Luke

Maatalousinfo

Ajankohtaistiedotteet

Luken tuottamaa ajankohtaistietoa pelto- ja puutarhakasvien kasvintuhoojista kasvukaudella. Lisää kasvintuhoojatietoa LukeKasKas-palvelussa. Edellisten vuosien ajankohtaistiedotteet ovat valikon kohdassa Arkisto.

18.5.2022
Rapsikuoriaiset ja kirpat liikkeellä

Rapsikuoriaisia nuppujen kimpussa (Kuva: Erja Huusela)

Rapsikuoriaiset ovat lähteneet liikkeelle ja niiden tarkkailu syysöljykasveilla on ajankohtaista. Syysöljykasveilla rapsikuoriaisen torjuntakynnys on  aikaisessa nuppuvaiheessa on 2-3 kuoriaista/kasvi ja myöhäisessä nuppuvaiheessa ja lähellä kukinnan alkua 5-6 kuoriaista/kasvi.

Juovakirppoja on jo havaittu. Kirppojen tarkkailu on tarpeen erityisesti taimettuvilla öljykasvipelloilla ja kaalikasveilla niin avomaalla kuin taimikasvatustiloissa.

Mutkajuovakirppa rypsin taimella (Kuva: Erja Huusela)

 

17.5.2022
Pikkukaalikärpäsen lento alkamassa

Vaikka sää on ollut koleaa, lämpösummapohjaisen lentoennustemallin mukaan pikkukaalikärpäsen lento on alkamassa Etelä-Suomessa.

8.2.2022
Herneen kylvösiemennäytteestä löytyi hernepiilokas – ilmoita mahdollisista havainnoista

Hernepiilokas ja vioittuneita herneitä (Kuva Erja Huusela)

Kylvösiemenen siemensertifiointia varten tarkastettavaksi toimitetusta hernenäytteestä on Ruokaviraston siemenlaboratoriossa löydetty hernepiilokas-kuoriainen ja vioitusta. Hernepiilokas löytyi näytteestä, joka on peräisin kesällä 2021 Etelä-Pohjanmaalla olleen siemenviljelyksen sadosta.

Hernepiilokkaan lajitunnistuksen varmisti Luonnontieteellisen keskusmuseon asiantuntija. Hernepiilokas (Bruchus pisorum) kuuluu samaan sukuun kuin kesällä 2021 havaittu härkäpavun tuholainen härkäpapupiilokas (Bruchus rufimanus). Suomessa hernepiilokkaasta on tehty havaintoja 1900-luvun alusta ainakin vuoteen 1956 asti Helsingissä (laji.fi). Tällöin lajia on löytynyt esimerkiksi Valtion viljavarastosta. Viimeisin havainto on kirjattu vuodelta 1969 Sastamalasta. Laji on laajalle levinnyt Euroopassa, Aasiassa, Australiassa ja Pohjois-Amerikassa

Hernepiilokas on 4–5 mm pitkä kovakuoriainen, joka munii herneen kehittyvien palkojen päälle, mistä toukka porautuu kuoren läpi kehittyvään siemeneen ja kehittyy aikuiseksi siemenen sisällä. Siemennäytteestä, josta hernepiilokas löytyi, löytyi myös piilokkaaseen sopivia tyypillisiä vioituksia: pyöreitä, halkaisijaltaan 2–3 mm kokoisia reikiä, jotka syntyvät aikuisen kuoriaisen porautuessa ulos siemenestä. Hernepiilokas on haitallinen tuhooja runsaina määrinä, koska piilokas kehittyy herneen siemenen sisällä tehden siellä vahinkoa. Jos toukka syö siementä itävyyden kannalta kriittisistä kohdasta, siemenen itävyys voi olla menetetty. Syöntijäljet pilaavat myös sadon elintarvikekäytön.

Hernepiilokas leviää siemenen mukana. Jos lämpösummakehitys ei ole ollut riittävää kasvukauden aikana eikä aikuinen ole ehtinyt kehittyä, laji säilyy siemenessä toukka- tai koteloasteena. Hyönteinen voi myös talvehtia aikuisena luonnossa, josta se voi lentää lähimpään hernekasvustoon muutaman kilometrin matkan. Lajilla on vain yksi sukupolvi vuodessa. Talvehtimismahdollisuudesta huolimatta leviäminen siemenen mukana on todennäköisin vaihtoehto.

Koska piilokkaat eivät ole säänneltyjä lajeja herneen ja härkäpavun peltolajikkeiden siemenviljelyssä ja -sertifioinnissa, lajien esiintymistä ei tarvitse tarkastaa sertifiointia varten tarkastettavaksi toimitetuista näytteistä laboratoriotarkastuksessa. Tarkastuksessa löydetty piilokas ei aiheuta herneen siemenerän hylkäystä, jos piilokasta tai sen syömiä herneitä ei ole niin paljon, että itävyys laskisi alle itävyysvaatimuksen. Syksyllä 2021 löydetyn hernepiilokkaan aiheuttamat vioitukset olivat vähäisiä eivätkä vaikuttaneet erän puhtausprosenttiin tai itävyyteen.

Hernepiilokkaaseen viittaavia vioituksia, muttei piilokasta, löytyi myös toisesta hernenäytteestä, joka oli viljelty kesällä 2021 Hämeessä. Löydetyn hernepiilokkaan alkuperäinen lähde ei ole tiedossa. Käytetyt siemenet kummassakin tapauksessa olivat kotimaista alkuperää. Todennäköisesti lämmin kasvukausi 2021 edisti lajin kehitystä.

Koska kahdelta eri paikalta on siemennäytteissä löydetty tuholaiseen viittaavia vioituksia, pyydämme kaikkia herneenviljelijöitä tarkkuuteen. Jos mahdollisia vioituksia tai hernepiilokkaita alkaa löytyä jatkossakin omilta viljelyksiltä, asiasta pyydetään ilmoittamaan alla olevalla kyselylomakkeella.

Linkki kyselyyn: Ilmoita hernepiilokashavainnostasi

Lähde: Ruokaviraston tiedote ja Luke.fi.

18.1.2022
Tuomikirvaennuste vuodelle 2022 valmistunut

Tuomikirvaennustekartta 2022 (kuva: Luke/Hannu Ojanen)

Tuomikirvojen talvimunalaskentaan perustuva tuomikirvaennuste on valmistunut. Ennusteen mukaan kotimaisen tuomikirvakannan aiheuttama tuhoriski on jäämässä pieneksi lähes koko maassa ensi kesänä.  Kuoriutumiskelpoisten tuomikirvan talvimunien määrä keskimäärin oli Ilmajoella melko lähellä suuren tuhoriskin alarajaa (40 talvimunaa / 100 silmua) ja Isossakyrössä hyvin lähellä mahdollisten tuhojen alarajaa (15 talvimunaa /100 silmua). Muualla määrät olivat kohtuullisen pieniä, vaikkakin vaihtelua talvimunamäärissä oli tälläkin kertaa erittäin paljon jopa samalta paikalta otettujen näytteiden välillä.

Kotimainen tuomikirvakanta saa vuosittain täydennystä kaukokulkeumana eteläisten ja kaakkoisten ilmavirtausten mukana tulevista kirvoista, minkä seurauksena tuhoriski voi yllättäen nousta. Tietoa mahdollisista kirvojen kaukokulkeumista kasvukaudella saa kasvinterveyden ajankohtaistiedotteista.