Luke

Maatalousinfo

Ajankohtaistiedotteet

Luken tuottamaa ajankohtaistietoa pelto- ja puutarhakasvien kasvintuhoojista kasvukaudella. Lisää kasvintuhoojatietoa LukeKasKas-palvelussa.

11.6.2021
Porkkanakemppivaroitus!

Porkkanakempin lento vilkastunut hyvin nopeasti tämän viikon kuluessa. Ansasaaliit ovat nousseet alkuviikkoon verrattuna jopa yli 20-kertaisiksi! Lennon odotetaan jatkuvan vilkkaana, jos sää jatkuu aurikoisena ja lämpimänä. Porkkanat ovat pienellä taimella ja hyvin herkästi vioittuvassa vaiheessa, joten torjunnan tarve on ilmeinen.

11.6.2021
Juovahernekärsäkäsvioitusta palkokasveissa

Hernekärsäkkäät (Kuva: Erja Huusela)

Juovahernekärsäkäsvioitusta näkyy paikoin herneen ja härkäpavun taimissa. Kasvustot kuitenkin yleensä hyvässä kasvussa ja kosteutta riittävästi. Torjuntaa kannattaa harkita vain, jos kärsäkkäitä ja vioituksia on paljon, taimien kasvu on hidasta, ja sää erittäin kuivaa ja lämmintä. Selviä kynnysarvoja torjunalle ei ole.

11.6.2021
Öljykasvien tuholaistarkkailu

Aalto- ja mutkajuovakirppoja rypsin taimissa (Kuva: Erja Huusela)

Taimettuvilla kevätrapsi- ja rypsilohkoilla on edelleen kirppoja. Päivittäinen tarkkailu on tarpeen vähintään viikon ajan taimettumisesta. Riski kirppavioituksille vähenee, kun taimessa on kaksi kasvulehtiparia.

Rapsikuoriaisen tarkkailu kevätöljykasveilla on ajankohtaista heti siitä lähtien, kun nuput kehittyvät lehtiruusukkeen keskelle. Samalla kannattaa etsiä pieniä kaalikoin toukkia lehtien alapinnalta.

Etanavioituksia on havaittu poikkeuksellisesti myös kevätrapsilla. Etanariski öljykasveilla on olemassa kosteilla, etenkin suorakylvetyillä lohkoilla.

11.6.2021
Viljoissa tuomikirvoja

Siivellisiä tuomikirvoja ohran oraalla. Oraissa myös kirppavioitusta. (Kuva: Jaana Grahn)

Tuomikirvoja on havaittu monin paikoin viljakasvustoissa. Kirvat lisääntyvät lämpimässä nopeasti ja lohkokohtainen kirvatarkkailu on nyt tarpeen. Kasvustoissa on liikkeellä myös luontaisia vihollisia, kuten leppäkerttuja, mikä on huomioitava torjuntatarvetta arvioitaessa. Tuomikirvan torjuntakynnys orastumis- ja versontavaiheessa täyttyy, kun kirvoja löytyy keskimäärin joka viidennestä kasvista. Paras torjuntateho saadaan heti kirvojen saavuttua kasvustoon. Kirvojen torjuntaan suositellaan hyötyhyönteisille hellävaraista flonikamidia, joka kulkeutuu systeemisesti kasvin sisällä ja on tehokkaampi kuin kosketusvaikutteiset pyretroidit. Pyretroideista tau-fluvalinaatti on hyötyhyönteisille vaarattominta.

Kahukärpäsvioitukselle alttiita ovat myöhään kylvetyt tai hitaasti orastuneet kevätviljat, jotka eivät vielä ole saavuttaneet 4-lehtivaihetta. Vioituksen ilmaantuessa torjunta on myöhäistä. Kevätviljoilla sivuversot yleensä kompensoivat pääverson vioituksen.

Ohrakirppoja on runsaasti liikkeellä edelleen, mutta syöntivioitukset kompensoituvat yleensä voimakkaan kasvun myötä. Kasvustoissa lentelee myös runsaasti kaskaita.

11.6.2021
Rikkakasvitorjunta myöhäisillä kevätöljykasvilohkoilla

Kevätöljykasvien rikkakasvien torjuntaan käytetään metatsaklori-kvinmerakki-valmistetta ennen viljelykasvin taimettumista tai viimeistään sen ollessa 3-lehtivaiheessa. Klopyralidi-pikloraami-valmistetta käytetään viimeistään öljykasvin ollessa 2-4 lehtiasteella. On hyvä muistaa, että myöhemmin öljykasveilta on mahdollista torjua ohdaketta, valvattia hukkakauraa, juolavehnää ja yksivuotisia heiniä.

11.6.2021
Kuminan rikkakasvitorjunta

Kuminanviljelyn tärkein hetki on kasvuston perustamisvaiheessa tehty rikkakasvien torjunta. Rikkakasvien torjunta on hyvä aloittaa jo ennen kuminan taimettumista ja jatkaa sitä vielä taimettumisen jälkeen. Erityisesti on paneuduttava saunakukan poistamiseen.

8.6.2021
Ruosteita syysvehnässä

Ruskearuosteen itiöpesäkkeitä vehnällä (Kuva: Marja Jalli)

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

Etelä-Suomessa on havaittu syysvehnällä sekä kelta- että ruskearuostetta. Ruostetta esiintyy toistaiseksi erityisesti alalehdillä. Ensioireena molemmilla ruosteilla on ensin hiukan kellertävä pistemäinen alue, johon muodostuu joko ruskeita tai keltaisia itiöpesäkkeitä. Sääolosuhteet ovat nyt hyvin suosiolliset ilmalevintäisten ruosteiden leviämiselle ja itämiselle. Molemmat ruosteet voivat tartuttaa myös kevätvehnää. Tarkkailu on nyt ajankohtaista ja torjuntatarve todennäköinen ensimmäisten ruostepesäkkeiden ilmaannuttua.

Keltaruosteen keltaisia ja lehden pituuden suuntaisia itiöryhmiä (Kuva: Marja Jalli)

8.6.2021
Vaaksiaisvioitusta havaittu syysvehnässä

Vaaksiaisen toukka (kuva: Erja Huusela)

Vaaksiaisen toukkien aiheuttamaa ankaraa vioitusta on havaittu syysvehnälohkolla Sipoossa.Vaaksiaiset toukat syövät tavallisesti kuollutta kasviainesta, mutta massaesiintymien aikaan myös eläviä kasveja vioittaen niitä tavallisesti maan pinnan alapuolelta.

Vaaksiaiset ovat moniruokaisia ja niitä esiintyy usein nurmilla ja niiden jälkeisissä kasvustoissa. Paikallisia vioituksia viljoilla on havaittu runsaammin 1950-luvulla.

Vaaksiaiset talvehtivat toukkina ja hyötyvät märästä syksystä ja leudosta talvesta. Jalattomat toukat ovat liereitä, harmaan läpikuultavia ja niiden takapäässä on kiehkura lisäkkeitä. Ennen koteloitumista maahan toukat voivat olla 3-4 cm pitkiä. Aikuisia vaaksiaisia esiintyy heinäkuulta myöhään syksyyn.

7.6.2021
Porkkanakempin lento alkanut

Porkkanakempin lentoennuste ennustaa pientä kempin lentoriskiä eteläisimmässä Suomessa, ja ensimmäiset porkkanakempit on havaittu liima-ansoissa. Myöhään kylvetyt porkkanat ovat pienellä taimella ja erittäin herkästi vioittuvassa vaiheessa. Porkkanakempin lennon kehitystä syytä seurata hyvin tarkkaan lähipäivinä, jos sää pysyy edelleen aurinkoisena ja lämpimänä.

Porkkanakemppinaaras mikroskooppikuvassa. Suora ja lyhytkärkinen subgenitaalilevy näkyvissä. (Kuvaaja: Anne Nissinen)

 

4.6.2021
Kevätviljojen rikkakasvitorjunta

Toukokuun alussa kylvetyn kevätvehnän alla on monipuolinen ja runsas rikkakasvusto (kuva: Heikki Jalli)

Toukokuun alussa ja äitienpäivän aikoihin kylvettyihin kevätviljohin on sateiden aikana taimettunut paljon rikkakasveja. Nyt näillä lohkoilla alkaa olla rikkakasvitorjunnan aika. Ennen ruiskutusta on todettava tarve ja tehtävä muistiinpanot rikkakasvilajistosta sekä valittava sopiva herbisidi.

4.6.2021
Palkokasveilla ei tuholaistorjuntatarvetta

Hernekärsäkkään vioitusta (Kuva: Erja Huusela)

Herneen ja härkäpavun taimissa on jonkin verran juovahernekärsäkkään vioitusta, mutta kasvustoissa on nyt kosteutta ja kasvu nopeaa, joten torjuntaan ei ole yleensä tarvetta.

Ensimmäiset yksittäiset gammayökköset on havaittu, mutta niistä ei tässä vaiheessa ole haittaa viljelyksille.

4.6.2021
Rikkakasvitorjunta palkokasveilla

Härkäpapu on lähtenyt hyvään kasvuun kosteissa oloissa. (Kuva Heikki Jalli)

Härkäpavun rikkakasvien torjunta taimettumisen jälkeen on mahdollista vain bentatsoni-valmisteilla härkäpavun ollessa 5-8 cm korkeaa.

Herneen rikkakasvien torjuntaan on enemmän mahdollisuuksia. Herneellä käytettävät herbisidit tehoavat eri rikkakasveihin, joten on tärkeää todeta rikkakasvilajisto. Tarkista valmisteiden käyttöohjeet osoitteesta: Kasvinsuojeluainerekisteri – KemiDigi

4.6.2021
Kirppoja vaihtelevasti kevätöljykasveilla

Kirppariski pienenee kun kasvulehdet kehittyvät (Kuva: Erja Huusela)

Kevätöljykasvien kirppatilanne vaihtelee paljon eri lohkoilla ja eri osissa maata. Tarkkailu on edelleen tarpeen taimettuvilla lohkoilla. Torjuntaruiskutusta kannattaa harkita, jos havaitaan keskimäärin 1 kirppa/sirkkataimi tai yli 10 % sirkkalehtien pinta-alasta syöty ja taimien kasvu muuten hidasta.

Kaalikoita on tullut kaukolevintänä parin edellisen viikon aikana, joten myös sen tarkkailua öljykasveilla on syytä jatkaa.

3.6.2021
Kuminakoin torjunta ennen kukintaa

Kuminakoin torjunta-aika on ennen kukintaa, kun kuminan nuput ovat näkyvissä ja on havaintoja kuminakoin toukista (Kuva: Erja Huusela)

Kuminan kehitys sekä kuminakoin lentohuipun ajoittuminen ja toukkien kuoriutumisajankohta vaihtelevat alueittain. Kuminakoin torjunta lambda-syhalotriinilla on tehtävä ennen kuminan kukintaa ja on monin paikoin Etelä-Suomessa jo myöhäistä. Biologisella Bacillus thuringiensis -valmisteella (Turex 50 WP) ruiskutus voidaan tehdä vielä kukinnan aikana, mikäli toukkia on havaittavissa kasvustossa.

3.6.2021
Tarkkaile tuomikirvoja

Tuomikirvat alkavat lisääntyä heti kasvustoon tultuaan (Kuva:Erja Huusela)

Lämmin sää on edistänyt tuomikirvojen kehitystä ja siirtymistä kasvustoihin.  Tuomikirvariski on monin paikoin suuri ja lohkokohtainen kirvatarkkailu kevätviljoilla on tarpeen. Tuomikirvan torjuntakynnys orastumis- ja versontavaiheessa täyttyy, kun kirvoja löytyy keskimäärin joka viidennestä kasvista. Paras torjuntateho saadaan heti kirvojen saavuttua kasvustoon. Torjuntaan suositellaan flonidikamia, mutta myös pyretroidit ovat sallittuja.

Viljapelloilta löytyy myös ohrakirppoja ja kahukärpäsiä. Kahukärpäsvioitukselle alttiita ovat myöhään kylvetyt tai hitaasti orastuneet kevätviljat, jotka eivät vielä ole saavuttaneet 4-lehtivaihetta. Vioituksen ilmaantuessa torjunta on myöhäistä. Kevätviljoilla sivuversot yleensä kompensoivat pääverson vioitusta.

1.6.2021
Porkkanakempin lentoennuste julkaistu

Porkkanakempin lentoennuste on julkaistu Luken Maatalousinfo-palvelussa (https://maatalousinfo.luke.fi/fi/tuholaisennusteet) tänään. Porkkanakempin lentoennusteessa pohjana on tehoisan lämpösumman kertymä, mutta mallia on tarkennettu käyttäen apuna edeltävien päivien säätietoja. Riskiennuste näyttää tilanteen kuluvaan päivään saakka, koska kaikista tarvittavista säätiedoista ei ole saatavilla ennustetta tuleville viidelle päivälle.  Sen sijaan porkkanakärpäsennusteesta, jonka kynnysarvoja on myös päivitetty, voi valita joko nykytilanteen tai 5 vuorokauden ennusteen.

1.6.2021
Rukiin kasvunsäätö alkaa olla myöhässä, syysvehnillä vielä aikaa

Ruis tulee tähkälle (Kuva Heikki Jalli)

Syysrukiit alkavat tulla tähkälle. Viimeiset kasvusäätökäsittelyt ovat mahdollisia vielä ensimmäisten vihneiden tullessa esiin (BBCH 49), vaikka useimpien valmisteiden viimeinen käyttöaika on lippulehtivaiheessa.

On huomattava, ettei myöhäisellä käsittelyllä saada vahvistettua kasvin tyveä, vaan käsittely vaikuttaa sillä hetkellä kehittyvään kasviosaan.

Syysvehnät ovat pääosin hyvin reheviä ja kasvunsäätö on tarpeen, etenkin jos typpeä on syysvehnän käytettävissä.

31.5.2021
Tautipainetta syysviljoissa

Ruskearuostetta Inkoon ruisvehnässä (Kuva Mikael Fröberg).

Kosteat säät ovat olleet suosiolliset kasvitautien etenemisellä syysviljoissa. Rukiin rengaslaikku ja syysvehnän pistelaikku sekä harmaalaikku esiintyvät vielä pääosin kasvustojen alalehdillä. Inkoossa on ruisvehnässä havaittu jo ensimmäiset ruskearuoste-esiintymät. Oireiden esiintyessä torjunta on tarpeen hyvin talvehtineissa kasvustoissa. Ruoste leviää nopeasti ja oireita on hyvä tarkkailla säännöllisesti. Myös rukiin kasvitautitorjunnassa on hyvä huomioida mahdollinen ruosteriski torjunnan riittävän pitkällä teholla. Rukiilla kemiallinen kasvitautien torjunta on mahdollista kukinnan loppuun asti (varmista valmisteen käyttöaika https://www.kemidigi.fi/kasvinsuojeluainerekisteri/haku).

31.5.2021
Rikkakasvitorjunta kevätöljykasveilla

Ennen kevätöljykasvien kylvöä rikkakasveja voi  torjua napropamidilla. Ennen taimettumista metatsaklorilla tai yhdistettynä kvinmerakilla. Taimettumisen jälkeen viimeistään 2-4 lehtiasteelle asti voi käyttää klopyralidi+pikloraamia.

31.5.2021
Palkokasvien rikkatorjunta

Härkäpavun kylvöikkuna pienenee,  härkäpavun kasvuaika on usein kevätvehnää pidempi. Härkäpavun rikkakasveja voi torjua ennen taimettumista pendimetaliinilla, glyfosaatilla tai sen aklonifeeni-seoksella (aklonifeeni voi kellastuttaa taimettuvan härkäpavun lehdyköitä). Aikaisella taimiasteella härkäpavusta voi rikkakasveja torjua bentatsonilla.

Ennen herneen taimettumista voi rikkakasveja torjua kuten härkäpavulla, mutta glyfosaatti korvataan metributsiinilla. 5-8 cm korkea herne kestää aklonifeenia, mutta voidaan käyttää myös bentatsonia tai pyridaattia rikkakasvien torjuntaan. Puolilehdettömillä herneillä voi käyttää myös metributsiinia.

31.5.2021
Aikaisin kylvettyjen kevätviljojen rikkatorjunnan aika

Kevätviljakylvöt ajoittuvat nyt kolmen kuukauden ajalle. Ensimmäiset kylvökset alkavat pensastua ja niiden rikkakasvien torjunta-aika lähestyy. Nyt on hyvä aika tarkistaa pellolla taimettuneiden rikkakasvien lajit ja määrät. Syysviljat ovat pääsääntöisesti talvehtinee hyvin. Nyt ne ovat hyvässä kasvussa ja lako on torjuttava trineksapakki-etyyli- tai etefoni-valmisteilla. Syysruis on lippulehtivaiheessa ja syysvehnä korrenkasvuvaiheessa.

31.5.2021
Porkkanakärpäsen lento alkamassa

Porkkanankärpäsen lento on alkamassa Etelä-Suomessa  lämpösummapohjaisen ennustemallin mukaan. Viiden vuorokauden ennustejakson lopulla edullisimmilla alueilla voi olla jo alkamassa ensimmäinen lentohuippu, kun sää lämpenee ja lämpösumma kertyy nopeammin. Nyt on alkamassa myös koiranputkikempin muninta koiranputkilla. Niitä saattaa tulla keltaliima-ansoihin porkkanapeltojen reunoista, mutta koiranputkikemppi ei aiheuta samanalaista vioitusta porkkanantaimissa kuin porkkanakemppi.

 

28.5.2021
Pikkukaalikärpäsen lentohuippu alkamassa

Etelä-Suomessa on saavutettu 150 asteen lämpösumma, joka on kynnysarvo pikkukaalikärpäsen ensimmäiselle munintahuipulle. Sään on ennustettu lämpenevän ja poutaantuvan lähipäivinä, mikä lisää kärpästen aktiivisuutta.

 

28.5.2021
Kuminakoi lentää edelleen

Juuri kuoriutuneet kuminakoin toukat löytyvät suojuslehden alta ja alkavat vioittaa nuppuja (Kuva: Erja Huusela)

Kuminakoi on lennossa edelleen, mutta pienten toukkien tarkkailu lehtiruusukkeiden keskeltä on ajankohtaista. Kuminakoin torjunta pyritään kohdistamaan pieniin toukkiin kuminan ruusuke- ja nuppuasteella juuri ennen kuminan kukinnan alkamista. Torjuntaan on sallittu pyretroideista ainoastaan lambda-syhalotriini sekä biologinen Bacillus thuringiensis –bakteeria sisältävä Turex WP 50 -valmiste.

 

27.5.2021
Kaalikoit tarkkailuun

Aikuisen kaalikoin tunnistaa tikkumaisesta asennosta ja siipien aaltokuviosta (Kuva: Erja Huusela)

Viime viikon aikana on saatu ensimmäiset kaalikoihavainnot seuranta-ansoista ja tehty muutenkin jonkin verran havaintoja etenkin Etelä- ja Itä-Suomesta.  Juuri väistyneen säärintaman edellä on havaittu tulleen hyönteisparvia itäkaakosta. Näissä parvissa on ollut ainakin kaalikoita, mutta mahdollisesti myös gammayökkösiä.

Kaalikoitarkkailu on tarpeen kaali- ja öljykasveilla nyt ja myöhemmin kasvukaudella.

27.5.2021
Tuomikirvoja ja kahukärpäsiä liikkeellä

Siivelliset kirvat siirtymässä tuomista viljoihin (kuva:Erja Huusela)

Muutamia tuomikirvoja on löytynyt kasvustoista ja seuranta-ansoista. Monin paikoin kirvat ovat vielä tuomilla, mutta siirtymässä lähiaikoina pelloille.

Ensimmäiset kahukärpäset on jo havaittu. Riski kevätviljoilla kasvaa kylvöjen viivästyessä. Kirppavioitusta on aikaisin kylvetyissä oraissa jonkin verran, mutta torjuntaan ei ole tarvetta.

Leppäkerttu ja tuomikirvoja tuomella (kuva: Jaana Grahn)

 

25.5.2021
Kaalikoista havaintoja

Kaalikoi (Kuva: Erja Huusela)

Kaalikoita on löytynyt seuranta-ansoista ja siitä on jonkin verran havaintoja etenkin Etelä- ja Itä-Suomesta viime viikon aikana. Tarkkailu on tarpeen kaali- ja öljykasveilla.

21.5.2021
Rapsikuoriaiset ja kirpat liikkeellä

Ensimmäiset rapsikuoriaiset löytyvät voikukilta (Kuva: Erja Huusela)

Rapsikuoriaiset ovat jo liikkeellä ja niiden tarkkailu syysöljykasveilla on  ajankohtaista. Syysöljykasvien torjuntakynnykset ovat korkeammat kuin kevätöljykasveilla: aikaisessa nuppuvaiheessa on 2-3 kuoriaista/kasvi ja myöhäisessä nuppuvaiheessa ja lähellä kukinnan alkua 5-6 kuoriaista/kasvi.

Kirppojen ja peltoluteiden tarkkailu on tarpeen taimettuvilla kevätöljykasveilla heti kylvön jälkeen. Pyretroidiruiskutusta kannattaa harkita, jos havaitaan keskimäärin 1 kirppa/sirkkataimi tai yli 10 % sirkkalehtien pinta-alasta syöty ja taimien kasvu muuten hidasta.

 

 

21.5.2021
Tuomikirvat tarkkailuun viljakasvustoissa

Tuomikirvat alkavat lisääntyä heti kasvustoon tultuaan (Kuva:Erja Huusela)

Talvimunalaskentaan perustuvan tuomikirvaennusteen mukaan tuomikirvoihin on syytä varautua tänä vuonna.  Suuresta vaihtelusta johtuen riski voi paikoin olla suurempi kuin miltä keskiarvojen perusteella näyttää. Kirvakannan jatkokehitys riippuu paljon alkukesän olosuhteista sekä mahdollisten kirvakaukokulkeumien laajuudesta ja ajoittumisesta. Kirvojen tarkkailu viljakasvustoissa on tarpeen  etenkin alkukasvukaudesta.

Kirppavioitusta voi olla oraissa jonkin verran, mutta torjunnalle kevätviljoilla ei ole yleensä tarvetta.

 

20.5.2021
Juovahernekärsäkkäät palkokasveilla

Juovahernekärsäkkäitä ja vioitusta  (Kuva: Erja Huusela)

Aikaisin kylvettyjen herneen ja härkäpavun taimissa on paikoin juovahernekärsäkkään aiheuttamaa vioitusta eli pyöreitä koloja sirkkalehtien ja ensimmäisten kasvulehtien reunoilla. Torjunta on kuitenkin harvoin tarpeen, jos taimet eivät kärsi kuivuudesta.

20.5.2021
Kuminakoi lennossa

Kuminakoi kelta-ansassa (Kuva: Erja Huusela)

Lämmin sää edistää kuminakoin munintaa ja kehitystä. Vaikka myös aikuiset kuminakoit vielä lentelevät, on pienten toukkien etsintä lehtiruusukkeiden keskeltä syytä jo aloittaa.

11.5.2021
Lämmin sää saa kirpat liikkeelle

Mutkajuovakirppa rypsin taimella (Kuva: Erja Huusela)

Sään lämmetessä hyönteiset aktivoituvat ja lähtevät liikkeelle. Juovakirppoja on jo havaittu. Kirppojen tarkkailu on  tarpeen  erityisesti taimettuvilla öljykasvipelloilla ja kaalikasveilla  niin avomaalla kuin taimikasvatustiloissa.

11.5.2021
Pikkukaalikärpäsen lento alkamassa

Lämpösummapohjaisen ennusteen mukaan pikkukaalikärpäpsen lento alkaa, kun lämpösumma nousee 80 asteeseen. Lämpösumma kertyy tällä viikolla nopeasti, ja viikon lopulla lennon arvioidaan alkavan jo Keski-Suomen läntisessä osassa saakka. Varhaiskaalimailla on syytä varatua tarkkailun aloittamiseen.

19.1.2021
Tuomikirvaennuste 2021 valmistunut

Tuomikirvaennustekartta 2021 (kuva: Luke/Hannu Ojanen)

Tuomikirvojen talvimunalaskentaan perustuva tuomikirvaennuste on valmistunut. Ennusteen mukaan kotimainen tuomikirvakanta on elpynyt ja tuhoriski ensi kesänä on edellisvuosia suurempi. Keskiarvojen perusteella suuren tuomikirvariskin raja ylittyi vain kahdella paikkakunnalla ja tuhot ovat mahdollisia noin neljäsosassa näytepaikoista. Vaihtelua kuoriutumiskelpoisten talvimunien määrissä oli tällä kertaa erittäin paljon, jopa samalta paikalta otettujen näytteiden välillä. Käytännössä riski voi olla suurempi kuin mitä keskiarvoihin perustuva ennuste näyttää.

Tuomikirvoja tulee vuosittain myös kaukokulkeumana eteläisten ja kaakkoisten ilmavirtausten mukana. Maan rajojen ulkopuolelta tulevien kirvojen runsautta, saapumisajankohtaa ja laskeutumispaikkaa on hankala ennakoida. Koska kirvat voivat muutenkin lisääntyä erittäin nopeasti, on kirvojen lohkokohtainen tarkkailu kasvukaudella tarpeen.