvoin kannattavaa.

15.7.2020
Porkkanakärpäsen lento alkamassa

On viitteitä siitä, että porkkanakärpäsen toinen lento on alkamassa Etelä-Suomessa, vaikka lämpösummapohjainen ennustemalli on edelleen vihreällä. Aikaisilla lohkoilla, jossa on havaittu ensimmäisen sukupolven lentoa, liima-ansatarkkailu on syytä aloittaa välittömästi, jos se on kempin osalta jo lopetettu.

15.7.2020
Tuhoeläintarkkailu myöhäisillä öljykasvilohkoilla

Runsaat sateet ovat helpottaneet öljykasvien tuholaistilannetta. Rapsikuoriaisen ja kaalikoin torjunta on mahdollista enää vain erittäin myöhäisissä kevätöljykasvikasvustoissa, jotka eivät vielä kuki. Täyskukinnan aikaan tuholaistorjunta ei ole sallittua millään valmisteella.

Runsaiden sateiden myötä lisääntynyt etanariski kannattaa huomioida uusia syysöljykasvilohkoja perustettaessa.

14.7.2020
Hernekääriäisen lento hiipumassa

Hernekääriäisen lento alkaa olla Etelä-Suomessa jo pääosin ohi, mutta kääriäisen esiintymisessä ja kasvustojen kasvuvaiheessa on vaihtelua. Torjuntatarve ja -ajankohta määräytyvät lohkokohtaisen feromonipyydystarkkailun perusteella. Torjunta kohdistetaan kuoriutuviin toukkiin. Sään lämmetessä kannattaa tarkkailla mahdollisten hernekirvojen esiintymistä. Torjunnassa on huomioitava varoajat.

13.7.2020
Porkkanakempeistä ei enää suurta harmia

Joitakin porkkanakemppejä on edelleen liikkeellä epävakaisesta säästä huolimatta. Sateinen ja tuulinen sää vähentää porkkanakempin lentoa. Lento saattaa vielä vilkastua, kun sää poutaantuu ja tuuli tyyntyy. Porkkanat ovat kuitenkin suurimmalta osin ohittaneet alttiit kasvuvaiheet. Vain kaikkein myöhäisimmät kylvökset voivat olla vielä vioittuvassa vaiheessa. Porkkanakärpäsen ensimmäinen lentohuippu on ohitettu Oulun korkeudella saakka, mutta lento jatkuu Lapissa yhä.

13.7.2020
Taudinaiheuttajien itiötuotanto runsasta

Toista viikkoa kestäneet sadejaksot ovat herättäneet viljojen lehtilaikkutaudit. Pääosin oireet ovat vielä vähäisiä mutta itiöiden tuotanto ja oireiden eteneminen ovat nopeaa kosteassa ja tuulisessa säässä. Kasvuolosuhteet ovat ohjanneet, mitkä taudinaiheuttajista ovat vallitsevia. Lehtilaikkutautien lisäksi kevätvehnissä on havaittu paikoin härmää. Härmän tunnistaa valkeista pumpulimaisista pesäkkeistä. Sade huuhtoo pesäkkeet, jolloin jäljelle jää vain pieni kellertävä laikku. Kasvitautitorjunta on mahdollista kukintaan asti. Viimeinen käsittelyaika vaihtelee eri valmisteiden välillä.

12.7.2020
Kaalilla edelleen rapsikuoriaisia ja kaalikoita

Rapsikuoriaisia on ollut edelleen runsaasti liikkeellä. Ne saattavat vioittaa kukka- ja parsakaalin nuppuja. Kaalikoin toukkien vioituksia on havaittu kaaleilla paikoitellen runsaastikin, ja uusi aikuisten sukupolvi on kuoriutumassa, joten torjuntatarve jatkuu alueilla, jonne kaalikoit ovat säärintamien mukana tulleet. Pikkukaalikärpäsen ensimmäinen lentohuippu jatkuu vielä Pohjois-Lapissa, ja toinen lento on alkamassa ensi viikon loppupuolella Etelä-Suomen suotuisimmilla alueilla. Isokaalikärpäsen lento on käynnissä.

12.7.2020
Ohrassa tavattu tyvifusariooseja

Fusarium-sienten aiheuttamia tyvitautien oireita ohralla (Kuva: Marja Jalli)Ohrakasvustoissa on havaittu tuleentuneita yksilöitä, joissa tähkä on jäänyt tuppeen. Aiheuttajina ovat tyviä vioittavat Fusarium-sienet, jotka aiheuttavat ruskeatyvisyyttä kaikilla viljakasveilla. Sieni tappaa tyvisoloukon, jolloin veden ja ravinteiden kulku estyy ja kasvi kuolee. Samat sienilajit aiheuttavat myös punahomeita tähkässä. Siemenen peittaus suojaa tyvitautien alkutartunnalta. Monipuolinen viljelykierto rikastuttaa maaperän mikrobilajistoa ja vähentää tyvitautien riskiä.

12.7.2020
Hukkakauran siemenet itämiskykyisiä

Hukkakauran siemenet alkavat olla itämiskykyisiä viikon kuluttua röyhylle tulosta. Hukkakaurat kerätään juurineen muovisäkiin ja poltetaan. Pelloilla liikkuessa on hyvä tehdä havaintoja ja muistiinpanoja rikkakasvitorjuntojen onnistumisesta.

10.7.2020
Pahkahomeen torjunta täyskukinnan aikaan

Pahkahomeen torjunta on ajankohtaista rehevissä hyvän satopotentiaalin rypsi- ja rapsikasvustoissa. Maan kosteana pysyminen muutaman viikon ajan ennen kukintaa lisää pahkahomeriskiä. Torjunta tehdään täyden kukinnan aikaan, kun ensimmäiset terälehdet alkavat varista.

10.7.2020
Sateet altistavat mansikat sienitaudeille

Sateiden seurauksena marjoissa voi esiintyä harmaahomeen lisäksi nahkamädän aiheuttamaa pilaantumista. Härmän tarkkailu ja torjunta ovat ajankohtaisia tunneleissa. Avomaalla sateet hidastavat taudin leviämistä.

10.7.2020
Hernekääriäisen lentohuippu ohi E-Suomessa

Hernekääriäinen (Kuva: Erja Huusela-Veistola)Hernekääriäisen lentohuippu alkaa olla jo Etelä-Suomessa ohi, mutta edelleen kääriäisiä tulee seuranta-ansoihin vaihtelevasti. Hernekääriäisen esiintymisessä ja kasvustojen kasvuvaiheessa on alueellista ja lohkokohtaista vaihtelua. Kääriäistorjunta kohdistetaan kuoriutuviin toukkiin. Torjuntatarve ja -ajankohta määräytyvät lohkokohtaisesti feromonipyydystarkkailun ja herneen käyttötarkoituksen perusteella. Kukkivan hernekasvuston käsittely pyretroideilla on sallittua vain mehiläisten lentoajan ulkopuolella, klo 21-06 välisenä aikana.

9.7.2020
Punahomeriski suuri kaikilla viljoilla

Lämmin alkukesä ja kukinnan aikaiset sateet edistävät Fusarium-sienten aiheuttamien punahomeiden leviämistä. Oireita on havaittu kaikilla viljoilla. Mahdollinen kemiallinen torjunta ajoittuu kukinnan alkuun, jolloin ensimmäiset merkit kukinnasta, eli kellertävät heteet, ovat näkyvissä. Eri valmisteiden viimeinen käyttöajankohta tulee tarkistaa myyntipäälllystekstistä. Punahomeen oireet näkyvät ensin yksittäisissä jyvissä ja laajenevat suotuisissa olosuhteissa laajemmalti tähkään. Oire näkyy ohrassa usein tummanruskeana ja vehnässä sekä kaurassa vaaleampana alueena. Vehnässä ja ohrassa voi tartunnan saaneiden jyvien päälle kasvaa punertavaa, pehmeää rihmastoa. Mikäli jyvä kehittyy, se on pieni ja väriltään usein harmahtavan ruskea. Punahomeet voivat tuottaa mykotoksiineja, jotka ovat haitallisia ihmisille ja eläimille.

Punahometta kauran jyvissä (Kuva: Marja Jalli)

9.7.2020
Litusääskiä syysöljykasveilla

Litusääsken toukkia ja vioittuneita syysrapsin lituja (kuva: Mauno Mäkitalo)Litusääsken toukkia on havaittu syysrapsin liduissa Varsinais-Suomessa. Litusääski munii litujen sisälle rapsikärsäkkään tekemien reikien kautta. Yhden lidun sisällä voi olla jopa 20 kellanvalkoista litusääsken toukkaa. Toukat syövät kehittyviä siemeniä ja lidun sisäpintaa. Vioituksen seurauksena lidut kuihtuvat ja aukeavat helposti, jolloin siemenet varisevat maahan.

Kevätöljykasvikasvustot ovat kunnoltaan vaihtelevia. Paikoin kasvustot ovat eriaikaisia ja kukinta vähäistä rapsikuoriaisvioituksista johtuen. Mahdollisten kaalikoin toukkien tarkkailu on edelleen tarpeen, vaikkakin epävakainen sää vähentää riskiä. Täyskukintavaiheesta eteenpäin tuholaistorjunta ei ole sallittua millään valmisteella.

9.7.2020
Tuholaistilanne viljoilla

Varsikirppojen (Chaetocnema sp.) toukat ovat tänä vuonna yleisisiä tyvivioituksen aiheuttajia (Kuva: Erja Huusela-Veistola)Viljojen tuholaistilanne on rauhoittunut epävakaisen sään vuoksi. Tähkäsääskiä on edelleen runsaasti tarkkailuansoissa, mutta sateinen ja tuulinen sää ei ole suosinut niiden munintaa. Tarkkailu on tarpeen vehnän kukintavaiheeseen saakka.

Meillä yleensä satunnaisempien kasvintuhoojien kuten varsikirppojen, kirsi-/kahukärpäsen sekä perhostoukkien aiheuttamia tyvivioituksia on havaittu kevätviljoilla poikkeuksellisen paljon. Vioitukset voivat aiheuttaa kasvien kuihtumista, korsien katkeilua ja valkotähkäisyyttä sekä lisätä tyvitautiriskiä.

Lisäksi viljakasvustoissa näkyy luteiden, kaskaiden, ripsiäisten ja viljakukon aiheuttamia lehtivioituksia.

5.7.2020
Omenarupi leviää, tarkkaile myös tuholaisia

Omenaruven tartuntariski on olemassa kostealla säällä. Itiölento voi olla kuivilla alueilla vielä kesken ja jatkua sateiden sattuessa. Pihlajan kukinta on paikoin runsasta mikä voi vähentää pihlajanmarjakoin tuhoja omenalla. Pihlajamarjakoin ja kääriäisten lentoa kannattaa kuitenkin seurata myös tarhakohtaisilla feromoniansoilla. Tarkkaile raakileisiin ilmestyviä vioituksia ja ryhdy tarvittaessa torjuntaan. Seuraa myös kirvojen, kemppien, luteiden, kärsäkkäiden ja hedelmäpuupunkkien esiintymistä.

5.7.2020
Lentonoen havainnointi tähkälle tulon alussa

Ohran lentonoen havainnointi on ajankohtaista erityisesti siemeneksi tarkoitetuilla lohkoilla. Oireet ovat parhaimmin näkyvissä heti tähkälle tulon jälkeen. Tartunnan saaneet tähkät työntyvät tupestaan terveitä tähkiä aikaisemmin. Tähkät täyttyvät mustasta noki-itiömassasta, joka häviää tuulen mukana jo muutaman päivän kuluttua ja jäljelle jää vain tähkälapakko. Lentonokisista tähkistä itiöt lentävät ympäröiviin kukkiviin tähkiin. Itiö tunkeutuu kukkaan ja sitä myötä kehittyvän jyvän sisälle. Kasvukauden aikaista tartuntaa ei voi silmin havaita. Mahdollisen tartunnan voi testauttaa Ruokaviraston siemenlaboratoriossa Loimaalla. Lentonokea voi kemiallisesti torjua peittauksella.

Lentonokiset tähkät ovat kokonaan mustan noki-itiömassan peitossa (Kuva: Marja Jalli)

4.7.2020
Tarkkaile vadelman tuholaisia

Vadelman juurilaho voi kuihduttaa versoja tunneliviljelyssä. Avomaalla tauti näkyy heikentyneenä kasvuna ja heikkona kasvuversojen kehityksenä erityisesti pellon notkopaikoissa.

Kukinnan alussa kannattaa vielä tarkkailla vattukuoriaisen ja vattukärsäkkään esiintymistä varistenäytteistä sekä feromoniansoissa. Myös kirvojen, vatunvarsisääsken, vattukärpäsen ja vattulasisiiven esiintymistä kannattaa seurata kasvustossa. Kemiallinen torjunta voidaan tehdä tarvittaessa pölyttäjien lentoajan ulkopuolella varoajat huomioon ottaen.

Lämmin ja kuiva sää suosii punkkeja. Äkämäpunkin ja vihannespunkin esiintymistä kasvustossa kannattaa siis tarkkailla. Biologista torjuntaa punkeille voidaan käyttää myös kukinnan ja sadonkorjuun aikana. Tarkkaile vihannespunkkien esiintymistä erityisesti tunneliviljelmillä ja ryhdy torjuntaan riittävän ajoissa.

4.7.2020
Herukan tuholaiset liikkeellä

Herukkakoilla ja herukanlasisiivellä on lento alkanut. Myös herukansilmukoin esiintymistä kannattaa nyt tarkkailla. Aikuisten torjunta voi olla tarpeen, jos lento on runsasta. Myös karviaiskoisan toukkia on havaittu raakileissa. Tarkkaile myös karviaispistiäisen toukkien esiintymistä pensaiden sisäosissa. Marjovilla herukoilla torjunnoissa on huomioitava varoajat!

4.7.2020
Härmä- ja punkkitorjunta ajankohtaista mansikalla

Mansikanhärmän torjunta on ajankohtaista kevään istutuksilla. Mansikan tyvimädän kuihduttamat taimet kannattaa poistaa ja hävittää. Jos kuihtuneissa kasveissa ei ole selvää ruskeaa väritystä tyvellä, kuihtumisen syy voi olla myös lakastumistauti. Kuuma ja kuiva sää suosii mansikka- ja vihannespunkkeja sekä ripsiäisiä, myös vattukärsäkkäitä on havaittu. Kukinnan aikana ripsiäisiä voidaan tarvittaessa torjua vielä kemiallisesti, pölyttäjien lentoajan ulkopuolella sekä biologisesti satokauden aikana.

Seuraa punkki- ja ripsiäistilannetta myös satokauden aikana ja tehosta tarvittaessa biologista torjuntaa. Mansikka- ja vihannespunkkeja voidaan torjua biologisilla torjuntaeliöillä läpi kasvukauden. Jos punkkien esiintyminen on runsasta, kemiallinen torjunta voi olla tarpeen satokauden jälkeen. Tuholaisten kemiallista torjuntaa voidaan tehdä enää hyvin rajallisesti satokauden aikana. Huomioi käsittelyjen varoajat!

3.7.2020
Tuholaisvioituksia kaalilla

Rapsikuoriaisia ja kirppoja on ollut edelleen runsaasti liikkeellä. Ne saattavat vioittaa kukka- ja parsakaalin nuppuja, ja myöhäisten istutusten lehtiä. Sateinen sää kuitenkin hillitsee niiden liikkumista. Kaalikoin toukkien vioituksia on havaittu kaaleilla paikoitellen runsaastikin. Peltoluteiden imentä vioittaa kasvupistettä ja muninta voi aiheuttaa halkeamia ja muhkuraisuutta myöhään istutettujen taimien varteen tai lehtiruoteihin. Pikkukaalikärpäsen ensimmäinen lentohuippu on ohitettu Pohjois-Lappia lukuun ottamatta. Isokaalikärpäsen muninta on alkamassa Etelä-Suomessa.

3.7.2020
Sateinen sää vähensi porkkanakempin lentoa

Sateinen ja tuulinen sää vähentää porkkanakempin lentoa. Lento saattaa vilkastua vielä uudelleen, kun lämpimiä ja heikkotuulisia jaksoja esiintyy sateiden välissä. Porkkanakärpäsen ensimmäinen lentohuippu on päättymässä Keski-Suomessa, mutta lentohuippu jatkuu Pohjois-Suomessa.

3.7.2020
Viljojen tautitorjunta viimeistään kukinnan aikaan

Hellejakso kiihdytti viljojen kehitystä ja kasvuasteen tarkkailu on tarpeen mahdollisen ruiskutusajankohdan määrittämiseksi. Kemiallinen kasvitautitorjunta on mahdollista kukintaan asti. Torjunnan tarpeenmukaisuutta kannattaa harkita alueilla, joissa kasvusto on kuivuuden vuoksi jäänyt harvaksi ja kitukasvuiseksi.

Kukinnan aikaiset sadekuurot lisäävät Fusarium-sienten aiheuttaman punahomeen riskiä. Erityisesti kauralla on arvioitava punahomeen torjunnan tarpeellisuus. Torjunta ajoittuu kukinnan alkuun, kun ensimmäiset merkit kukinnasta, eli kellertävät heteet, ovat näkyvissä röyhyn yläosissa.

3.7.2020
Rikkatorjunta pienannosaineilla

Viljat ovat viimeviikkoina kehittyneet kuivuudesta huolimatta nopeasti ja jos tarpeellinen rikkakasvien torjunta on jäänyt tekemättä, sen voi tehdä pienannosaineilla lippulehtiasteelle asti. Viimeinen käyttöhetki on tarkastettava käyttöohjeesta.

Myös hukkakaura kasvaa. Röyhylle tullutta hukkakauraa ei voi enää kemiallisesti torjua, koska hukkakauran siemenet säilyttävät itämiskykynsä torjunnasta huolimatta. Ainoa keino torjua hukkakauraa röyhylle tulon jälkeen on kitkeä se juurineen muovisäkkiin ja polttaa.

Röyhyllä olevaa hukkakauraa ei voi enää torjua kemiallisesti (Kuva: Heikki Jalli)

3.7.2020
Kuminan vioitukset alkavat näkyä

Kuminanrengaspunkin vioitusta kukinnoissa (Kuva: Erja Huusela-Veistola)Kuminakoin ja kuminanrengaspunkin vioittamat kohdat alkavat näkyä kasvustossa, kun kuminan siemenet kehittyvät. Punkkivioitukset erottuvat muusta kasvustosta vaaleina tai vaaleanpunertavina laikkuina, joissa havaittavissa kukkakaalimaisesti epämuodostuneita kukintoja. Vioittuneisiin kukintoihin ei muodostu siemeniä.

2.7.2020
Tähkäsääskiä ja ripsiäisiä viljoissa

Tähkäsääskiä on seurantalohkoilla runsaasti. Tähkäsääskien tarkkailu illalla tuulen tyynnyttyä on tarpeen vehnän tähkälle tulosta kukintavaiheeseen saakka. Tähkäsääsken torjuntakynnys on keskimäärin 1 sääski/6 tähkää.

Kasvustoissa on runsaasti ripsiäisiä, luteita ja kaskaita. Myös viljakukkoja ja tuomikirvoja on havaittu paikoin.

Kevätviljoissa havaittujen tyvivioitusten ja korsien katkeilun aiheuttajia ovat tavallisimmin varsikirpat. Perhostoukkien (mahdollisesti varsiyökkönen) aiheuttamaa ankaraa tuhoa on havaittu vain Elimäellä. Kahukärpäsvioitukset ovat jääneet vähäisiksi.

Ripsiäisiä kevätviljan kimpussa (Kuva Erja Huusela-Veistola)

2.7.2020
Lehtilaikkutaudit kivunneet ylälehdille

Kauran lehtilaikku on jo paikoin levinnyt lippulehdelle (Kuva: Marja Jalli)Sateen ja poudan vaihtelu sekä lämmin sää ovat herättäneet viljakasvustoissa useat kasvitaudit. Alttiissa lajikkeissa ja erityisesti hikevillä mailla ohran verkkolaikku ja kauranlehtilaikku ovat kivunneet lippulehdille asti. Myös vehnissä, erityisesti monokulttuurilohkoilla, pistelaikku on hiljalleen noussut ylemmille lehdille.

Viljoissa esiintyy paikoin tyvitauteja. Oireet erottuvat aluksi rusehtavana kuoliolaikkuna korren tyvellä. Kuolion laajetessa koko tyviosa muuttuu ruskeaksi ja haurastuu ja veden ja ravinteiden kulku estyvät. Sairaat kasvit lakoutuvat herkästi. Tyvitauteja torjutaan tehokkaimmin kylvösiemenen peittauksella ja monipuolisella viljelykierrolla.

2.7.2020
Rapsikuoriaisia runsaasti

Rapsikuoriaisia nuppujen kimpussa (Kuva: Erja Huusela-Veistola)Öljykasvien tuholaistilanne on edelleen haastava ja kasvustot eriaikaisia. Rapsikuoriaisia esiintyy runsaasti, torjunnan teho on ollut vaihteleva ja paikoin kukinta on heikkoa rapsikuoriaisvioitusten takia. Kaalikoita on havaittu paikoin. Mahdollinen tuhoeläintorjunta on tehtävä ennen kukintaa. Myöhäistä torjuntaa ei suositella luontaisille vihollisille ja pölyttäjille aiheutuvien haittavaikutusten vuoksi. Täyskukintavaiheesta eteenpäin torjunta ei ole sallittua millään valmisteella.

1.7.2020
Hernekääriäisen torjunta-aika käsillä

Hernekääriäisen feromonipyydys (Kuva: Erja Huusela-Veistola)Hernekääriäisen lentohuippu on alkanut Etelä-Suomessa ja monin paikoin torjuntakynnys on jo ylittynyt. Kääriäisen torjuntatarve ja -ajankohta määräytyvät lohkokohtaisesti feromonipyydystarkkailun ja herneen käyttötarkoituksen perusteella. Torjuntakynnys kuivaherneellä kuivaherneellä on vähintään 10 kääriäistä ja tuoreherneellä enemmän kuin 3 kääriäistä pyydyksessä kahtena perättäisenä tarkastuskertana.

Torjunta kohdistetaan kuoriutuviin toukkiin aikuisten esiintymishuipun ja lämpösumman perusteella. Suositeltu torjunta-ajankohta on noin 8-12 vrk:n kuluttua torjuntakynnyksen ylittymisestä, kun +10 asteen ylittävää lämpösummaa on torjuntakynnyksen ylittymisestä kertynyt yli 80 astetta. Torjuntaa ei kannata tehdä ennen kasvuston kukintaa. Kukkivan hernekasvuston pyretroidikäsittely on sallittua vain mehiläisten lentoajan ulkopuolella, klo 21-06 välisenä aikana.

30.6.2020
Aikaisimmat viljakasvustot kukkivat

Viljakasvustot ovat tulleet tai tulossa pian tähkälle, ja aikaisimmat ehtineet jo kukintavaiheeseen. Näin ollen kasvinsuojelukäsittelyt alkavat olla ohitse, jo varoaikojenkin puolesta. Tautitorjuntaa voi vielä tehdä vehnällä kukintavaiheessa ja muilla viljoilla tähkälletulovaiheessa. Lohkoilla, joilla on ollut aiempina vuosina punahomeongelmia, on syytä arvioida myös punahomeen torjunnan tarpeellisuus, jonka riskiä nyt kukinnan aikainen sadejakso myös lisää. Torjunnat kannattaa silloin yhdistää, ja käyttää valmistetta, jolla on teho myös punahomeeseen. Rapsikuoriaisen torjunnan teho on ollut vaihteleva, ja tuhot näyttävät pahoilta. Koska luontaiset viholliset ovat alkaneet tulla jo lohkoille, torjuntakäsittelyistä on syytä pidättäytyä ja luottaa sivuversojen uuteen kasvuun. Herne on kasvanut lämpimässä hyvin, mutta sen sijaan härkäpapu on kärsinyt pahasti kuivuudesta. Kasvukauden lämpösumma on eteläisessä Suomessa 479 astetta ja nyt 40 astetta enemmän kuin 30 vuoden keskiarvo. Tämän viikon sateet ovat erittäin tervetulleita kaikille kasvustoille. – ProAgria –

Kauran kukinnan aikaiset sateet lisäävät punahomeriskiä (Kuva: Marja Jalli)

26.6.2020
Mangaaninpuutosoireita viljoilla

Kuivuus on haitannut viljojen ravinteiden saantia. Hivenravinteista kasvustoissa ilmenee mangaanin puutosta. Mangaani liikkuu kasvissa melko huonosti ja sen puutosoireet esiintyvät ensin uusissa lehdissä. Kauralla kasvin lehtiin ilmestyy pitkittäisiä harmahtavia laikkuja. Ohran lehdet jäävät mangaanin puutteessa vaaleanvihreiksi ja niissä voi olla ruskeita pieniä laikkuja helmimäisinä nauhoina. Vehnällä ja rukiilla voi esiintyä harmaita laikkuja. Puutosta voi korjata lehtilannoituksella, jonka tarve on hyvä arvioida kasvuston kunnon ja sääolosuhteiden mukaan.

26.6.2020
Hukkakauratorjunnan viimehetket

Hukkakaura alkaa tulla röyhylle, joten torjunnalla alkaa olla jo kiire. Tankkiseoksia ei ole syytä tehdä tehon varmistamiseksi ja vioitusten välttämiseksi. Rikkakasvit ovat taimettuneet kuivissa oloissa heikosti, tällöin torjunta kannattaa jättää kokonaan tekemättä helteisissä oloissa.

26.6.2020
Kasvitautien esiintymisessä suurta vaihtelua

Kasvitautien etenemiseen ovat vaikuttaneet ennen hellejaksoa esiintyneet alueelliset sadekuurot. Kuivemmilla alueilla kasvustot ovat pääosin terveitä. Siemenlevintäiset ohran verkkolaikku ja kauranlehtilaikku ovat jonkin verran edenneet ylemmille lehdille. Syys- ja kevätvehnien alalehdillä voi esiintyä pistelaikkua. Vaikka kasvuasteet täyttyvät nyt nopeasti, kannattaa tautitorjunnan tarpeenmukaisuus arvioida hellejakson jälkeen kasvuston kunnon, tautiriskin (lajikkeen alttius, viljelykierto, oireiden esiintyminen) ja satopotentiaalin mukaan. Mahdollinen kemiallinen torjunta tulee tehdä kukinnan alkuun mennessä (sallittu ajankohta tarkistettava valmisteittain).

26.6.2020
Porkkanakempin lento jatkuu

Porkkanakempin lento on vilkastunut odotetusti juhannuksen tienoilla, mutta alueellinen vaihtelu on suurta. Lennon odotetaan jatkuvan edelleen vilkkaana lämpimien säiden vallitessa. Porkkana kärsii monin paikoin kuivuudesta. Kuivuudesta kärsivät kasvustot ovat vioitusalttiita vielä 4-lehtivaiheen jälkeenkin. Lämpösummapohjaisen ennustemallin mukaan porkkanakärpäsen lentohuippu on menossa ohi Etelä-Suomessa ensi viikon alussa, mutta muualla lentohuippu jatkuu vielä.

26.6.2020
Kaalikasveilla tuholaisvioituksia

Rapsikuoriaisia on runsaasti liikkeellä ja ne saattavat vioittaa kukka- ja parsakaalin nuppuja. Kaalikoita on havaittu kaaleilla paikoitellen runsaastikin. Peltoluteita on edelleen liikkeellä, ja ne saattavat vioittaa myöhäisiä istutuksia. Kotimaisen lämpösummapohjaisen ennustemallin perusteella pikkukaalikärpäsen ensimmäinen lentohuippu on ensiviikon alkuun mennessä ohi Lappia lukuun ottamatta. Isokaalikärpäsen lento on alkanut Etelä-Suomessa ja sen muninnan odotetaan alkavan heti pikkukaalikärpäsen lentohuipun jälkeen.

25.6.2020
Hernekääriäiset lennossa

Aikuisia hernekääriäsiä (Kuva: Erja Huusela-Veistola)Ensimmäiset hernekääriäiset on jo havaittu seuranta-ansoissa Etelä-Suomessa ja lento jatkuu vilkkaana. Feromonipyydystarkkailu on aloitettava pikimmiten ja tarkastetta 2-3 päivän välein. Torjuntakynnys vaihtelee herneen käyttötavan mukaan: kuivaherneellä on vähintään 10 kääriäistä ja tuoreherneellä enemmän kuin 3 kääriäistä pyydyksessä kahtena perättäisenä tarkastuskertana. Hernekääriäisen torjunta kohdistetaan munista kuoriutuviin toukkiin. Torjunta-aika määräytyy feromonipyydyssaaliin mukaisen lentohuipun ja lämpötilan perusteella. Hernekääriäisriski on suurin lohkoilla, joiden lähellä on viime vuonna kasvanut hernettä.

24.6.2020
Öljykasvien tuholaispaine jatkuu

Kevätrypsi- ja rapsikasvustot vaihtelevat kehitysasteeltaan ja kunnoltaan. Rapsikuoriaisia on liikkeellä runsaasti. Paikoin löytyy myös kaalikoita ja kirppoja. Rapsikuoriaisen torjuntakynnys on varhaisessa nuppuvaiheessa 0.5-1 kuoriainen/kasvi. Myöhäisessä nuppuvaiheessa ja lähellä kukintaa torjuntakynnys on suurempi eli 2-3 kuoriaista / kasvi. Jos alueella on runsaasti rapsikuoriaisen luontaista vihollista, rapsikuoriaispistiäistä, on myöhäisen nuppuvaiheen torjuntakynnys 3-4 kuoriaista /kasvi. Resistenssin kehittymisen välttämiseksi torjunta-ainevalmisteita on aina käytettävä käyttöohjeen mukaisesti ja pyrittävä minimoimaan käyttökertojen määrä. Samaan tehoaineryhmään kuuluvia valmisteita ei pidä käyttää useita kertoja peräkkäin. Torjunnassa on huomioitava mehiläisvaroitukset ja valmisteiden käyttörajoitukset.

 

Rapsikuoriaisia nuppujen kimpussa (Kuva: Erja Huusela-Veistola)

24.6.2020
Perunalla kaskaita

Kaskaita (Emboasca vitis) on ollut viime päivinä runsaasti liikkellä samoin kuin Lygus-suvun luteita. Ne saattavat vioittaa imennällään perunaa, koska perunantaimet ovat ajankohtaan nähden vielä pieniä ja kärsivät monin paikoin kuivuudesta.

Kaskaiden imentä aiheuttaa lehtien vaalealaikkuisuutta, joka myöhemmin muuttuu lehtien reunojen ruskettumiseksi. Lehtien ruskettuminen saatetaan sekoittaa kuivuusvioitukseen, mutta kuivuuden seurauksena alalehdet kuihtuvat yleensä kokonaan.

Kaskas perunalla (Kuva: Anne Nissinen)

24.6.2020
Viljoissa erilaisia hyönteisvioituksia

Viljakasvustoissa on runsaasti ripsiäisiä, kaskaita ja luteita, jotka voivat aiheuttaa pistemäistä tai laikkumaista vaaleaa imentävioitusta. Myös tuomikirvaa voi olla paikoin.

Lisäksi paikoin on havaittu kevätviljojen korsien katkeilua tyveltä ja tyvivioituksia. Näiden vioitusten aiheuttajia voi olla useita mm. varsiyökkönen ja muut perhostoukat, varsikirppojen (Chaetocnema sp.) toukat sekä kahukärpänen. Tyvivioitusten ilmaantuessa ei ole enää mitään tehtävissä.

Varsikirpan (Chaetocnema sp.) vioittama viljan tyvi (Kuva: Erja Huusela-Veistola)

23.6.2020
Helteisissä oloissa syytä välttää useiden valmisteiden tankkiseoksia

Kasvu on nyt erittäin nopeaa ja monien kasvustokäsittelyjen kanssa alkaa olla kiire. Helteisissä oloissa useiden valmisteiden tankkiseoksia on syytä välttää. Tämä koskee erityisesti hukkakaura-aineita, kasvunsääteitä ja lehtilannoitteita. Rehevissä viljakasvustoissa lehtilaikkutaudit ovat alkaneet levitä ylemmille lehdille erityisesti ohralla ja kauralla, ja niiden torjunta-aika on nyt käsillä. Viljakasvustoissa on havaittu poikkeuksellisen runsaasti harvinaisempia tuholaisia, kuten luteita, kahukärpäsiä sekä varsiyökköstä, jotka ovat tehneet paikallisesti pahaa tuhoa. Osalla alueista kasvustot kärsivät jo pahasti kuivuudesta ja parhaimmat sato-odotukset on menetetty. Kasvukauden lämpösumma on kirinyt 350 asteeseen ja siten tavoittanut 30 vuoden keskiarvon. – ProAgria –

Kahukärpänen (Kuva: Erja Huusela-Veistola)

23.6.2020
Tähkä- ja vehnäsääsken tarkkailu alkaa

Tähkäsääskiä ansassa (Kuva: Erja Huusela-Veistola)Tähkä- ja vehnäsääsken lento on alkanut ja tarkkailu on ajankohtaista vehnäkasvustoissa etenkin niillä alueilla, joilla on aiemmin ollut sääskiongelmia. Sääsket munivat vehniin, joiden tähkä on hiukankin esillä. Riski jatkuu kukintavaiheeseen saakka. Tarkkailu on nyt tarpeen, sillä tähkäsääsken muninta-olosuhteet ovat nyt erinomaiset eli iltaisin on tyyntä ja sateetonta ja lämpötila yli 14 astetta. Torjuntakynnys oranssinkeltaisella tähkäsääskellä on keskimäärin 1 sääski/6-7 tähkää, sitruunankeltaisella vehnäsääskellä 1 sääski/1-3 tähkää.

Viljakasvustoissa on lisäksi runsaasti ripsiäisiä, kaskaita ja luteita, jotka voivat aiheuttaa pistemäistä tai laikkumaista vaaleaa imentävioitusta.

18.6.2020
Pienet porkkanantaimet ovat alttiita kempeille

Porkkanakempin lento on vilkastunut odotetusti kuluneen viikon aikana ja sen odotetaan vilkastuvan edelleen lämpimän ja heikkotuulisen sään vallitessa. Porkkana on pientä ja herkästi vioittuvassa vaiheessa. Lisäksi kuivuus vielä hidastaa porkkanan kehitystä, joten torjunnan tarve on ilmeinen, siellä missä kemppejä on havaittu. Porkkanakärpäsen lento on alkamassa viikon kuluessa aina Keski-Lapissa saakka. Etelä-Suomesta on viitteitä siitä, että ensimmäinen lentohuippu on jo käynnissä. Huippulento saavutetaan ensi viikon alussa jo Oulun korkeudella saakka.

17.6.2020
Lämmin sää lisää mansikan tyvimädän oireita ja suosii tuholaisia

Mansikanhärmän tarkkailu on tarpeen uusilla istutuksilla. Torjunta on tarpeen heti ensimmäisten oireiden ilmestyessä. Vanhemmissa kasvustoissa härmää voi torjua on kukinnan aikana. Tyvimätä voi lakastuttaa uusien istutusten kasveja lämpimässä säässä. Lämmin sää suosii myös ripsiäisiä, vihannespunkkeja ja mansikkapunkkeja. Mansikkapunkkien torjuntaan voi levittää petopunkkeja myös satokauden aikana.

17.6.2020
Hernekääriäisen lento alkanut

Hernekääriäinen feromonipyydyksessä (Kuva: Erja Huusela-Veistola)Hernekääriäisen lento Jokioisissa on alkanut ja ensimmäiset yksilöt ovat löytyneet feromonipyydyksistä. Feromonipyydystarkkailun aloittaminen on nyt ajankohtaista. Hernelohkolle kannattaa laittaa kaksi feromonipyydystä, jotka tarkastetaan 2-3 päivän välein. Torjunta kohdistetaan munista kuoriutuviin toukkiin ja ajoitus tehdään feromonipyydysten saaliin ja lämpötilan perusteella.

17.6.2020
Kaalilla tuholaisia paikoin runsaasti

Kirppoja on paikoin edelleen runsaasti. Rapsikuoriset saattavat vioittaa kukka- ja parsakaalin nuppuja. Kaalikoita on havaittu kaaleilla paikoitellen runsaastikin. Kotimaisen lämpösummapohjaisen ennustemallin perusteella pikkukaalikärpäsen ensimmäinen lentohuippu on käynnissä koko maassa ja muninta on ollut paikoin vilkasta. Ensimmäisen lentohuipun odotetaan päättyvän Etelä-Suomessa juhannuksen jälkeen, mutta lämpösummien kertyessä nopeaan tahtiin isokaalikärpäsen lento saattaa alkaa heti pikkukaalikärpäsen lentohuipun perään.

17.6.2020
Tarkkaile hukkakauran taimettumista

Ohrasta ja vehnästä hukkakauraa voi torjua korrenkasvin alkuun pinoksadeeni tai fenoksaproppi-P-etyylivalmisteilla.

Rypsistä, rapsista herneestä ja perunasta hukkakauraa voi torjua hukkakauran versoutumisen lopulla propakvitsafoppi, sykloksidiimi, fluatsifoppi-P-etyyli, kletodiimi tai kvitsalofoppi-P-etyyli-valmisteilla ja kylvövuoden kuminasta ja pellavasta hukkakauran pensastumisen lopussa.

16.6.2020
Kasvukauden lämpösumma on kirinyt

Lämpö on kiihdyttänyt kasvua, mutta samalla vettä tarvittaisiin kipeästi. Viljakasvustot ovat paikoin kirjavia. Yleisesti on havaittu erityisesti rikin puutetta. Kuivissa oloissa tautien leviäminen hidastuu, mutta kasvustoja pitää seurata, sillä yökasteen turvin taudit voivat levitä ylempiin lehtiin. Helteisen sään jatkuessa kasvinsuojeluaineiden käyttö ja varsinkin seokset varoen. Rapsikuoriaisia on paljon ja tekevät tuhojaan lehtiruusukkeen suojassa kehittyvissä nupuissa. Torjuntatoimet tärkeää aloittaa heti, jotta pääverson sato turvataan. Torjuntaan ei suositella pyretroideja, vaan aloitus Avauntilla. Kasvukauden lämpösumma on kirinyt ja sitä on kertynyt eteläisessä Suomessa 264 astetta, mikä on 39 astetta pitkän ajan keskiarvoa vähemmän.

– ProAgria –

Kaura kärsii kuivuudesta (Kuva: Heikki Jalli)

16.6.2020
Kuminakoi myöhäisissä kasvustoissa

Kuminakoin toukkien torjunta pyretroidella on kukinnan alettua jo myöhäistä. Luomu-hyväksytyllä Turex 50 WP -valmisteella (Bacillus thuringiensis ) käsittely on mahdollista vielä kukinnan aikana, jos toukkia löytyy kasvustoista.

Iso kuminakoin toukka kuminan kukinnossa (Kuva: Erja Huusela-Veistola)

15.6.2020
Kasvuasteissa ja kasvustojen kunnoissa suurta vaihtelua

Ensimmäiset kevätviljakasvustot ovat jo lippulehtivaiheessa, kun samanaikaisesti osa on vasta oraalla. Kuivuus ja tästä johtuvat ravinnepuutokset sekä stressitilat rasittavat kasvustoja laajalti. Näillä alueilla kasvitaudit ovat lepotilassa ja torjunta ei ole helteellä tarpeenmukaista. Sadekuurot voivat muuttaa tilanteen kuitenkin nopeasti ja tarkkailu on tarpeen erityisesti hyväkuntoisissa kasvustoissa. Siemenlevintäiset ohran verkkolaikku ja kauran lehtilaikku ovat paikoin edenneet ylemmille lehdille. Kevätvehnissä, joissa esikasvina on ollut vehnä, esiintyy paikoin runsaasti pistelaikkua.

Pistelaikkua kevätvehnän alalehdillä.

15.6.2020
Viljakukko ja kirvat viihtyvät lämpimässä

Aikuinen viljakukko on 4–5 mm pitkä, metallinkiiltoinen kovakuoriainen, jolla on sinertävät peitinsiivet, punaruskeat jalat sekä musta pää. (Kuva: Erja Huusela-Veistola)Viljakukkohavaintoja on tehty paikoin. Viileä sää (<17°C) ja sateet riittävät tavallisesti pitämään viljakukkokannan vähäisenä ja torjuntarvetta on harvoin. Vallitseva helteinen säätyyppi lisää kuitenkin riskiä, joten mahdollisten toukkien ilmaantumista viljoille on syytä seurata.

Myös tuomikirvasta on yksittäisiä havaintoja. Lämpimässä säässä kirvat lisääntyvät nopeasti, joten myös niitä kannattaa seurata. Kasvustoissa on myös runsaasti kaskaita, luteita, ripsiäisiä ja kahukärpäsiä.

Viljakukon toukka ja vioitusta. Toukan limaiseen pintaan tarttuu helposti ulosteita ja roskia, mutta niiden alta näkyy tummanruskea pääkapseli ja mustat jalat.(Kuva: Erja Huusela-Veistola)
15.6.2020
Rapsikuoriaisia runsaasti

Rapsikuoriaisia (Kuva: Erja Huusela-Veistola)Rapsikuoriaisia on liikkeellä runsaasti ja niiden tarkkailu ja torjunta kevätöljykasveilla on ajankohtaista heti siitä lähtien, kun nuput kehittyvät lehtiruusukkeen keskelle. Torjuntakynnys varhaisessa nuppuvaiheessa on 0.5-1 kuoriainen/kasvi. Varhaisessa vaiheessa tehty rapsikuoriaistorjunta on tehokkainta, koska se vaikuttaa pääverson satoon. Resistenssin kehittymisen välttämiseksi torjunta-ainevalmisteita on aina käytettävä käyttöohjeen mukaisesti ja pyrittävä minimoimaan käyttökertojen määrä. Samaan tehoaineryhmään kuuluvia valmisteita ei pidä käyttää useita kertoja peräkkäin, vaan valita valmiste toisesta tehoaineryhmästä. Torjunnassa on huomioitava mehiläisvaroitukset ja valmisteiden käyttörajoitukset.

Öljykasvipelloilla on paikoin myös kaalikoita. Kirppojen tarkkailu on tarpeen myöhään kylvetyissä ja taimettuneissa kasvustoissa.

12.6.2020
Porkkanakempin lento vilkastuu

Porkkanakempin lento on alkanut ja sen odotetaan vilkastuvan lämpimän ja heikkotuulisen sään vallitessa. Koiranputkikempin melko vähäinen lento on päättynyt Etelä-Suomessa, joten ansasaaliit porkkanapelloilla ovat valtaosin porkkanakemppiä. Porkkanakärpäsen lento on alkamassa Etelä- ja Keski-Suomessa kotimaisen lämpösummapohjaisen ennustemallin perusteella. Porkkanakärpäsiä on myös tavattu liima-ansoista. Peltoluteen esiintymistä on syytä seurata edelleen porkkanapelloilla.

12.6.2020
Kirpat vaivaavat kaalia, kaalikoita havaittu paikoin

Kirppoja on ristikukkaisilla kasveilla paikoin runsaasti. Kaalikoita on havaittu kaaleilla paikoitellen viikonlopun saderintaman jälkeen. Peltoluteita on edelleen liikkeellä. Kotimaisen lämpösummapohjaisen ennustemallin perusteella pikkukaalikärpäsen ensimmäinen lentohuippu on käynnissä Pohjois-Lappia lukuun ottamatta.

12.6.2020
Havainnoi viljojen rikkakasvit ennen torjuntaa

Syysvehnät ovat tulossa tähkälle ja tarvittavat kasvusäätelykäsittelyt on tehtävä pian. Kevätviljojen rikkakasvientorjuntakäsittelyjä on alettu tehdä. Tärkeää on tietää mitä rikkakasvilajeja pellolla kasvaa, kuinka paljon ja miten suuria, että voi valita oikean herbisidin ja käyttömäärän.

12.6.2020
Öljykasvien rikkakäsittelyt

Rypsin ja rapsin rikkakasvien torjunnassa on muistettava, että taimettumisen jälkeen tehtävät Cloud- ja Galera-käsittelyt hyvin aikaisella kasvuasteella ja imatasmoksi -valmisteet vain CL-lajikkeille.

12.6.2020
Herneen rikkakäsittelyt kasvillisuuden mukaan

Herneen ollessa viisisenttistä siitä voi torjua leveälehtisiä rikkakasveja bentatsoni-, aklonifeeni-, pyridaatti- ja metributsiini-valmisteilla tai niiden seoksilla. Rikkakasvillisuus määrittää tehoainevalintaa.

12.6.2020
LukeKasKas-palvelu käytettävissä

LukeKaskas-palvelu on nyt käytettävissä. Sovelluksen avulla voi tehdä kasvintuhoojahavaintoja ja vastaanottaa ajankohtaistiedotteita haluamiltaan viljelykasveilta (vilja- ja palkokasvit, kumina, öljykasvit, kaalikasvit ja porkkana). Sovelluksen tietokorteista löytyy apua kasvintuhoojien tunnistamiseen. Havaintojen karttuessa saa reaaliaikaista dataa kasvintuhoojatilanteen kehityksestä.

Kansalaishavainnointiin perustuvan ilmaisen LukeKaskas-sovelluksen voi ottaa käyttöön osoitteessa https://maatalousinfo.luke.fi/fi/cms/kasterveys/lukekaskas

Lisätietoa myös: https://www.luke.fi/uutinen/kasvintuhoojatietoa-kansalaishavainnoilla-lukekaskas-palvelu-tuo-tuhoojatiedon-viljelijoiden-taskuun/

 

12.6.2020
Vadelman tuholaiset liikkeellä

Vihannespunkkia on paikoin ollut runsaasti vadelmalla. Myös vattukuoriainen ja vattukärsäkäs ovat liikkeellä. Talven sahaava lämpötila, runsaat sateet ja vähäinen lumipeite ovat aiheuttaneet vadelmalle talvituhoja. Myös kevätpakkaset ovat voineet aiheuttaa vaurioita. Vadelman kukinta on alkamassa hitaasti kylmän kevään jälkeen.

 

12.6.2020
Mansikalla runsaasti tuholaishavaintoja

Mansikalla on jo havaintoja vattukärsäkkäistä, nälvikkäistä, luteista, ripsiäisistä, pikkukorvakärsäkkäästä ja kääriäisistä. Mansikkapunkkia ja vihannespunkkia on myös liikkeellä. Leuto talvi on edistänyt punkkien talvehtimista, joten niitä voi esiintyä paikoin runsaastikin.

Kääriäisen toukka syö lehtiin reikiä, kaivautuu kukkanuppuihin ja syö kukkapohjusta. Yksi toukka voi tuhota koko kukkavanallisen kukkia (Kuva: Kati Hoppula).

12.6.2020
Pikkukaalikärpäsen ensimmäinen lentohuippu käynnissä

Kotimaisen lämpösummapohjaisen ennustemallin perusteella pikkukaalikärpäsen ensimmäinen lentohuippu on käynnissä koko maassa Pohjois-Lappia lukuun ottamatta. Etelä-Suomessa pikkukaalikärpäsen munintaa on havaittu. Peltoluteita on esiintynyt paikoitellen. Saderintaman yhteydessä havaittiin kaikuja vaeltavista hyönteisistä, joten kaalikoita on saattanut tulla Kaakkois-Suomeen siinä yhteydessä.

10.6.2020
Rukiin tautitorjunta ennen kukintaa

Ruis on aloittamassa kukintansa ja kukinnan päättyessä on viimeinen sallittu ajankohta kasvitautitorjunnalle. Sallittu ajankohta vaihtelee valmisteittain ja se tulee tarkistaa myyntipäällystekstistä. Paikoin rukiin alalehdillä esiintyy runsaasti rengaslaikkua. Kuivissa oloisuhteissa tämä ei ole juurikaan noussut ylemmille lehdille.

Regaslaikkua rukiilla (Kuva: Marja Jalli)

10.6.2020
Kirjavuutta viljan oraissa

Oraskasvustoissa esiintyy monenlaista kirjavuutta, mikä ei ole tautien aiheuttamaa. Kirpat ovat vioittaneet ja vaalentaneet erityisesti ohra- ja kevätvehnäkasvustoja. Myös erilaiset pää- ja hivenravinnepuutokset voivat aiheuttaa värimuutoksia.

10.6.2020
Kuminakoin torjunta ennen kukintaa

Kuminakasvustojen ja kuminakoin kehitys vaihtelevat alueittain. Kuminakoin torjunta sallitulla pyretroidi-valmisteella on tehtävä ennen kuminan kukintaa ja alkaa pian olla paikoin Etelä-Suomessa jo myöhäistä. Biologisella Bacillus thuringiensis –valmisteella (Turex 50 WP) ruiskutus voidaan tehdä vielä kukinnan aikana, mikäli toukkia on havaittavissa kasvustossa.

10.6.2020
Kahukärpäsiä kevätviljoilla

Kahukärpänen (Kuva: Erja Huusela-Veistola)Kevätviljakasvustoista löytyy nyt kahukärpäsiä. Kahukärpäsvioitukselle alttiita ovat myöhään kylvetyt tai hitaasti orastuneet kevätviljat, jotka eivät vielä ole saavuttaneet 4-lehtivaihetta. Vioituksen ilmaantuessa torjunta on myöhäistä. Kevätviljoilla sivuversot yleensä kompensoivat pääverson vioituksen.

Kirppavioitusta näkyy myös kevätviljan oraissa poikkeuksellisen runsaasti. Kevätviljat pystyvät kuitenkin yleensä kompensoimaan kirppojen aiheuttaman vioituksen ja torjunta on harvoin tarpeen.

10.6.2020
Tarkkaile kirppoja ja kaalikoita öljykasveilla

Öljykasvien kirppatilanne vaihtelee paljon eri lohkoilla ja eri osissa maata. Tarkkailu on edelleen tarpeen taimettuvilla lohkoilla sirkkalehtivaiheessa. Ensimmäisten kasvulehtien kehityttyä riski pienenee.

Kaalikoita on havaittu muutamissa paikoissa, joten myös sen esiintymistä on myös syytä tarkkailla myös öljykasveilla.

Kaalikoi rapsilla (Kuva: Erja Huusela-Veistola)

9.6.2020
Porkkanakempin lento alkanut

Porkkanakempin lento on alkanut. Yksittäisiä vioituksia on havaittu kasvustoissa. Kuluvan viikon lämmin, aurinkoinen ja heikkotuulinen sää suosii porkkanakempin lentoa. Porkkana on vielä pientä, ja herkästi vioittuvassa vaiheessa, joten torjuntaan on syytä varautua.

Porkkanakempin vioitus (kuva: Anne Nissinen).

9.6.2020
Vadelman juurilahovioitukset tunnelissa

Vadelman juurilaho voi kuihduttaa tunneleihin istutetun vadelman versoja kasvun ollessa jo pitkällä. Vioituksen syytä voi selvittää verson tyveltä. Kuoren alta paljastuva punaruskea väri viittaa juurilahoon.

9.6.2020
Omenan tauti- ja tuholaistilanne

Omenan kukinta on Etelä-Suomessa pitkällä ja pakkasvaurioitakin on paikoin havaittu. Pakkasvauriot voivat altistaa puita lustokuoriaisten tuhoille. Hedelmäpuunsyövän oireita on nyt myös syytä tarkkailla. Viime talven leudot ja sateiset olosuhteet olivat edullisia hedelmäpuusyövälle, joten koro-oireet ovat saattaneet laajentua huomattavasti. Korojen laajentumisesta johtuva näivettyminen voi näkyä lehteen puhkeamattomina oksina tai puhkeamisen jälkeen näivettyneinä oksina tai puina, samoin kuin pakkasvauriotkin. Pihlajanmarjakoin tulevaa vioitusta voi arvioida seuraamalla pihlajan kukintaa. Pihlajamarjakoin lentoa kannattaa seurata kuitenkin myös tarhakohtaisilla feromoniansoilla. Pikkuhedelmäkääriäisen ja omenakääriäisen tarkkailua jatketaan.

Omenaruven torjuntaan on varauduttava tai sitä jatkettava olosuhteiden mukaisesti. Tartuntariski on suuri, jos säät ovat kosteita. Riskiin vaikuttaa olosuhteiden lisäksi viime vuoden lehtijätteessä säilynyt tartunta. Jos rupea oli viime vuonna vähän, riski on pieni, sillä itiöt eivät kulkeudu pitkiä matkoja. Hedelmäpuunsyövän oireita kannattaa tarkkailla ja poistaa kehittyneitä koroja ja vioittuneita kasvinosia.

 

8.6.2020
Tuholaistarkkailu herukalla

Herukalla on täyskukinta menossa Etelä-Suomessa. Keski-Suomessa puna- ja valkoherukalla on täyskukinta, mustaherukka vasta aloittelee. Herukka on paikoin kärsinyt yöpakkasista. Varisevat kukat ovat merkki pakkasvioituksista. Etelä-Suomessa on havaittu ensimmäiset herukkakoit feromoniansoista. Herukansilmukoin ja herukkalasisiiven feromoniansojen asennus on ajankohtaista kukinnan loppuvaiheessa. Karviaispistiäisen esiintymistä kannattaa seurata kukinnan päättyessä. Myös vihannespunkin esiintymistä kannattaa tarkkailla, sillä lämpimällä säällä vioituksen riski lisääntyy.

Laikkutauteja voi torjua vielä viikon kuluessa kukinnan päättymisestä. Härmän ja harmaahomeen torjunta on mahdollista vielä sadon kehittyessä, mutta käsittelykertojen määrä on rajattu.

5.6.2020
Kirppavioitusta myös kevätviljoilla

Kirppavioitusta näkyy kevätviljan oraissa paikoin poikkeuksellisen runsaasti. Kevätviljat pystyvät yleensä kompensoimaan kirppojen aiheuttaman vioituksen. Torjunta on tarpeen, jos kirppoja ja niiden vioitusta on poikkeuksellisen paljon (yli puolet lehtialasta on syöty) ja viljan kehitys hidasta.

Kahukärpäsiä on paikoin runsaasti. Kahukärpäsvioitukselle alttiita ovat myöhään kylvetyt tai hitaasti orastuneet kevätviljat, jotka eivät vielä ole saavuttaneet 4-lehtivaihetta.

5.6.2020
Rikkakasvien torjunta pian ajankohtaista

Aikaisin kylvettyjen kevätviljojen rikkakasvien torjunta-aika lähenee. Lämpimällä ja kuivalla säällä rikkakasvien lehtien vahapeite paksunee ja rikkakasveja torjuttaessa on syytä käyttää käyttöohjeen suurimpia ainemääriä. Jos kevätviljapelloilla on suuria pelto-ohdakkeita tai -valvatteja, ei niiden torjuntaa kannata kiirehtiä, vaan odottaa siemenrikkakasvien taimettumista. Ennen kukintaa käytetyt pienannosherbisidit pysäyttävät ohdakkeiden ja valvattien kasvun ja fenoksidit tappavat juuriakin.

Pian alkaa olla aikaisin kylvettyjen kevätviljojen rikkakasvien kemiallisen torjunan aika (Kuva: Heikki Jalli)

5.6.2020
Kasvitaudit etenevät hitaasti

Viljoilla taudinaiheuttajien itiöntuotanto on kuivissa olosuhteissa vähäistä ja kasvitautien eteneminen on hidasta. Ruis on tulossa tähkälle ja rehevissä kasvustoissa voi lähiaikoina harkita kasvuston suojaamista tautitorjunnalla. Ohralla on havaittu siemenlevintäistä verkkolaikkua ja kauralla kauranlehtilaikkua. Torjunnan tarpeenmukaisuus tulee harkittavaksi sateiden ja kasvuston yleiskunnon kehittymisen myötä.

 

Peittaamattomalla siemenellä kylvetyissä kauranoraissa voi ensimmäisessä kasvulehdessä näkyä punertavan rusehtavia kauran lehtilaikun oireita (Kuva: Marja Jalli)

5.6.2020
Kirppatarkkailu taimivaiheessa tarpeen öljykasveilla

Kirppatilanne vaihtelee paljon eri lohkoilla ja eri osissa maata. Peittausaineiden teho on ollut yleisesti hyvä. Tehostettu tarkkailu sirkkalehtivaiheessa on kuitenkin tarpeen. Jos havaitaan keskimäärin 1 kirppa/sirkkataimi tai 10-30 % sirkkalehtien pinta-alasta syöty, erillistä pyretroidiruiskutusta kannattaa harkita.

Myös peltoluteita on paikoin runsaasti. Ne tulee torjuttua mahdollisen kirpparuiskutuksen yhteydessä.

5.6.2020
Porkkanakärpäsen ja -kempin lento alkamassa

Porkkanakärpäsen lento on alkamassa viikon 24 aikana Etelä-Suomessa kotimaisen lämpösummapohjaisen ennustemallin perusteella. Lämpimän sään vallitessa on mahdollista, että kuoriutuminen on alkanut jo kaikkein suotuisimmilla viljelyalueilla. Peltoluteen esiintymistä on syytä seurata myös porkkanapelloilla. Lämpiminä ja kuivina päivinä porkkanan ollessa sirkkataimella peltoluteen imentä saattaa tappaa taimen kokonaan, jolloin kasvustosta tulee aukkoista. Koiranputkikempit munivat koiranputkien kehittyvissä kukkavanoissa, joten niitä saattaa tulla liima-ansoihin porkkanapelloilla. Myös porkkanakempin lennon odotetaan alkavan pian.

5.6.2020
Punajuurella kasvupistevioituksia

Punajuurella on havaittu paikoin kasvupistevioituksia, ja luteita on ollut liikkeellä punajuuripelloilla. Tavallisin laji juurikkailla on jauhosavikkalude, joka on peltoludetta pienempi, litteämpi ja harmaampi väriltään.

5.6.2020
Kaalikoiden ilmestymistä kannattaa seurata, kaalikärpänen saavuttaa ensimmäisen lentohuippunsa pian

Kirppojen esiintymistä ja vioituksia kaalikasvien taimilla on paikoin havaittu. Kotimaisen lämpösummapohjaisen ennustemallin perusteella pikkukaalikärpäsen lento saavuttaa ensimmäisen huippunsa ensiviikon puoliväliin mennessä Keski-Lapissa saakka. Etelä-Suomessa pikkukaalikärpäsen munintaa on havaittu. Peltoluteita on esiintynyt paikoitellen. Peltoluteen imentävioitus tuhoaa kasvupisteen ja aiheuttaa monikeräisyyttä kaaleilla. Kaalikoiden mahdollista ilmestymistä pelloille kannattaa seurata varsinkin saderintaman yhteydessä.

5.6.2020
Kuminakoin toukat tarkkailuun

Lämmin sää edistää kuminakoin kehitystä ja toukkien tarkkailu alkaa olla ajankohtaista. Kuminakoin torjunta pyritään kohdistamaan pieniin toukkiin kuminan ruusuke- ja nuppuasteella juuri ennen kuminan kukinnan alkamista.

5.6.2020
Tehoaineiden vaihtelu varmistaa mansikan harmaahometorjunnan tehon, härmän tarkkailu tarpeen

Harmaahomeen torjuntaan mansikalla käytettävien valmisteiden teho voi olla heikentynyt, jos samoja tehoaineita sisältäviä valmisteita on käytetty pitkään. Tehoaineiden ohjeiden mukainen käyttö ja vaihtelu varmistaa valmisteiden käyttökelpoisuutta. Torjunta-aineiden tehon säilyttämiseksi kannattaa valmisteiden enimmäiskäyttökertoja noudattaa ja vaihdella torjuntaohjelmassa tehoaineita. Liian laimea ruiskuteseos ei anna hyvää tehoa ja siksi pitäisi pyrkiä mahdollisimman pieniin vesimääriin.

Härmän kasvu nopeutuu säiden lämmittyä myös avomaalla ja taudin torjunta on tarpeen, jos kasvustoissa on viime vuonna ollut tautia. Tunneleissa härmän tarkkailu ja tarvittaessa torjunta ovat ajankohtaisia.

5.6.2020
Torju mansikan tyvimätä istutuksen yhteydessä

Mansikan tyvimädän torjunta on ajankohtaista alttiilla lajikkeilla, kuten Polkalla istutuksen yhteydessä. Uusintakäsittelyjä ruiskuttamalla voi tehdä muutaman viikon kuluttua, mutta lämpimässä tauti etenee nopeasti ja teho voi jäädä heikoksi. Lauhan ja sateisen talvikauden jälkeen kasvustoja on tuhoutunut ja vioittuneita kasveja kuihtuu edelleen. Vaurio on tunnistettavissa juurakon ja varsinkin sen yläosan ruskettumisesta. Juuret voivat olla myös tuhoutuneita. Jos lohkolla on esiintynyt aikaisemmin punamätää, myös se voi olla juurten vioittumisen aiheuttaja.

Heikkokuntoisten tai tuhoutuneiden kasvien juurakot ovat täysin ruskeita. Epäiltäessä punamätää voi sivujuurista etsiä taudin aiheuttamaa punaruskeaa väriä juuren sisäosasta.

 

30.5.2020
Juovahernekärsäkäsriski suuri sään lämmettyä

Juovahernekärsäkkäitä härkäpavulla (Kuva: Erja Huusela-Veistola)Satakunnassa ja Varsinais-Suomessa on havaittu aikaisin kylvetyissä herne- ja härkäpapukasvustoissa runsaasti hernekärsäkkään vioitusjälkiä. Aikuiset kärsäkkäät nakertavat sirkkalehtien ja ensimmäisten kasvulehtien reunaan pyöreitä koloja. Joskus ne voivat tuhota pienet taimet kokonaan, jos taimettuminen on hidasta kuivuuden takia. Toukkien vioitus täydentää tuhoa.

Juovahernekärsäkäs talvehtii aikuisena karikkeessa ja ilmestyy herne- ja härkäpapukasvustoihin taimettumisen aikaan. Naaraat munivat maahan taimien tyveen. Muninta-aika on pitkä. Kuoriutuvat toukat hakeutuvat typpeä sitoviin juurinystyröihin ja aiheuttavat näin kasvun heikkenemistä.

Tarkkailu tehdään etenkin lohkojen reunoilla herneen taimettuessa. Torjuntaa on tarpeen, jos kärsäkkäitä ja vioituksia on paljon, herneen ja härkäpavun kasvu on hidasta, ja sää jatkuu kuivana ja lämpimänä. Selviä kynnysarvoja torjunnalle ei ole.

Suurilla lohkoilla riittää yleensä lohkon reunaosien ruiskutus. Torjuntaan sopivat pyretroidi-valmisteet.

Juovahernekärsäkkään vioitusta (Kuva: Erja Huusela-Veistola)

 

29.5.2020
Omenan kasvintuhoojat tarkkailuun

Lustokuoriaisen tarkkailua ja torjuntaa etanoliansoilla jatketaan kesäkuun loppuun saakka. Lisäksi apuna voi käyttää sinisiä ja punaisia liima-ansoja. Kylmä alkukevät voi hidastaa perhosten lentoa ja munintaa. Feromoniansat kannattaa silti asettaa paikoilleen suositusaikojen mukaan ja tarvittaessa vaihtaa feromonikapselia. Äkilliset lämpimät jaksot voivat nopeuttaa tuholaisten esiintymistä. Feromonipyydykset pikkuhedelmäkääriäiselle asennetaan kukinnan alkaessa, omenakääriäiselle kukinnan aikana ja pihlajanmarjakoille kukinnan lopulla. Ennen omenan kukinnan alkua ja kukinnan aikana voidaan arvioida perhostoukkien sekä omena- ja luumuleikkurin esiintymistä haavinäytteillä. Yhteenkääriytyneet lehdet ovat merkkinä omenankehrääjäkoin esiintymisestä. Omenakempin vioituksia kannattaa seurata kukista. Hedelmäpuupunkin punertavia toukkia voi havaita lehtien alapinnoilta sekä kirvojen esiintymistä versoissa. Tuholaistorjunnat tehdään tarpeen mukaan.

Omenaruven tartuntariski kasvaa lämpötilojen noustessa. Riskiin vaikuttaa myös viime kesän rupitilanne, kuinka paljon lehtiin jäi tautia talvehtimaan. Lauha ja kostea syys- ja talvikausi ovat olleet suotuisia hedelmäpuunsyövän leviämiselle ja tautia kannattaa tarkkailla puiden rungoilta ja oksista.

 

29.5.2020
Vadelman kasvintuhoojien tarkkailu ja torjunta

Tarkkaile edelleen vihannespunkin esiintymistä ja aloita biologinen torjunta ajoissa etenkin tunneleissa. Vattukuoriaisen esiintymistä vadelmalla voidaan arvioida feromoni- ja valkoansoilla, jotka asennetaan kasvustoon silmujen puhjettua. Tyhjennä ansat säännöllisesti ja seuraa saalin kertymistä. Vattukuoriainen aloittaa muninnan, kun kukkanuput tullevat esiin. Samaan aikaan seuraa myös vattukärsäkkään esiintymistä karistenäyttein. Oikea ajankohta karistenäytteiden otolle on tyyni ilta. Ajoita torjunta vattukuoriaisen esiintymishuippuun. Varmista torjunnan teho jatkamalla feromoni- ja valkoansojen seurantaa kukinnan alkuun saakka sekä toista torjunta tarvittaessa. Vattukärpäsen vioittamat, taipuneet uudet versot kannattaa hävittää, jos niitä esiintyy. Seuraa myös näkyykö pikkuvattukirva aiheuttamaa versojen sykeröitymistä ja torju tarvittaessa. Vatunäkämäpunkin oireita seurataan lehdistä.

Taimissa kulkeutunut vadelman juurilaho voi kuihduttaa tunneleissa taimia. Tuhoutuneet kasvit kannattaa poistaa ja hävittää.

29.5.2020
Herukan tuholaistarkkailu ja tautitorjunta ajankohtaista

Avautuneista silmuista tarkkaillaan herukkakoin ja herukansilmukoin vioituksia ja toukkia silmuissa. Herukkakoin feromoniansat asennetaan kesäkuun alussa, herukansilmukoin kesäkuun puolivälissä. Poista keväällä kuihtuvat oksat ja tarkista löytyykö sisältä herukanlasisiiven toukkia. Asenna aikuisen lasisiiven seurantaan feromoniansat kukinnan päätyttyä. Herukan kukinnan aikaan ja kukinnan jälkeen tarkkaile karviaispistiäisen toukkia pensaiden sisäosista. Herukankukkasääsken toukkia ja karviaiskoisan vioituksia voi löytyä kukista ja kukkatertuista. Alaspäin taipuneet versonkärjet ovat oireita herukanversosääsken vioituksista. Seuraa käpertyneitä lehtiä ja lehtien kupruilua, lehtikirvoja voi esiintyä koko kasvukauden ajan. Kellankirjavat lehdet voivat olla merkkinä vihannespunkin lisääntymisestä. Kuparinväriset ja epämuotoiset lehdet, sekä heikentynyt kukinta viittaavat herukanrataspunkkiin.

Laikkutautien ja härmän torjunta on mahdollista ennen kukintaa ja joillakin valmisteilla vielä kukinnan jälkeen.

29.5.2020
Mansikan tuholaisten ja tautien tarkkailu ajankohtaista

Viileä alkukevät hidastutti myös mansikan tuholaisten esiintymistä. Lämmin jakso voi saada tuholaiset liikkeelle hyvin nopeasti. Lehtiin ilmestyvät reiät ja lovet voivat olla merkkinä korvakärsäkkäistä ja nälvikkäistä. Nälvikkäiden torjunta on tehtävä ennen munintaa. Sykeröityneet lehdet ja ruskettuvat suppulehdet ovat merkkinä runsaasta mansikkapunkkien esiintymisestä. Biologisten torjuntaeliöiden levityksen voi aloittaa viimeisten yöpakkasten mentyä. Kukkanuppujen tultua esiin tarkkaile vattukärsäkkään ja luteiden esiintymistä vatinäytteillä sekä tarkista ripsiäisen esiintymistä nuppujen sisältä. Yhteen kiedotut lehdet ja kukkanuput ovat merkkinä kääriäisistä. Tarkkaile kääriäisten esiintymistä erityisesti lohkoilla, joissa niitä on esiintynyt aiemminkin ja ryhdy torjuntaan riittävän ajoissa. Hämärikkökääriäisen torjuntaan kannattaa varautua erityisesti Itä-ja Pohjois-Suomessa, missä sitä esiintyi paikoin runsaasti viime vuonna.

Taimissa kulkeutunut härmä leviää helposti tunneleissa ja taudin esiintymistä on tarkkailtava, jotta torjuntatoimiin ehtii ajoissa. Harmaahomeen torjunnassa tehoaineiden vaihtelu parantaa tehoa ehkäisee resistenssin kehittymistä. Mansikan tyvimädän torjunta on tarpeen taudille alttiilla lajikkeilla ja taimien varhaisvaiheen suojaamiseen tehokkain keino on upotuskäsittely istutuksen yhteydessä. Jos taimien juuret ovat tummia ja heikkoja, kannattaa tarkistuttaa niistä mansikan punamädän esiintyminen. Muutkin juuristotaudit heikentävät kasvien tuottokykyä, mutta punamätä pilaa lohkon maan pitkäksi ajaksi.

29.5.2020
Porkkanan tuholaisten seuranta syytä aloittaa

Porkkanakärpäsen lento ei ole vielä alkamassa viikon 22 aikana kotimaisen lämpösummapohjaisen ennustemallin perusteella. Säiden lämmettyä on kuitenkin syytä seurata porkkanakärpästen kuoriutumista keltaisilla liima-ansoilla varsinkin eteläisimmillä viljelyalueilla. Peltoluteen esiintymistä on myös syytä seurata porkkanan taimettuessa. Lämpiminä päivinä porkkanan ollessa sirkkataimella peltoluteen imentä saattaa tappaa taimen kokonaan. Ensimmäiset koiranputkikempit on havaittu koiranputkien kehittyvissä kukkavanoissa. Niitä saattaa tulla liima-ansoihin porkkanapelloilla.

29.5.2020
Kaalin tuholaiset liikkeelle

Kirppojen esiintymistä ja vioituksia kaalikasvien taimilla on paikoin havaittu säiden lämmettyä nopeasti. Kotimaisen lämpösummapohjaisen ennustemallin perusteella pikkukaalikärpäsen lento on alkamassa kuluvan viikon lopulla jo Oulun korkeudella saakka.

Norjalainen VIPS ennustemalli antaa peltoluteelle varoituksen aina Keski-Norjassa saakka, joten myös peltoluteen esiintymistä on syytä seurata kaali-istutuksilla. Peltoluteen imentävioitus tuhoaa kasvupisteen ja aiheuttaa monikeräisyyttä kaaleilla.

Etelä-Norjassa on tehty muutamassa paikassa kaalikoihavaintoja 25. ja 26.5., joten myös niiden esiintymistä kannattaa seurata.

29.5.2020
Rukiilla rengaslaikkua

Alkukasvukauden viileys ja kosteus suosi rukiin rengaslaikun itämistä. Rengaslaikun oireet muodostuvat hitaasti, ja niitä löytyy lähinnä alemmilta lehdiltä. Rukiin tautitorjunnan viimeinen sallittu ajankohta vaihtelee valmisteen mukaan (tarkista myyntipäällysteksti). Mahdollisessa tautitorjunnassa on hyvä huomioida riittävä suoja kasvustoon myöhemmin tulevaa ilmalevinteistä ruskearuostetta vastaan, jonka satovaikutukset ovat usein rengaslaikkua suuremmat.

29.5.2020
Kirpat tarkkailuun öljykasveilla

Kirppoja esiintyy öljykasveilla paikoin runsaasti. Kirppojen tarkkailu on tarpeen etenkin taimettuvilla öljykasveilla. Pyretroidiruiskutusta kannattaa harkita, jos havaitaan keskimäärin 1 kirppa/sirkkataimi tai 30 % sirkkalehtien pinta-alasta syöty. Myös peltoluteita on paikoin liikkeellä.

Mutkajuovakirppa rypsin taimella (Kuva: Erja Huusela-Veistola)

29.5.2020
Juovahernekärsäkkäitä paikoin palkokasveilla

Herneen ja härkäpavun taimissa on paikoin juovahernekärsäkkään aiheuttamaa vioitusta eli pyöreitä koloja sirkkalehtien ja ensimmäisten kasvulehtien reunoilla. Torjunta on kuitenkin harvoin tarpeen, jos taimet eivät kärsi kuivuudesta.

Juovahernekärsäkäs härkäpavulla (Kuva: Erja Huusela-Veistola)

29.5.2020
Kuminakoin toukkien tarkkailu käyntiin

Lämmin sää edistää kuminakoin munintaa ja kehitystä. Vaikka myös aikuiset kuminakoit vielä lentelevät, on pienten toukkien tarkkailu syytä jo aloittaa.

Juuri kuoriutunut kuminakoin toukka (Kuva: Erja Huusela-Veistola)

29.5.2020
Tuholaiset tarkkailuun myös kevätviljoilla

Kirppavioitusta näkyy oraissa jonkin verran, mutta torjunta kevätviljoilla ei ole yleensä tarpeen. Kirvojen ja kahukärpäsen tarkkailu kevätviljoilla on ajankohtaista.

29.5.2020
Kasvunsääteet ja rikkakasvit syysviljoilla

Aikaiset kylvöt taimettuivat kylmässä säässä hitaasti ja rikkakasveilla on ollut aikaa kasvaa. Syysrukiin pääverson lippulehti on esillä, ja hyvässä kasvussa olevien kasvustojen kasvua voi säädellä kuten syysvehnällä mepikvatti-, etefoni- ja trineksapakki-etyyli -valmisteilla. Syysvehnästä voi kaksisolmuasteelle asti torjua leveälehtisten lisäksi heinämäisiä rikkakasveja.

 

Aikaisin kylvetyissä kevätviljoissa on rikkakasveilla ollut aikaa kasvaa. (Kuva Heikki Jalli)

26.5.2020
Ohrissa siemenlevintäistä verkkolaikkua

Ohrassa on paikoin havaittu runsaasti siemenlevintäistä verkkolaikkua. Verkkolaikku hyötyi ohran hitaasta itämisestä viileissä olosuhteissa. Erityisen runsaasti verkkolaikkua on peittaamattomalla siemenellä kylvetyissä kasvustoissa. Suomalaiset verkkolaikkua aiheuttavat sienikannat voivat itää jopa kahden asteen lämpötilassa. Alttiilla lajikkeilla siemenlevintäinen verkkolaikku voi edetä kasvustoissa voimakkaasti alhaisemmissakin kosteusolosuhteissa.

Siemenlevintäisen ohranverkkolaikun oireet ovat nyt hyvin näkyvissä (Kuva: Marja Jalli)

26.5.2020
Lämmin sää saa kirpat liikkeelle

Sään lämmetessä hyönteiset aktivoituvat ja lähtevät liikkeelle. Erityisesti kirppojen tarkkailu on tarpeen öljykasvipelloilla, jotka ovat taimettuneet hitaasti. Kirppoja on syytä tarkkailla myös kaalikasveilla niin avomaalla kuin taimikasvatustiloissa. Myös kevätviljoissa näkyy kirppavioitusta.

Vuonna 2019 kirppoja oli erityisen runsaasti ja pitkään. Kirppoihin kannattaa varautua nytkin (Kuva: Erja Huusela-Veistola)

Ohrakirppoja ja vioitusta ohrassa (Kuva: Erja Huusela-Veistola)

 

15.5.2020
Kaalin tuholaiset tarkkailuun

Viime kesänä kirppoja esiintyi runsaana kaali- ja öljykasveilla pitkälle kesään, joten on syytä olettaa, että talvehtimaan lähtenyt kanta on ollut runsas. Kirppojen esiintymistä kaalikasvien taimilla on syytä seurata taimikasvatustiloissa ja pellolla säiden lämmettyä noin 15 asteeseen.

Norjassa on VIPS-havaintotietokannassa kirjattu ensimmäiset pikkukaalikärpäsen munat Oslon läheltä jo 4.5. Säiden lämmetessä on meilläkin syytä seurata pikkukaalikärpäsen munintaa kaalikasvien taimilta. Tämänhetkinen ennustekartta saattaa olla lämpösummien suhteen jäljessä lennon alkamisesta, koska ennustemallia ei ole päivitetty.

 

15.5.2020
Porkkanakärpässeuranta kannattaa aloittaa kun säät lämpenevät

Norjassa on VIPS-havaintotietokannassa kirjattu ensimmäiset porkkanakärpäshavainnot Oslon läheltä jo 7.5. Norjan rannikolla joissakin paikoissa tosin tiedetään porkkanakärpäsestä esiintyvän jo kolme sukupolvea. Säiden lämmetessä on meilläkin syytä seurata porkkanakärpästen kuoriutumista keltaisilla liima-ansoilla. Tämänhetkinen ennustekartta saattaa olla lämpösummien suhteen jäljessä lennon alkamisesta, koska ennustemallia ei ole vielä päivitetty.

15.5.2020
Ajankohtaista omenan tauti- ja tuholaistorjunnassa

Omenaruven itiölento alkaa lämpösumman kohotessa 50 asteeseen. Jos sää pysyy viileänä, rupiriski on hyvin vähäinen. Riski lisääntyy vasta lämpötilojen kohotessa, varsinkin jos karikkeessa on säilynyt rupea.

Omenalla ennen silmujen avautumista tai heti sen jälkeen on aika torjua hedelmäpuupunkkeja, omenakemppejä ja kirvoja sekä silmujen avauduttua perhostoukkia ja omenankukkakärsäkästä. Feromoniansat omenakääriäiselle ja pikkuhedelmäkääriäiselle asetetaan kukinnan alussa. Lustokuoriaisen esiintymistä voidaan arvioida etanoliansoilla, jotka asetetaan silmujen avauduttua.

15.5.2020
Tuholais- ja tautitarkkailu kannattaa aloittaa mansikalla

Syys- ja talvikauden märkyys ovat voineet aiheuttaa mansikalla juuristovaurioita, jotka näkyvät heikkona kasvuna ja kasvien tuhoutumisena. Maassa mahdollisesti oleva punamätätartunta on hyötynyt leudosta ja märästä talvikaudesta ja tuhoja on odotettavissa saastuneilla alueilla. Tulevissa istutuksissa kannattaa huolehtia taimien käsittelystä puna- ja tyvimätää vastaan. Tunneliviljelyssä kannattaa tarkkailla härmän esiintymistä.

Mansikalla nälvikkäät, korvakärsäkkäät ja vihannespunkit lähtevät liikkeelle lämpimän jakson myötä. Myös mansikkapunkin esiintymistä kannattaa ruveta tarkkailemaan ensimmäisten suppulehtien tullessa esiin. Mansikkapunkin torjunta tehdään ennen kukinnan alkua. Tuholaisten liikkeelle lähtöä kannattaa tarkkailla säännöllisesti kasvukauden alettua. Lämmin jakso voi nopeuttaa niiden esiintymistä yllättävällä tavalla. Torjunnat tehdään kynnysarvojen mukaan.

15.5.2020
Vadelman tuholaisseuranta

Ennen silmujen puhkeamista voidaan tarkkailla kirvojen talvimunien esiintymistä ja mahdollisia vatunvarsisääsken versovioituksia versojen alaosista. Vihannespunkin torjuntaan varsinkin tunneleissa on varauduttava heti silmujen puhkeamisen aikoihin. Punaisia talvehtineita naaraita tarkkaillaan lehdillä versojen alaosissa. Biologinen torjunta on aloitettava riittävän aikaisin hyvän torjuntatuloksen turvaamiseksi. Vattukoin ja vadelman keulakoin vioituksia voidaan havainnoida silmuvioituksista silmujen avauduttua. Lehtien puhjettua voidaan asentaa valkoiset liima-ansat tai feromoniansat vattukuoriaisen tarkkailua varten. Kukkanuppujen tullessa esiin vattukärsäkkään esiintymistä voidaan havainnoida iltaisin karistenäytteillä. Vatunäkämäpunkin torjuntaa voidaan tehdä vielä ennen silmujen puhkeamista ja oireita voidaan tarkkailla lehtien puhjettua.

15.5.2020
Herukan tauti- ja tuholaistorjunnan ajankohtaisia asioita

Herukoiden laikkutautien torjuntaa voidaan tehdä ennen kukintaa. Torjunta on tarpeen, jos viljelmällä esiintyi varistetta viime kesänä.

Herukalla mustaherukan äkämäpunkin saastuttamia silmuja voi vielä havainnoida ja kerätä pois alueilla, joilla kasvukausi ei ole lähtenyt liikkeelle. Silmujen puhjettua se on jo myöhäistä. Ensimmäiset lämpimät päivät saavat myös äkämäpunkit liikkeelle silmuistaan ja tuulen mukana leviämään uusiin silmuihin. Herukalla voidaan torjua ennen silmujen aukeamista myös kirvoja ja rataspunkkeja. Avautumattomista silmuista voidaan otantana havainnoida myös herukkakoin ja herukansilmukoin esiintymistä. Silmujen kärkien avauduttu herukkakoita, herukansilmukoita ja herukanlasisiipeä voidaan tarkkailla feromonipyydyksillä ja torjua tarpeen mukaan. Karviaispistiäisaikuisten esiintymistä voidaan tarkkailla keväällä keltaisilla liima-ansoilla.

14.1.2020
Tuomikirvaennuste 2020 valmistunut

Tuomikirvaennustekartta 2020 (kuva: Luke/Hannu Ojanen)Tuomikirvojen talvimunalaskentaan perustuva tuomikirvaennuste on valmistunut. Ennusteen mukaan kotimainen tuomikirvakanta on pieni ja siitä ei ole uhkaa ensi kesänä.

Kotimainen kirvakanta saa kuitenkin vuosittain täydennystä kaukokulkeumana eteläisten ja kaakkoisten ilmavirtausten mukana tulevista kirvoista, minkä seurauksena tuhoriski voi yllättäen nousta. Tietoa mahdollisista kirvojen kaukokulkeumista ja tarkkailutarpeesta kasvukaudella saa Luken kasvinterveyden ajankohtaistiedotteista.