Luke

Maatalousinfo

Ajankohtaistiedotteet

10.9.2019
Kostea ja lämmin sää suosii etanoita

Valepeltoetana on  pohjaväriltään vaaleanruskea tai harmaa. Pinnalla erottuu verkkomainen tummempi kuviointi. Kooltaan valepeltoetana on n. 4–5 cm (Kuva: Erja Huusela-Veistola)

Sateinen syyskuun alku on lisännyt syyskylvöisten kasvien etanavioitusriskiä. Pelloilla yleisiä pelto- ja valepeltoetanoita on yleisimmin pientareiden ja monivuotisten nurmikasvustojen läheisyydessä sekä suorakylvetyillä lohkoilla. Muokatuilla lohkoilla vioituksia löytyy usein niissä osissa lohkoa, jossa maa on jäänyt kokkareiseksi.

Etanoiden vaatima kosteus säilyy kasvustoissa syksyllä pitkään. Lämmin sää lisää etanoiden aktiivisuutta. Etanariski vähenee yleensä vasta yöpakkasten myötä.

Luonnonvarakeskus on erityisen kiinnostunut mahdollisista espanjansiruetana-havainnoista pelloilla, puutarhoissa, piha-alueilla ja teiden varsilla. Espanjansiruetana on haitallinen vieraslaji, josta tehdyt havainnot pyydetään ilmoittamaan Vieraslajiportaalin havaintoilmoituslomakkeen kautta. Lajinmäärityksen varmistamiseksi mukaan olisi hyvä liittää kuva, jossa näkyy selkäkilpi hengitysaukkoineen.

Espanjansiruetana on tavallisesti likaisen punaruskea ja täysikasvuisena noin 7-15 sentin mittainen. Hengitysaukko sijaitsee kilven etupäässä (Kuva: Erja Huusela-Veistola)

 

10.9.2019
Kahukärpäsiä edelleen runsaasti liikkeellä

Syysviljapelloilla olevissa tarkkailuansoissa on edelleen havaittu runsaasti kahukärpäsiä ja torjuntakynnys on monin paikoin ylittynyt. Kahukärpästarkkailu ja mahdollinen torjunta ovat ajankohtaisia lohkoilla, joilla syysviljat ovat juuri orastuneet. Karkea kahukärpäsen torjuntakynnys on yli viisi kahukärpästä vuorokaudessa puolikkaan A4-arkin kokoista kelta-ansaa kohti. Torjunta kohdistetaan aikuisiin kahukärpäsiin ennen munintaa ja se on tehtävä mieleellään jo viljan ollessa 1,5–2 -lehtiasteella. Kahukärpänen lentää ja munii päivälämpötilan ylittäessä 14 astetta (keskilämpötila yli 10 astetta).

29.8.2019
Lämmin ja aurinkoinen sää lisää kahukärpäsriskiä

Aikuinen kahukärpänen on pieni, 2–3 mm pitkä, kiiltävänmusta kärpänen, jolla on kellertävät jalat. (Kuvat: Erja Huusela-Veistola)

Kahukärpäsiä on runsaasti liikkeellä ja tavanomaista lämpimämpi sää lisää vioitusriskiä uusilla syysviljoilla.

Kahukärpäset ovat päiväaktiivisia ja vallitseva aurinkoinen ja lämmin sää suosii niiden lentoa ja munintaa. Lämmin sää edesauttaa toukkien kehitystä ja viljojen kasvupisteiden vahingoittumista.

Kahukärpästarkkailu ja mahdollinen torjunta ovat ajankohtaisia lohkoilla, joilla syysviljat ovat juuri orastuneet. Karkea kahukärpäsen torjuntakynnys on yli viisi kahukärpästä vuorokaudessa puolikkaan A4-arkin kokoista kelta-ansaa kohti. Torjunta kohdistetaan aikuisiin kahukärpäsiin ennen munintaa ja se on tehtävä jo viljan ollessa 1,5–2 -lehtiasteella.

Kaskaita on ollut tänä kesänä runsaasti. Viirukaskasta on syytä tarkkailla kahukärpässeurannan yhteydessä etenkin niillä alueilla, joilla on aiemmin esiintynyt vehnän kääpiökasvuvirusta (WDV).

Viirukaskaita (Kuva: Erja Huusela-Veistola)

 

 

15.8.2019
Mansikan taudit ja tuholaiset

Mansikkapunkkikannat ovat suurimmillaan elokuussa.  Tutkimalla vioituksia nuorissa lehdissä voidaan arvioida mansikkapunkin esiintyminen. Petopunkkien levitys tai kemiallinen torjunta on mahdollista vielä sadonkorjuun jälkeen. Näin vähennetään talvehtivaa punkkikantaa.

Härmän torjunta sadonkorjuun jälkeen vähentää talvehtimaan jäävää tautia. Ruiskutus pitäisi saada kohdistumaan kasvuston nuorimpiin lehtiin, joissa härmätartunta kehittyy.

Tyvimädän oireita voi kehittyä vielä elokuun aikana kesäistutuksilla. Lakastuvat kasvit on hyvä poistaa ja hävittää. Vanhempien kasvien kuihtumisen syynä voi olla juurilaho, kevyillä mailla heikkokuntoisuuden aiheuttaja voi olla myös pikkukorvakärsäkkään vioitus. Pellon painanteissa tuhoutuneista tai heikkokasvuisista kasveista kannattaa selvittää mahdollinen punamädän esiintyminen.

15.8.2019
Huomaa herukan vioitukset

Herukan varsisääsken ja karviaispistiäisen aiheuttamia vioituksia voi havaita elokuussa. Varsisääsken toukkien vioittamien oksien poistolla vähennetään talvehtivaa kantaa. Karviaispistiäisen torjunta tehdään keväällä.

Voimakas villaruostetartunta voi aiheuttaa mustaherukan lehtien karisemisen.

15.8.2019
Vadelmalla vihannespunkkeja ja juurilahoa

Myös vadelmalla olevat vihannespunkit voi käsitellä sadonkorjuun jälkeen. Uusissa kasvuversoissa loppukesällä esiintyvien vatunäkämäpunkin vioitusten perusteella arvioidaan torjuntaruiskutuksen tarve loppusyksyn aikana.

Vadelman juurilaho voi kuihduttaa versoja erityisesti tunneleissa.

15.8.2019
Tyrnikärpänen vaivaa edelleen

Tyrnikärpäsen lento alkaa todennäköisesti hiipua mutta kärpäsiä saattaa vielä tulla keltapyydyksiin. Kypsyvässä marjassa kehittyvä vaalea toukka syö marjan sisältäpäin ja lopuksi marja muistuttaa kuivunutta rusinaa.

26.7.2019
Hukkakauran kitkentä

Muista hukkakauran kitkennän toinen kerta. Samalla tai viimeistään puitaessa voi tehdä arvion muunkin kasvinsuojelun onnistumisesta – miten tämä kesä vaikuttaa tulevan vuoden viljelyyn ja esimerkiksi syksyiseen juolavehnän torjuntatarpeeseen?

26.7.2019
Kaali ja porkkana

Lämpösummapohjaisen ennusteen mukaan ensi viikon alussa pikkukaalikärpäsen toinen lentohuippu on saavutettu Etelä-Suomessa ja lento on alkamassa aina Oulun korkeudelle saakka. Kaalikoin kolmas sukupolvi on lennossa. Ripsiäisiä on edelleen runsaasti liikkeellä.

Porkkanakemppien lento väheni viime viikon aikana, mutta lento saattaa jatkua edelleen tämän viikon aikana, kun on aurinkoista ja lämmintä säätä. Tarkkailua on syytä jatkaa, jos porkkana on myöhään kylvettyä, ja jos lohkolla on aiemmin havaittu pitkään jatkuvaa lentoa. Porkkanakärpäsen toinen lentohuippu on käynnissä eteläisimmässä Suomessa, ja alkamassa jo Keski-Suomessa.

26.7.2019
Huomioi syyskylvöjen etanariski

Valepeltoetana (Kuva: Erja Huusela-Veistola)

Etanariski on huomioitava etenkin uusia syysöljykasvi- ja syysviljalohkoja perustettaessa. Syysmuotoisten kasvien kylvöä on syytä välttää lohkoille, joissa etanariski on suuri. Tarkkailua voi tehdä ns. etana-ansoilla levittämällä kasvustoon märän säkin tai laudan alle lesettä ja tarkastamalla ansan aamuisin. Kyntö on tehokas etanoiden torjuntakeino. Kemiallinen torjunta on mahdollista rautafosfaatti-valmisteilla.

Uusilla syysöljykasvilohkoilla on syytä tarkkailla myös kirppojen ja kaalikoin esiintymistä.

26.7.2019
Kasvinsuojelun onnistumisen arviointi kannattaa – tee havainnot kasvustoista

Kasvukauden tässä vaiheessa on hyvä tehdä havaintoja kasvinsuojelun onnistumisista, kasvustossa esiintyvistä ravinnepuutoksista sekä mahdollista muista vioituksista. Analysointi onnistuu parhaiten, kun kasvukausi on hyvässä muistissa. Muistiinpanot ovat hyödyllisiä suunniteltaessa viljelykiertoa ja uuden kasvukauden kasvinsuojelu- ja viljelytoimia.

26.7.2019
Varaudu kahukärpästarkkailuun syysviljakylvöksillä

Kahukärpäsiä kasvustossa ja liima-ansassa (Kuvat: Erja Huusela-Veistola)

Kahukärpäsen tarkkailu uusilla syysviljalohkoilla on syytä aloittaa heti kylvön jälkeen. Karkea kahukärpäsen torjuntakynnys on yli viisi kahukärpästä vuorokaudessa puolikasta A4-arkin kokoista kelta-ansaa kohti. Torjunta kohdistetaan aikuisiin kahukärpäsiin ennen munintaa. Mahdollinen torjunta pyretroidi-valmisteella on tehtävä jo viljan ollessa 1,5-2 -lehtiasteella.

Kahukärpänen lentää ja munii päivälämpötilan ylittäessä 14 astetta. Toukan kehitys jatkuu lämpötilan ollessa yli 12 astetta. Vioitusriski on suurin aikaisin kylvetyillä lohkoilla lämpiminä syksyinä.

Kaskaita on ollut tänä kesänä runsaasti. Viirukaskasta on syytä tarkkailla kahukärpässeurannan yhteydessä etenkin niillä alueilla, joilla on aiemmin ollut vehnän kääpiökasvuvirusta (WDV).

26.7.2019
Suuria vaihteluita kasvitautien esiintymisessä

Ohran verkkolaikku on edennyt alttiissa lajikkeissa kuivuudesta huolimatta (Kuva: Marja Jalli)

Kasvitautien esiintymisessä on ennen tuleentumista runsasta alueellista ja lohkokohtaista vaihtelua. Viljelykierron ja lajikekestävyyden myönteiset vaikutukset ovat edelleen hyvin nähtävissä. Voimakkaimmat ohran verkkolaikkutartunnat ovat edenneet lippulehdelle asti ja alimmat lehdet ovat kuolleet. Monitahoisissa ohrissa härmä peittää paikoin koko lehden. Ohrissa on myös ruskearuostetta ja myös vehnässä ruskearuoste näyttäisi olevan keltaruostetta yleisempää. Kauran lehtilaikkuoireet leviävät vähitellen ylemmille lehdille. Tähkälletulovaiheessa tehdyt kasvitautitorjunnat ovat pitäneet kasvustojen ylälehdet vielä puhtaina.

Siemenlevintäisiä nokitauteja, lento- ja avonokea, sekä ohran viirutautia esiintyy myös peitatulla siemenellä kylvetyissä kasvustoissa. Näiden sekä muiden siemenlevintäisten kasvitautien tarkkailu on tarpeen erityisesti kylvösiemeneksi tarkoitetuilla lohkoilla.

19.7.2019
Pikkukaalikärpäsen ja porkkanakempin lento jatkuu

Lämpösummapohjaisen ennusteen mukaan ensi viikon alussa pikkukaalikärpäsen toinen lentohuippu on käynnistymässä Etelä-Suomessa aina Jyväskylän korkeudelle saakka, ja kaalikärpäsiä on jo tavattu kasvustoista ainakin Hämeessä. Ripsiäisiä ja kaalikoita on edelleen runsaasti liikkeellä.

Porkkanakemppien lento vilkastui uudelleen viime viikon aikana, kuten odotettiin. Lento saattaa jatkua edelleen tämän viikon lopulla ja ensi viikon aikana, kun on aurinkoista ja lämmintä on luvassa. Tarkkailua on syytä jatkaa, jos porkkana on myöhään kylvettyä. Porkkanakärpäsen toinen lentohuippu on alkamassa eteläisimmässä Suomessa, vaikka ensimmäinen lentohuippu jatkuu vielä Lapissa.

19.7.2019
Avonokea ja ensimmäisiä punahomeoireita

Kauran avonoki on parhaimmin havaittavissa 1-2 viikkoa röyhylle tulon jälkeen (Erja Huusela-Veistola).

Kauroissa esiintyy paikoin runsaasti avonokea erityisesti peittaamattomalla siemenellä kylvetyillä lohkoilla. Kauranavonoki tuhoaa tähkylöiden kaikki osat muuttaen ne mustaksi tuulen mukana kulkeutuvaksi noki-itiöpölyksi. Osa noki-itiöiden täyttämistä jyvistä saattaa pysyä ehjinä puintiin asti ja osa hajoaa kesän kuluessa. Sairaat kasviyksilöt jäävät terveitä lyhyemmiksi ja nokiröyhyt tulevat näkyviin hieman terveitä röyhyjä myöhemmin. Nokitähkät näkyvät kasvustossa varmimmin 1–2 viikkoa röyhylle tulon jälkeen. Nokitautien tarkkailu on tärkeää erityisesti siemenviljelylohkoilla.

Kukinnan aikaiset sadekuurot ja ilmojen lämpeneminen ovat lisänneet Fusarium-sienten aiheuttaman punahomeen riskiä. Ensioireet ovat jo viljoissa näkyvissä jyvien värimuunnoksina. Punahomeiden ja niiden mahdollisesti tuottamien toksiinien muodostus voi edetä aina sadon kuivaukseen asti. Puitu sato tulee kuivata mahdollisimman pian korjuun jälkeen. Kauroissa näkyy paikoin myös kuolleita versoja, joiden tyvet Fusarium-sienet ovat tummentaneet.

17.7.2019
Öljykasvisato jäämässä paikoin heikoksi

Kevätöljykasvit ovat kärsineet tuholaisvioituksista. Kasvustot ovat monin paikoin harvoja ja kukinta on jäänyt vähäiseksi. Paikoin on

havaittu myös lituvioituksia. Kaalikoin ja gammayökkösen toukkien esiintymistä kannattaa edelleen seurata. Olemassa olevista poikkeusluvista huolimatta lisätorjuntojen mielekkyys kannattaa harkita kasvustojen kunnon mukaan. Valmisteita käytettäessä on huomioitava rajoitukset, jotka löytyvät Tukesin poikkeusluvat hätilanteissa -verkkosivulla olevista käyttöohjeista.

Kaalioin vioitusta liduissa (Kuva: Jaana Grahn)

17.7.2019
Hernekääriäisen lento hiipumassa

Hernekääriäisen lento alkaa olla Etelä-Suomessa jo pääosin ohi, mutta kääriäisen esiintymisessä ja kasvustojen kasvuvaiheessa on vaihtelua. Torjuntatarve ja -ajankohta määräytyvät lohkokohtaisen feromonipyydystarkkailun perusteella. Torjunta kohdistetaan kuoriutuviin toukkiin aikuisten esiintymishuipun ja lämpösumman perusteella.

Hernekirvojen ja gammayökköstoukkien tarkkailu on edelleen ajankohtaista. Tietyille valmisteille on myönnetty poikkeuslupia gammayökkösen torjuntaan herneeltä ja härkäpavulta Tarkemmat käyttöohjeet löytyvät Tukesin verkkosivulta. Torjunnassa on huomioitava myös valmistekohtaiset varoajat.

Hernekirvoja (Kuva: Erja Huusela-Veistola)

 

17.7.2019
Tähkäsääsken lisäksi vain satunnaisia tuhohyönteisiä

Tähkäsääsken tarkkailu jatkuu vehnällä kukintavaiheeseen saakka. Muuten tuhoeläintilanne viljakasvustoissa on rauhallinen. Kirvoja löytyy vain muutamilta lohkoilta ja kasvustoissa on runsaasti kirvojen luontaisia vihollisia. Meillä satunnaisempien kasvintuhoojien kuten viljakukon, miinaajakärpäsen, luteiden, ripsiäisten sekä perhos- ja lehtipistiäistoukkien aiheuttamia vioituksia voi esiintyä paikoin. Tuholaisten torjunta viljakasvustoissa tässä vaiheessa on vain harvoin kannattavaa.

Miinaajakärpästen vioitusta ohran lehdissä (Kuva: Erja Huusela-Veistola)

 

11.7.2019
Peltokasvien kasvitaudit helposti tunnistettavissa

Valkeaa pumpulimaista härmäkasvustoa ohrassa (Marja Jalli)
Valkeaa pumpulimaista härmäkasvustoa ohrassa (Kuva: Marja Jalli)

Ohrissa härmää

Kasvitautioireet ovat nyt hyvin tunnistettavissa. Kevätviljat ovat pääosin kukintavaiheessa ja jyvän täyttyminen on aluillaan. Monitahoisissa ohrissa esiintyy paikoin runsaasti härmää ja sateet ovat edistäneet lehtilaikkutautien etenemistä. Kevätvehnissä ja rukiissa esiintyy ruosteita. Kaurassa esiintyy paikoin kehälaikkua, mangaanin puutosta sekä fysiologisia oireita. Kasvitautien torjunta-aineet eivät tehoa bakteerin aiheuttamaan kehälaikkuun.

Kasvitautitorjunta on mahdollista kukintaan asti. Torjunta ei ole kannattavaa kuivuuden vaivaamilla alueilla, joissa kasvustot ovat jääneet harvoiksi.

Kukinnan aikaiset sadekuurot lisäävät Fusarium-sienten aiheuttaman punahomeen riskiä. Erityisesti kauralla on arvioitava punahomeen torjunnan tarpeellisuus. Torjunta ajoittuu kukinnan alkuun, kun ensimmäiset merkit kukinnasta, eli kellertävät heteet, ovat näkyvissä röyhyn yläosissa.

Siemenlevintäiset kasvitaudit ohran viirutauti sekä lentonoki ovat parhaimmin nähtävissä tähkimisen alussa. Paikoin ohrassa on havaittu lentonokisia tähkiä.

Syysviljoissa on ennen keltatuleentumista hyvä arvioida kasvitautitorjunnan onnistumista.

Pahkahomeen riski öljykasveilla

Rypsin ja rapsin pahkahomeriski on suurin reheväkasvuisilla lohkoilla, joissa ennen kukintaa on ollut sateita. Torjuntavaiheessa pahkahomeen oireet eivät vielä ole nähtävissä. Kasvusto tulisi ruiskuttaa täyskukinnan aikaan juuri ennen kuin ensimmäiset terälehdet alkavat varista.

Sulkaalaikkua härkäpavulla

Härkäpavun suklaalaikun oireita on paikoin nähtävissä alalehdillä. Suklaalaikku tuhoaa myös kehittyviä kukintoja ja aiheuttaa ennenaikaista tuleentumista.

11.7.2019
Kaali ja porkkana

Lämpösummapohjaisen ennusteen mukaan pikkukaalikärpäsen toinen lentohuippu on jo alkamassa Kaakkois-Suomessa, vaikka ensimmäinen lentohuippu jatkuu vielä Lapissa. Ripsiäisiä ja kaalikoita on edelleen runsaasti liikkeellä. Mahdollista gammayökkösten toukkien esiintymistä on syytä tarkkailla lähiaikoina kaalikasveilla ja salaateilla.

Porkkanakemppien lento vilkastui uudelleen viime viikonloppuna. Alkuviikon sateet hillitsivät lentoa, mutta aikuisia on tavattu taas keskiviikkona, aurinkoisen sään vallitessa, porkkanoilta. Lento saattaa jatkua vielä tämän viikon lopulla, ja ensi viikon aikana, silloin kun on aurinkoista ja lämmintä. Tarkkailua on syytä jatkaa, jos porkkana on myöhään kylvettyä. Porkkanakärpäsen ensimmäinen lentohuippu on ohitettu Oulun korkeudellakin, mutta lentohuippu jatkuu vielä Lapissa.

11.7.2019
Hukkakaura röyhyllä

Hukkakaura on Etelä-Suomessa jo röyhyllä. Pellot kannattaa tarkastaa hukkakauran varalta ja tehdä kitkentä vähintään kaksi kertaa, sillä kaikki kasvit eivät tule röyhylle samaan aikaan. Hukkakaurat irroitetaan maasta varovasti juurineen ja pistetään muovisäkkiin varoen varistamasta siemeniä. Säkki viedään pois pellolta ja poltetaan huolellisesti.

Viljojen tullessa tähkälle ja tuleentuessa on hyvä tehdä muistiinpanoja pellolla kasvavista rikkakasvilaikuista ja rikkakasveista.

5.7.2019
Tuholaiset kiusaavat öljykasveja

Rapsipistiäisen toukat ovat tehneet pahaa tuhoa ainakin kevätrypsipellolla Parikkalassa. Rapsipistiäisiä tavataan yleensä syysöljykasveilla satunnaisesti ja paikallisesti. Rapsipistiäisen toukat ovat väriltään  tummanvihreitä tai harmaanmustia.

Lukuisista torjuntakerroista huolimatta kasvustoissa on runsaasti rapsikuoriaisia, jotka ovat vioittaneet pahoin kukintoja. Myös kaalikoin toukkia on monin paikoin paljon ja ne voivat vioittaa lehtien lisäksi myös kehittyviä lituja. Myös gammayökkösen toukkia voi löytyä. Rapsi- ja rypsikasvustoissa näkyy myös yleisesti luteen aiheuttamia kasvupistevioituksia sekä paikoin lehtimiinaajakärpäsen aiheuttamia lehtivioituksia.

Tarkkailu on edelleen tarpeen mahdollisten nopeasti etenevien tuhojen varalta. Rapsikuoriaisen torjunta on tehtävä ennen kukintaa. Tukesin 3.7.2019 myöntämien poikkeuslupien turvin kaalikoin ja gammayökkösen torjunta on tarvittaessa mahdollista öljykasveilla  kukintavaiheessa ainoastaan  Turex  50  WP -valmisteella ja  kukinnan jälkeen lisäksi Decis Mega EW 50- ja Karate Zeon-tekniikka -valmisteilla. Valmisteita käytettäessä on huomioitava rajoitukset, jotka löytyvät Tukesin poikkeusluvat hätätilanteissa -verkkosivulla olevista käyttöohjeista.

5.7.2019
Hernekääriäisen lento jatkuu

Hernekääriäisen lento jatkuu vilkkaana, mutta lentohuippu on jo paikoin Etelä-Suomessa ohi. Lohkojen välillä on suurta vaihtelua. Torjuntatarve ja -ajankohta määräytyvät lohkokohtaisesti feromonipyydystarkkailun ja herneen käyttötarkoituksen perusteella. Torjunta kohdistetaan kuoriutuviin toukkiin aikuisten esiintymishuipun ja lämpösumman perusteella. Kukkivan hernekasvuston käsittely pyretroideilla on sallittua vain mehiläisten lentoajan ulkopuolella, klo 22-06 välisenä aikana.

Hernekirvojen ja gammayökköstoukkien tarkkailu on ajankohtaista, vaikkakin ne tulevat todennäköisesti torjuttua mahdollisen hernekääriäistorjunnan yhteydessä. Gammayökkösen torjuntaan herneeltä ja härkäpavulta on 3.7.2019 myönnetty poikkeuslupia tietyille valmisteille. Tarkemmat käyttöohjeet löytyvät Tukesin verkkosivulta.

5.7.2019
Tähkäsääsken tarkkailua kukintaan saakka

Tähkäsääskiä vehnässä (Kuva: Heikki Jalli)

Tähkäsääskiä on esiintynyt tänä kesänä runsaasti. Tarkkailu jatkuu vehnän tähkälle tulosta kukintavaiheeseen saakka. Riski on suurin lohkoilla, joilla on viljelty useana vuonna vehnää. Paras sääskien havainnointi- ja torjunta-aika on illalla tuulen tyynnyttyä. Tähkäsääsken torjuntakynnys on keskimäärin 1 sääski/6 tähkää.

Viljakirvoja voi löytyä kasvustoista, mutta niiden torjunta on harvoin tarpeen.

4.7.2019
Tukes myöntänyt poikkeuslupia kaalikoin ja gammayökkösen torjuntaan

Turvallisuus- ja kemikaalivirasto (Tukes) on 3.7.2019 myöntänyt  poikkeusluvat Turex 50 WP, Decis Mega EW 50 ja Karate Zeon-tekniikka valmisteille  kaalikoin ja gammayökkösen torjuntaan. Käyttökohteet ja käytön rajoitukset vaihtelevat valmisteittain ja ne kannattaa tarkistaa   Tukesin verkkosivuilta.

Tarkempaa tietoa hyväksytyistä valmisteista ja niiden käyttöön liittyvistä rajoituksista löytyy kasvinsuojeluainerekisteristä.

Lähde: Tukesin tiedote 4.7.2019

4.7.2019
Hukkakauran kitkennän aika

Hukkakaurat alkavat tulla röyhylle ja on aika kitkeä ne (Kuva: Heikki Jalli)

Lounais- ja Etelä-Suomessa hukkakaura alkaa tulla röyhylle ja on aika tarkastaa pellot. Hukkakaurat kitketään maasta varovasti juurineen ja pistetään muovisäkkiin varoen varistamasta siemeniä. Säkki viedään pois pellolta ja poltetaan huolellisesti.

Hukkakauran kemiallinen torjunta on mahdollista ohrasta ja vehnästä viljan pensomisen loppuun/korrenkasvun alkuun. On varmistauduttava, että hukkakaura on taimella ja torjunta tarpeellinen. Leveälehtisiltä kasveilta ei enää voi torjua hukkakauraa jäämävaaran takia.

4.7.2019
Kaali ja porkkana

Lämpösummapohjaisen ennusteen mukaan pikkukaalikärpäsen ensimmäinen lentohuippu jatkuu vielä Lapissa, mutta eteläisimmässä Suomessa on jo toinen lentohuippu alkamassa ensi viikon aikana.  Isokaalikärpäsen muninta lienee käynnissä Etelä- ja Keski-Suomessa. Ripsiäisiä on edelleen runsaasti liikkeellä. Kaalikoin uuden toukkasukupolven vioituksia on odotettavissa kaalikasveilla. Gammayökkösten toukkien esiintymistä on syytä tarkkailla myös kaalikasveilla ja salaateilla.

Porkkanakemppien lento on ollut vähäistä vuodenaikaan nähden. Lento saattaa jatkua vielä ensi viikolla, jos sää on lämmin ja heikkotulinen. Porkkanakärpäsen lentohuippu ohitetaan ensi viikolla Oulun korkeudellakin. Lentohuippu jatkuu Lapissa.

4.7.2019
Viljakasvustot kukkivat, viimeiset hetket tautitorjunnalle

Sateen ja poudan vaihtelu on herättänyt viljakasvustoissa useat kasvitaudit. Hiljalleen ylöspäin kiipeävien lehtilaikkutautien lisäksi vehnissä esiintyy ruosteita ja ohrissa sekä vehnissä paikoin härmää.  Oireiden määrä vaihtelee runsaasti lohkoittain.

Ruosteoireita on toistaiseksi erityisesti alemmilla lehdillä. Oireet alkavat lehtivihreän häviämisenä ja vähitellen lehden pinnalle muodostuu värikkäitä itiöpesäkkeitä. Ruskearuosteen punertavanruskeat pesäkkeet ilmenevät hajanaisina pisteinä ja keltaruosteen kirkkaankeltaiset pesäkkeet muodostavat lehtisuonten mukaisen pesäkerivistön. Härmän ensioireet näkyvät valkoisina pumpulimaisina pesäkkeinä lehden pinnalla ja lehden toinen puoli muuttuu kellertäväksi.

Lämpimät ja tuuliset säät ovat otollisia ruosteiden ja härmän leviämiselle. Yökasteet mahdollistavat sienen itämisen. Voimakkaat sadekuurot huuhtovat pesäkkeet maahan, jolloin ruosteiden tunnistaminen kasvustosta vaikeutuu.

Lentonoen havainnointi on ajankohtaista erityisesti siemeneksi tarkoitetuilla ohralohkoilla. Oireet ovat parhaimmin näkyvissä heti tähkälletulon jälkeen. Tartunnan saaneet tähkät työntyvät tupestaan terveitä tähkiä aikaisemmin. Mahdollisen tartunnan voi testauttaa sadosta Ruokaviraston siemenlaboratoriossa Loimaalla.

Kevätviljojen punahomeen torjunta voi olla tarpeen alueilla, joilla on aiemmin ollut ongelmia punahomeen ja DON-toksiinien kanssa. Kukinnan aikaan esiintyneet sateet edistävät punahometartuntaa. Tautitorjunnan tarpeenmukaisuus kannattaa arvioida kasvuston yleiskunnon mukaan.

4.7.2019
Ajankohtaista marjoilla ja hedelmillä

Mansikka

Härmän oireita kannattaa tarkkailla nuorista kasvustoista. Erityisen tärkeää on havaita ensimmäiset taudin merkit alttiilta lajikkeilta. Härmätartunta heikentää kasvua ja uusien istutusten käsittely ehkäisee taudin leviämistä asettumista kasvustoon. Tunneleissa marjoihin leviävä härmä pilaa helposti satoa ja torjuntaan voi kokeilla sumutusta päivällä ja huolellista tuuletusta yötä vasten. Tyvimädän ja punamädän torjuntaa voi tehdä edelleen ruiskutuksena taimien kasvuun lähdön jälkeen.

Ripsiäisiä on esiintynyt avomaalla ja kausihuoneissa paikoin runsaasti ja niiden vioitusta näkyy marjoissa. Niiden torjumiseksi voi vielä sadonkorjuun aikana käyttää petopunkkeja. Mansikoissa on myös havaittavissa luteiden vioituksia. Sadonkorjuun loppupuolella tarkkaillaan kasvustosta mansikkapunkin vioitusoireita.

 

Vadelma

Tunneliviljelyssä istutettujen kasvien heikko kehitys voi johtua vadelman juurilahotartunnasta. Taudinaiheuttaja leviää taimissa ja voi siirtyä kasvualustaan. Kuihtuneet kasvit olisi hyvä poistaa ja hävittää, samoin käytetty kasvualusta. Avomaalla sairas kasvusto on heikkokasvuista ja tuottaa vähän kasvuversoja.

Tunnelivadelmalla kannattaa seurata vatunäkämäpunkin ja vihannespunkin esiintymistä. Molempia voi torjua petopunkeilla.

 

Omena

Rupitartunnan riski on olemassa, jos säät muuttuvat sateiksi. Myös hedelmäpuunsyövän tartuntaa tapahtuu kosteassa. Taudin oireita kannattaa tarkkailla uusilta istutuksilta säännöllisesti, jotta kehittyvät vioitukset saadaan poistettua ennen kuin tartunta pääsee leviämään niistä.

Pihlajanmarjakoin lento ja muninta jatkuu. Pihlajan runsaasta kukinnasta huolimatta kannattaa tarhakohtaista seurantaa jatkaa. Ensimmäiset toukat kuoriutuvat kesä-heinäkuun vaihteessa ja raakileista voi seurata niiden vioituksia. Omenankehrääjäkoin seittiin kiedottuja toukkapesiä, joissa toukat syövät lehtiä ja kukintoja, on myös nähtävissä. Omenalla esiintyy nyt useita kirvalajeja: omenakirvaa nuorissa versoissa sekä omenankäärökirvan ja omenanratamokirvan imennästä aiheutuneita kiertyneitä ja käpristyneitä lehtiä.

3.7.2019
Rapsipistiäistoukkien aiheuttamaa tuhoa rypsissä

Rapsipistiäisen toukkia rypsikasvustossa (Kuva: Eino Heinola, ProAgria)

Rapsipistiäisen toukat ovat tehneet pahaa tuhoa rypsissä Parikkalassa. Rapsipistiäisiä tavataan yleensä syysöljykasveilla satunnaisesti ja  paikallisesti. Rapsipistiäisen toukat ovat väriltään erittäin tummanvihreitä tai  harmaanmustia.

Kaalikoin toukkia on runsaasti öljykasvikasvipelloilla monin paikoin. Myös gammayökkösen toukkia voi löytyä.

Kasvustoja on nyt syytä seurata mahdollisten nopeasti etenevien tuhojen varalta. Pienten toukkien havainnointi vaatii tarkkuutta. Isot toukat voivat tuhota kasvustoa nopeasti.

Öljykasveilla tuhoeläintorjunta on tehtävä ennen täyskukintaa. Härkäpavun tuhoeläintorjuntaan sallittuja valmisteita ei ole käytettävissä ilman mahdollisia poikkeuslupia.

 

1.7.2019
Kevätvehnissä ruosteita

Alkavia ruskearuosteoireita kevätvehnällä 29.6.2019. Neljännessä lehdessä keskellä myös alkavaa härmää (kuva Marja Jalli)

Kevätvehnissä on havaittu alkavia ruskea- ja keltaruosteiden oireita. Oireita on toistaiseksi erityisesti alemmilla lehdillä. Oireet alkavat lehtivihreän häviämisenä ja vähitellen lehden pinnalle muodostuu värikkäitä itiöpesäkkeitä. Ruskearuosteen punertavanruskeat pesäkkeet ilmenevät hajanaisina pisteinä ja keltaruosteen kirkkaankeltaiset pesäkkeet muodostavat lehtisuonten mukaisen pesäkerivistön.

Lämpimät ja tuuliset säät ovat otollisia ruosteiden leviämiselle. Yökasteet mahdollistavat sienen itämisen. Voimakkaat sadekuurot huuhtovat pesäkkeet maahan, jolloin ruosteiden tunnistaminen kasvustosta vaikeutuu.

Ruostetartunta lisää kasvin hengitystä ja vähentää yhteyttämistehokkuutta. Ruosteet heikentävät kasvin elinvoimaa, juuriston kasvua ja siemensatoa. Ruosteiden vaikutus sadontuotantoon on suurin, kun tartunta tapahtuu ennen kukintaa tai sen aikana. Runsas typpilannoitus herkistää tartunnalle. Suomessa viljeltävien vehnälajikkeiden ruosteiden kestävyydestä ei ole tietoa.

28.6.2019
Poikkeuslupia insektisidivalmisteille porkkana- ja kaaliviljelyksille

Tukes on 27.6.2109 myöntänyt poikkeuslupia kasvinsuojeluaineiden käyttöön porkkana- ja valkokaaliviljelyksille.

Uudet poikkeusluvat on myönnetty Teppeki– valmisteelle porkkanakempin torjuntaan porkkanalla ja  Coragen 20 SC -valmisteelle kaalikoin, kaaliperhosen ja kaalikärpäsen torjuntaan valkokaalilla.

Hyväksytyt valmisteet ja tieto niiden käyttöä koskevista rajoituksista kannattaa tarkistaa  kasvinsuojeluainerekisteristä ja voimassa olevat poikkeusluvat  Tukesin verkkosivuilta.

Lähde: Tukesin tiedote 28.6.2019

 

28.6.2019
Pahkahomeriski maltillinen

Pahkahomeriski on alhainen alueilla, joillaa maa on pysynyt usean viikon kuivana ennen sateita. Rehevissä kasvustoissa, jotka eivät ole kärsineet kuivuudesta, kannattaa harkita pahkahometorjuntaa. Torjunta-ajankohta on ensimmäisten terälehtien varistessa.

 

28.6.2019
Ravinteiden puutosta ja fysiologisia oireita viljoilla

Vehnän fysiologiset laikut_MJ
Fysiologisia kasvuolosuhteista johtuvia oireita syysvehnässä (Kuva: Marja Jalli).

Erityisesti kaurakasvustoissa ilmenee paikoin mangaanin puutosta. Mangaani liikkuu kasvissa melko huonosti ja sen puutosoireet esiintyvät ensin uusissa lehdissä. Kauralla kasvin lehtiin ilmestyy pitkittäisiä harmahtavia laikkuja. Ohran lehdet jäävät mangaanin puutteessa vaaleanvihreiksi ja niissä voi olla ruskeita pieniä laikkuja helmimäisinä nauhoina. Ravinnepuutosten lisäksi on vehnillä ja ohrilla havaittu erilaisia fysiologisia oireita. Oireet saattavat muistuttaa lehtilaikkutauteja mutta toisin kuin kasvitaudit, ne eivät etene kasvissa.

28.6.2019
Viljojen kasvitautitilanteessa suuria vaihteluja

Ohra ja kevätvehnäkasvustot ovat tähkälletulovaiheessa. Kasvitautitilanne vaihtelee paljon alueittain ja lohkoittain. Monin paikoin kuivuus on pysähdyttänyt lehtilaikkutautioireiden leviämisen ja ylimmät lehdet ovat terveitä. Mahdollinen kemiallinen torjunta tulee tehdä kukinnan alkuun mennessä (sallittu ajankohta tarkistettava valmisteittain). Viljojen torjunnan tarpeenmukaisuuden arviointi tulee tehdä tautiriski (lajikkeen alttius, viljelykierto, oireiden esiintyminen) sekä kasvuston yleiskunto ja satopotentiaali huomioiden.

28.6.2019
Rikkakasvien ja laon torjunnalla kiire

Viljojen rikkakasvit torjutaan ennen korrenkasvun alkua. Laontorjunnan aika on viljan pensomisesta ja korrenkasvun alusta lippulehtivaiheeseen. Kasvunsääteen käyttömäärään ja tarpeeseen vaikuttavat kasvuston kunto, viljalaji, lajike, lannoitustaso, maalaji sekä käsittelyä edeltävä ja sitä seuraava sää.

Hukkakauran kitkentä alkaa olla ajankohtaista.

27.6.2019
Kirvat tarkkailuun hedelmä- ja marjakasveilla

Omenakirvoja (Kuva: Isa Lindqvist)

Kirvoja on nyt havaittavissa viimevuotista enemmän marja- ja hedelmäkasveilla. Uusissa versoissa on paikoin runsaasti omenakirvaa, joka varsinkin nuorissa kasvustoissa heikentää kasvua. Myös herukalla ja vadelmalla esiintyy kirvoja. Omenankehrääjäkoin toukkapesiä on vielä havaittavissa omenalla. Aikuiset koit lentävät heinäkuun lopulla ja elokuussa.

Etelä-Suomessa oli vielä viime viikolla runsaasti herukkalasisiipeä ja herukansilmukoita feromonipyydyksissä mutta tällä viikolla vain vähän. Muualla Suomessa kannattaa pyydyksiä vielä seurata.

Omenakehrääjäkoin toukkapesä (Kuva: Isa Lindqvist)

25.6.2019
Tuholaispaine öljykasveilla jatkuu

 Öljykasveilla on edelleen poikkeuksellisen runsaasti tuhohyönteisiä. Suurinta vahinkoa aiheuttavat nuppuja tuhoavat rapsikuoriaiset, joita on erittäin runsaasti. Kaalikoita on myös runsaasti ja kasvustoista löytyy kaalikoin kaikkia kehitysvaiheita. Kirppojakin on vielä liikkeellä. Öljykasveilla tuhoeläintorjunta on tehtävä ennen kukintaa.  Myöhäiset käsittelyt lähellä kukintaa ovat haitallisia luontaisille vihollisille ja pölyttäjille.  Täyskukintavaiheesta eteenpäin torjunta ei ole sallittua millään valmisteella.

Kaalikoin toukka ja rapsikuoriaisia (Kuva Erja Huusela-Veistola)

25.6.2019
Gammayökkösiä liikkeellä kasvustoissa

Aikuisia gammayökkösiä on liikkeellä melko paljon ja muutamia yökkösiä on havaittu mm. Jokioisilla härkäpapupellolla, joka aloittelee kukintaansa. Gammayökkösen tarkkailu on nyt ajankohtaista. Perhoset hakeutuvat kasvustoihin, joissa on kukkivia kasveja. Härkäpavun tuhoeläintorjuntaan sallittuja valmisteita ei ole käytettävissä ilman mahdollisia poikkeuslupia.

Gammayökkönen (Kuva: Erja Huusela-Veistola)

25.6.2019
Hernekääriäisen lentohuippu alkanut Etelä-Suomessa

Hernekääriäisiä feromonipyydyksessä (Kuva: Erja Huusela-Veistola)

Hernekääriäisen lentohuippu Etelä-Suomessa on alkanut. Paikoin ansoihin on tullut runsaasti kääriäisiä ja torjuntakynnys on jo ylittynyt.

Ohjeellinen kynnysarvo kuivaherneelle on vähintään 10 kääriäistä missä tahansa pyydyksessä kahtena peräkkäisenä tarkastuskertana. Tuorehernetuotannossa kynnysarvo on pienempi: yli 3 kääriäistä kahtena peräkkäisenä tarkastuskertana.

Torjunta kohdistetaan kuoriutuviin toukkiin aikuisten esiintymishuipun ja lämpösumman perusteella. Suositeltu torjunta-ajankohta on, kun +10 asteen ylittävää lämpösummaa on torjuntakynnyksen ylittymisestä kertynyt yli 80 astetta eli olosuhteista riippuen noin 8-12 vrk:n kuluttua torjuntakynnyksen ylittymisestä. Kukkivan hernekasvuston käsittely pyretroideilla on sallittua vain mehiläisten lentoajan ulkopuolella, klo 21-06 välisenä aikana.

25.6.2019
Kuminanrengaspunkin vioitukset alkavat näkyä

Kuminakoin ja kuminanrengaspunkin vioittamat kohdat alkavat näkyä kasvustossa, kun kuminan siemenet kehittyvät.

Kuminanrengaspunkin vioituksia on havaittu kuminakasvustoissa jonkin verran. Vioittuneet kasvit erottuvat muusta kasvustosta vaaleina tai vaaleanpunertavina laikkuina, joissa havaittavissa kukkakaalimaisesti epämuodostuneita kukintoja. Vioittuneisiin kukintoihin ei muodostu siemeniä.

Kuminanrengaspunkin vioitusta kukinnoissa (Kuva: Erja Huusela-Veistola)

25.6.2019
Tähkäsääskiä runsaasti, viljakirvoja ja viljakukkoja paikoin

Tähkäsääskiä ansassa (Kuva: Erja Huusela-Veistola)

Tähkäsääskiä on havaittu seurantalohkoilla erittäin runsaasti. Tähkä- ja vehnäsääskien tarkkailu jatkuu vehnän tähkälle tulosta kukintavaiheeseen saakka. Riski on suurin lohkoilla, joilla on viljelty useana vuonna vehnää. Torjuntakynnys oranssinkeltaisella tähkäsääskellä on keskimäärin 1 sääski/6 tähkää, sitruunankeltaisella vehnäsääskellä 1 sääski/3 tähkää. Paras sääskien havainnointi- ja torjunta-aika on illalla tuulen tyynnyttyä.

Viljakirvoja on paikoin sekä kevät- että syysviljoilla. Viljan tultua tähkälle kirvojen torjuntakynnys on yli 10-20 kirvaa kortta kohti, ja kemiallinen torjunta enää harvoin tarpeen. Viljakasvustoissa on runsaasti leppäkerttuja ja muita kirvojen luontaisia vihollisia.

Ripsiäisiä on runsaasti. Ripsiäiset voivat lippulehteä ja kehittyvää tähkää aiheuttaen osittaista kahutähkäisyyttä. Torjunta ei enää viljan tähkälle tulovaiheessa ole kannattavaa.

Viljakasvustoista löytyy myös kaskaita. Lisäksi viljakukkoja on havaittu paikoin. Viljakukon toukat vioittavat etenkin lippulehteä.

Viljakukon toukka ja vioitusta (Kuva: Erja Huusela-Veistola)
Viljakirvoja (Kuva: Erja Huusela-Veistola)

18.6.2019
Öljykasveilla runsaasti tuholaisia

Rapsikuoriaisia (Kuva: Erja Huusela-Veistola)

Rapsikuoriaisia on paikoin erittäin runsaasti ja niiden tarkkailu ja torjunta kevätöljykasveilla on ajankohtaista. Varhaisessa nuppuvaiheessa rapsikuoriaisen torjuntakynnys on 0.5-1 kuoriainen/kasvi. Myöhäisessä nuppuvaiheessa ja lähellä kukintaa torjuntakynnys on suurempi eli 2-3 kuoriaista / kasvi. Rapsikuoriaisen pyretroidi-resistenssin kehittymisen välttämiseksi vaikutustavaltaan erityyppisten torjunta-aineiden vaihtelu on suositeltavaa. Vaihtoehtoina perinteisille pyretroidi-valmisteille ovat tiaklopridi- ja asetamipridi-tehoainetta sisältävät neonikotinoidi-valmisteet sekä indoksakarbi ja pymetrotsiini. Neonikotinoidien, indoksakarbin ja pymetrotsiinin käyttö on sallittu vain kerran kasvukaudessa. Torjunnassa on huomioitava myös mehiläisvaroitukset.

Kaalikoita lentelee edelleen runsaasti öljykasvipelloilla, mutta myös toukkia ja koteloita on havaittu paikoin kasvustoissa. Kaalikotilanne kannattaa tarkistaa rapsikuoriaistarkkailun yhteydessä. Koska lentävien aikuisten torjunta on yleensä melko tehotonta, torjunta kohdistetaan pieniin toukkiin. Kaalikoi tulee tavallisesti torjuttua öljykasveilla rapsikuoriaistorjunnan yhteydessä, vaikkakin neonikotinoidien teho kaalikoihin on heikko.

Kaalikoin toukka ja vioitusta (Kuva: Erja Huusela-Veistola)

18.6.2019
Härkäpavuissa lehtihometta

Lehtihomeoireita härkäpavussa (kuva Erja Huusela-Veistola)

Härkäpapukasvustoista on havaittu lehtihometta. Oireet näkyvät harmahtavan vaaleina laikkuina lehdissä. Lehden alapinnalla voi nähdä harmahtavaa rihmaston kasvua. Myöhemmin laikut tummenevat ja niitä on enää vaikea erottaa muista vioituksista. Taudinaiheuttajat voivat säilyä maassa jopa 10 vuotta. Suomessa ei ole lehtihomeelle hyväksyttyjä torjunta-aineita, mutta sen esiintyminen kannattaa huomioida viljelykiertoa suunniteltaessa.

18.6.2019
Tähkä- ja vehnäsääsken tarkkailu alkaa

Tähkäsääskiä ansassa (Kuva: Erja Huusela-Veistola)

Tähkä- ja vehnäsääsken lento on alkanut ja tarkkailu on ajankohtaista vehnäkasvustoissa etenkin niillä alueilla, joilla on aiemmin ollut sääskiongelmia. Sääsket munivat vehniin, joiden tähkä on hiukankin esillä. Riski jatkuu kukintavaiheeseen saakka. Tarkkailu on tarpeen, jos muninta-olosuhteet ovat hyvät eli jos illalla on tyyntä ja sateetonta ja lämpötila yli 14 astetta. Torjuntakynnys oranssinkeltaisella tähkäsääskellä on keskimäärin 1 sääski/6-7 tähkää, sitruunankeltaisella vehnäsääskellä 1 sääski/1-3 tähkää.

Viljakasvustoissa on lisäksi runsaasti ripsiäisiä ja jonkin verran kahukärpäsiä, kirvoja ja kaskaita. Myös perhostoukkien ja kirppojen aiheuttamia korren tyven vioituksia on havaittu.

18.6.2019
Syysvehnien kasvitautitorjunta ajankohtaista

Tähkällä olevien syysvehnien tarkkailu on ajankohtaista mahdollisen torjuntatarpeen arvioimiseksi. Monin paikoin oireet ovat vielä alalehdillä mutta sääolosuhteet ovat suosineet sienitautien, erityisesti härmän etenemistä. Aikaisemmat kevätviljat ovat lippulehtivaiheessa ja näissä on hyvä seurata erityisesti ohran verkkolaikun ja vehnän pistelaikun etenemistä ja suojata ylimmät lehdet tautioireilta. Verkko- ja pistelaikku etenevät hyvin kuivemmissakin olosuhteissa.

18.6.2019
Viljojen rikkakasvit ja laontorjunta

Viljoilla rikkakasvit torjutaan ennen korrenkasvun alkua. Etenkin jos viljelykasvi kilpailee heikosti, tarvitaan tehokasta torjuntaa rikkakasvien siemenpankin suurenemisen estämiseksi. Torjuntakäsittelyt voivat aiheuttaa lämpimissä ja kosteissa oloissa vaalenemia ja muutoksia kasvussa, mutta ne häviävät noin viikon kuluessa.

Laontorjuntaan ovat käytettävissä Moddus-valmisteet (Sonis, Trimaxx), Medax Max ja Cerone sekä Terpal. Käsittelyaika on viljan pensomisesta ja korrenkasvun alusta lippulehtivaiheeseen. Kasvunsääteen käyttömäärään ja tarpeeseen vaikuttavat kasvuston kunto, viljalaji, lajike, lannoitustaso, maalaji sekä käsittelyä edeltävä ja sitä seuraava sää.

Heikosti kilpailevassa kasvustossa tehokas rikkakasvien torjunta on tarpeen rikkakasvisiemenpankin lisääntymisen estämiseksi (Kuva Heikki Jalli)

18.6.2019
Porkkanan ja kaalin tuholaiset liikkeellä

Porkkanakemppien lento on vilkastunut hiukan, ja sen odotetaan runsastuvan heti, kun heikkotuulisia ja lämpimiä sääjaksoja esiintyy. Porkkanakärpäsen lentohuippu ulottuu lämpösummapohjaisen ennusteen mukaan kuluvan viikon lopulla Oulun korkeudelle saakka. Lentohuipun pitäisi mennä jo ohi Etelä-Suomessa, mutta munintavalmiita naaraita on tavattu liima-ansoista edelleen. Myös peltoluteita on yhä liikkeellä.

Lämpösummapohjaisen ennusteen mukaan pikkukaalikärpäsen lentohuippu on päättymässä tämän viikon kuluessa Keski-Suomessakin.  Isokaalikärpäsen muninnan voidaan odottaa alkavan heti pikkukaalikärpäsen lennon jälkeen Etelä- ja Keski-Suomessa. Myös ripsiäisiä on liikkeellä. Mahdollista gammayökkösten toukkien esiintymistä on syytä tarkkailla kaalikasveilla ja salaateilla.

18.6.2019
Mansikan ja vadelman kasvitautien tarkkailu

Härmän oireita kannattaa tarkkailla nuorista mansikkakasvustoista. Erityisen tärkeää on havaita ensimmäiset taudin merkit alttiilta lajikkeilta. Härmätartunta heikentää kasvua ja uusien istutusten käsittely ehkäisee taudin leviämistä asettumista kasvustoon. Tunneleissa marjoihin leviävä härmä pilaa helposti satoa ja torjuntaan voi kokeilla sumutusta päivällä ja huolellista tuuletusta yötä vasten. Tyvimädän ja punamädän torjuntaa voi tehdä edelleen ruiskutuksena taimien kasvuun lähdön jälkeen.

Tunneliviljelyssä vadelmien heikko kehitys voi johtua vadelman juurilahotartunnasta. Taudinaiheuttaja leviää taimissa ja voi siirtyä kasvualustaan. Kuihtuneet kasvit olisi hyvä poistaa ja hävittää, samoin käytetty kasvualusta. Avomaalla sairas vadelmakasvusto on heikkokasvuista ja tuottaa vähän kasvuversoja

 

18.6.2019
Omenan tautiriski huomioon

Rupitartunnan riski on olemassa, jos säät muuttuvat sateiksi. Myös hedelmäpuunsyövän tartuntaa tapahtuu kosteassa. Taudin oireita kannattaa tarkkailla uusilta istutuksilta säännöllisesti, jotta kehittyvät vioitukset saadaan poistettua ennen kuin tartunta pääsee leviämään niistä.

17.6.2019
Hernekääriäisen lento alkanut Etelä-Suomessa

Aikuisia hernekääriäisiä feromonipyydyksessä (Kuva: Erja Huusela-Veistola)

Ensimmäiset hernekääriäiset on jo havaittu seuranta-ansoissa Etelä-Suomessa ja feromonipyydystarkkailun aloitus on nyt ajankohtaista. Hernelohkolle kannattaa laittaa kaksi feromonipyydystä, jotka tarkastetaan 2-3 päivän välein. Torjuntakynnys vaihtelee herneen käyttötavan mukaan. Hernekääriäisen torjunta kohdistetaan munista kuoriutuviin toukkiin. Torjunta-aika määräytyy feromonipyydyssaaliin ja lämpötilan perusteella. Hernekääriäisriski on suurin lohkoilla, joiden lähellä on viime vuonna kasvanut hernettä.

 

14.6.2019
Pihlajanmarjakoin lento alkanut

Lämmin sää on saanut omenakääriäiset liikkeelle ja Jokioisissa havaittiin ensimmäiset yksilöt feromonipyydyksissä viime viikon lopulla. Runsaammista määristä on myös havaintoja. Tällä viikolla pyydyksissä on havaittu myös ensimmäiset pihlajanmarjakoit. Pyydysseurantaa jatketaan lentohuipun ja torjuntatarpeen selvittämiseksi.

14.6.2019
Marjakasvien tuholaistilanne

Petoja punkeille

Vattukärsäkkään vioittamia nuppuja on nyt havaittavissa mansikkakasvustossa. Ripsiäisten ja vihannespunkkien seuranta varsinkin tunnelikasvustoissa jatkuu ja niitä voi torjua biologisesti petopunkeilla. Vihannespunkkeja on paikoin havaittu myös herukalla joihin voi levittää petopunkkeja.

Kirvat helpompi havaita

Vadelmalla ja herukalla versojen kärkien ja latvuksien kiertyneiden lehtien suojasta löytyy kirvoja, jotka haittaavat versojen normaalia kasvua. Useat kirvalajit kuten pikkuvattukirva, voivat levittää kasville haitallisia virustauteja. Herukan lehtien alapinnalla elävä herukkakirva muodostaa laajoja, punertavia äkämä pullistumia lehtien pintaan lähinnä puna- ja valkoherukalla. Reunoista kiertyneissä punaisissa omenanlehdissä elää omenankäärökirva ja uusien versojen lehtiä käperryttää omenakirva.

Herukkakirvan vioitusta punaherukalla (Kuva: Isa Lindqvist)

14.6.2019
Ajankohtaista marjakasvien ja omenan taudeista

Mansikalla harmaahomeen tartuntariski on korkea, kun yölämpötilat kohoavat. Torjunta voi tehostaa ottamalla mukaan biologisia valmisteita, joilla ei ole varoaikaa. Härmän oireita kannattaa tarkkailla kasvustoista. Torjunta on satoa tuottavilla kasvustoilla mahdollista kukinnan aikaan ja sadonkorjuun jälkeen. Härmätartunta heikentää kasvua ja uusien istutusten käsittely ehkäisee taudin leviämistä asettumista kasvustoon. Erityisen tärkeää on torjua härmää ajoissa taudinaroilta lajikkeilta, kuten Polkalta. Tunneleissa härmätartunta pilaa helposti satoa ja torjuntaan voi kokeilla sumutusta päivällä ja huolellista tuuletusta yötä vasten. Tyvimädän ja punamädän torjuntaa voi tehdä istutuksen yhteydessä tai ruiskutuksena kasvuun lähdön jälkeen.

Vadelman juurilaho näkyy tunneliviljelyssä istutettujen kasvien heikkona kehityksenä. Myöhemmin sairaat kasvit kuihtuvat kokonaan. Taudinaiheuttaja leviää sairaista kasveista kasvualustaan ja voi säilyä siinä pitkään. Tunneleissa se voi siirtyä veden mukana pohjamaahan. Kuihtuneet kasvit olisi hyvä poistaa ja hävittää. Avomaalla sairas kasvusto on heikkokasvuista ja tuottaa vähän kasvuversoja.

Kosteat ja lämpimät säät suosivat omenarupitartuntaa. Myös hedelmäpuunsyövän tartuntaa tapahtuu kosteassa. Taudin oireiden tarkkailu auttaa löytämään ja poistamaan uudet kehittyvät vioitukset.

 

 

13.6.2019
Syysvehnässä härmää

Syysvehnissä on havaittu paikoin runsaasti härmää. Pumpulimaiset valkeat pesäkkeet ovat runsaimpina kasvien alalehdillä ja tyvellä. Myöhemmin härmäpesäke muuttuu harmahtavaksi. Sateen huuhtomissa kasvustoissa oireet näkyvät kellertävinä laikkuina. Leviäminen on nopeinta, kun suhteellinen kosteus on korkea ja lämpötila on 18–22 °C. Härmä käyttää ravinnokseen kasvin energiavarastoja ja vaikuttaa haitallisesti sadonmuodostukseen. Torjunta on tarpeenmukaista hyvin talvehtineissa kasvustoissa, jos oireita on selkeästi havaittavissa. Syysvehnän härmä voi tartuttaa myös kevätvehnäkasvustoja.

Härmän oireet näkyvät parhaimmin syysvehnän alemmilla lehdillä ja korressa (Kuva Marja Jalli).

13.6.2019
Verkkolaikku edennyt ohrakasvustoissa

Alkukasvukausi on ollut suosiollinen ohranverkkolaikun etenemiselle. Nyt kasvustoissa nähtävät oireet ovat pääosin siemenlevintäisen verkkolaikun aiheuttamia. Oireet ovat levinneet paikoin uusiin lehtiin ja niitä on havaittu myös peitatulla siemenellä kylvetyissä kasvustoissa. Oireita kannattaa tarkkailla erityisesti verkkolaikulle alttiimmissa lajikkeissa. Verkkolaikun oireet voivat sekoittua pistemäisiin fysiologisiin oireisiin, joita on tavattu erityisesti kellastuneiden ohran lehtien kärjissä. Nämä oireet johtuvat kasvin hetkellisestä stressitilasta eivätkä lisäänny kasvin kehityksen myötä.

Verkkolaikun lisäksi kasvustoissa esiintyy myös muita lehtilaikkutauteja, lähinnä vehnän pistelaikkua ja kauran lehtilaikkua. Oireet ovat toistaiseksi kuitenkin vähäisiä, jos vehnän esikasvina ei ole vehnää ja kauran siemen on peitattua.

13.6.2019
Rikkakasvien torjunta käynnissä

Etelä- ja Länsi-Suomessa rikkakasviruiskutukset on meneillään ja paikoin jo tehtykin. Käsittelyt ovat voineet aiheuttaa vaalenemia ja muutoksia kasvussa, mutta ne häviävät noin viikon aikana.

Rehevät kevätviljakasvustot tarvitsevat lisälannoitusta, mutta myös kasvunsäätelyä. Käytettävissä ovat Moddus- valmisteet (Sonis, Trimaxx), Medax Max ja Cerone sekä Terpal. Käyttöajat viljan pensomisesta ja korrenkasvun alusta lippulehtivaiheeseen. Valmisteita käytetään käyttöohjeiden mukaisesti.

13.6.2019
Porkkanakemppien lento on käynnissä

Porkkanakemppien lento on käynnissä ja sen odotetaan vilkastuvan heti, kun tuuli tyyntyy ja sää lämpenee. Porkkanakärpäsen lentohuippu ulottuu lämpösummapohjaisen ennusteen mukaan kuluvan viikon lopulla Keski-Suomeen asti. Paikoin kärpäsiä on tavattu liima-ansoista runsaastikin. Myös peltoluteita on liikkeellä.

13.6.2019
Kaalipelloilla tuholaisia

Kaalipelloilla on edelleen paikoin havaittu kaalikoita. Lämpösummapohjaisen ennusteen mukaan pikkukaalikärpäsen lentohuippu saavutetaan Keski-Lappia myöten, mutta lentohuippu on päättymässä ensi viikon alussa Etelä-Suomessa. Isokaalikärpästäkin on jo tavattu Etelä-Suomessa, joten sen muninnan voidaan odottaa alkavan heti pikkukaalikärpäsen jälkeen. Harsojen tai verkkojen käyttö kasvustojen suojana alkukesästä torjuu sekä pikkukaalikärpäsen ensimmäisen sukupolven että kaalikoit. Kirppoja on vieläkin esiintynyt kaalikasveilla runsaasti. Myös ripsiäisiä on liikkeellä. Viikolla 23 on havaittu myös gammayökkösten vaellusta Suomeen, joten viljelykasveja on syytä tarkkailla toukkien varalta.

13.6.2019
Rapsikuoriaisia, kirppoja, kaalikoita – tuholaispaine öljykasveilla jatkuu

Rapsikuoriaisia (Kuva: Erja Huusela-Veistola)

Rapsikuoriaisia on liikkeellä runsaasti ja niiden tarkkailu ja torjunta kevätöljykasveilla on ajankohtaista. Torjuntakynnys varhaisessa nuppuvaiheessa on 0.5-1 kuoriainen/kasvi. Varhaisessa vaiheessa tehty rapsikuoriaistorjunta on tehokkainta, koska se vaikuttaa pääverson satoon. Resistenssin kehittymisen välttämiseksi torjunta-ainevalmisteita on aina käytettävä käyttöohjeen mukaisesti ja pyrittävä minimoimaan käyttökertojen määrä. Samaan tehoaineryhmään kuuluvia valmisteita ei pidä käyttää useita kertoja peräkkäin, vaan valita valmiste toisesta tehoaineryhmästä. Torjunnassa on huomioitava mehiläisvaroitukset ja valmisteiden käyttörajoitukset.

Myös kaalikoiaikuisia esiintyy edelleen runsaasti, mutta kasvustoista löytyy jo myös erikokoisia toukkia. Myös aikuisia gammayökkösiä on jo havaittu. Paikoin kirppoja on edelleen erittäin paljon ja koska kylvöstä on jo aikaa, peittausaineiden vaikutus ei enää riitä. Öljykasveilla ja härkäpavulla on havaittu myös luteiden aiheuttamia kasvupisteen vioituksia.

 

Kaalikointoukka syysrapsilla Jokioilla 12.6.2019 (Kuva: Jaana Grahn)

13.6.2019
Tuhoeläintilanne viljoilla rauhallinen

Kevätviljakasvustoista löytyy jonkin verran kahukärpäsiä, kirvoja ja ripsiäisiä. Kahukärpäsvioitukselle alttiita ovat myöhään kylvetyt tai hitaasti orastuneet kevätviljat, jotka eivät vielä ole saavuttaneet 4-lehtivaihetta. Tähkäsääsken tarkkailu tähkälle tulevilla syysvehnillä on ajankohtaista lämpösumman ylitettyä 350 astetta.

13.6.2019
Kuminakoi myöhäisillä lohkoilla

Kuminakoin toukkien torjunta pyretroidella on  kukinnan alettua  jo myöhäistä. Luomu-hyväksytyllä  Turex 50 WP -valmisteella (Bacillus thuringiensis ) ruiskutus on mahdollista vielä kukinnan aikana.

Iso kuminakoin toukka kumina kukinnossa (Kuva: Erja Huusela-Veistola)

7.6.2019
Gammayökkösiä kaukovaelluksena

Säännöllisiä vaeltajaperhosia, kuten gammayökkösiä ja ohdakeperhosia, on havaittu Suomessa etenkin tällä viikolla. Viime vuonna pahoja tuhoja monilla viljelykasveilla aiheuttaneeseen gammayökköseen on syytä kiinnittää erityistä huomiota. Perhoset hakeutuvat kasvustoihin, joissa on kukkivia kasveja. Havaintoja viljelykasveilta ei vielä ole, mutta lajia kannattaa seurata.

 

Gammayökkönen (Kuva: Erja Huusela-Veistola)

6.6.2019
Timoteissa käämitautia

Timoteissa on havaittu käämitautia. Oireet näkyvät valkoisena kattavana nukkana korren ympärillä. Timotein lisäksi myös koiranheinä on taudille altis. Käämitautia esiintyy runsaimmin vanhemmissa kasvustoissa ja se voi edetessään aiheuttaa merkittäviä satotappioita. Käämitauti etenee hyvin lämpimässä säässä. Vaaleasta rihmastosta itiöt leviävät edelleen ja sienikasvusto muuttuu keltaiseksi. Siemenheinien lehtilaikkutorjuntaan hyväksytyllä atsoksistrobiinilla on havaittu tehoa myös käämitautiin. Torjunta tulee tehdä viimeistään, kun ensimmäiset keltaiset oireet ovat näkyvissä.

Timoteillä ja koiranheinällä esiintyvän käämitaudin tunnistaa alkuvaiheessa valkoisesta korren peittävästä rihmastosta (Kuva: Marja Jalli).

6.6.2019
Sienitaudit vauhdissa viljakasvustoissa

Sateen ja poudan vaihtelu on suosinut lehtilaikkutautien etenemistä kaikilla viljoilla. Siemenlevintäistä verkkolaikkua esiintyy yleisesti. Oireet ilmenevät ensimmäisessä kasvulehdessä tummana laikkuna. Tauti on paikoin levinnyt ensimmäiseltä kasvulehdeltä myös nuoremmille kasvulehdille. Kevätvehnän kevytmuokatuilla monokulttuurilohkoilla esiintyy paikoin hyvin runsaasti kasvijätelevintäistä pistelaikkua. Voimakkaassa tartunnassa lehdessä on tummia pieniä laikkuja yleisvärityksen ollessa kellertävä. Mikäli lehtilaikkutautien oireet ovat tunnistettavissa, niitä esiintyy kasvustossa tasaisesti ja kasvusto on elinvoimainen, kannattaa tautien torjunta yhdistää rikkakasvien ruiskutukseen. Kosteudesta kellastuneiden ohrien kasvitautitorjunta voi vikuuttaa kasvia, jolloin torjunnan kanssa kannattaa odottaa kunnes kasvu on taas lähtenyt kunnolla liikkeelle.

Siemenlevintäisen ohranverkkolaikun oireet ovat nyt hyvin näkyvissä (Kuva: Marja Jalli)

 

6.6.2019
Rikkakasvitorjunnassa huomioitavaa

Jo taimella olevat viljat, etenkin ohrat, kärsivät paikoin liiasta maan märkyydestä ja hapettomuudesta. Tällaisia kasvustoja ei pidä rasittaa rikkakasvitorjunnoilla. Maan kuivuessa ohra kasvattaa uusia lehtiä ja kellastumat jäävät piiloon.

Kevätviljojen rikkakasvitorjunta-aika on käynnissä. Helteellä ruiskutuksia ei pidä tehdä päiväaikaan vioitusten välttämiseksi. Pelto-ohdaketta ja -valvattia on taimettunut vaihtelevassa säässä paljon ja niiden torjuntaan sopivat fenoksiherbisidit.

Puolilehdettömien ja lehdettömien herneiden yrttimäiset rikkakasvit torjutaan herneen ollessa 5 – 10 cm korkeaa, bentatsoni-, aklonifeeni-, metributsiini-, MCPA- tai pendimetaliini (Minor use) -valmisteilla rikkakasvilajiston mukaisesti. Valikoivia juolavehnän torjuntaherbisidejä ei saa tehon heikkenemisen takia käyttää helteellä. Juolavehnä torjutaan 4 – 6 lehtiasteella, huomioiden pitkät varoajat.

 

Märkyydestä kärsinyt ohra alkaa tehdä uusia lehtiä, samalla kun rikkakasvit valtaavat tilaa (Kuva Heikki Jalli)

 

6.6.2019
Porkkanakempin lento alkanut

Porkkanakemppien lento on alkanut ja sen odotetaan vilkastuvan loppuviikon aikana lämpimän ja heikkotuulisen sään vallitessa. Porkkanakärpäsen lento on lämpösummapohjaisen ennusteen mukaan jo huipussaan Etelä-Suomessa, ja kärpäsiä on tavattu liima-ansoista paikoin runsaastikin.

6.6.2019
Kaalipelloilla tuholaisia

Kaalipelloilla on edelleen paikoin havaittu kaalikoita. Lämpösummapohjaisen ennusteen mukaan pikkukaalikärpäsen lentohuippu saavutetaan jo tämän viikon lopulla Etelä-Lappia myöten, ja jopa isokaalikärpästä on jo tavattu Etelä-Suomessa. Harsojen tai verkkojen käyttö kasvustojen suojana alkukesästä torjuu sekä pikkukaalikärpäsen ensimmäisen sukupolven että kaalikoit. Myös ripsiäisiä ja kirppoja on liikkeellä.

6.6.2019
Kuminakoin torjunta ennen kukintaa

Kuminakasvustojen ja kuminakoin kehitys vaihtelevat alueittain. Kuminakoin torjunta sallitulla pyretroidi-valmisteella on tehtävä ennen kuminan kukintaa ja on jo paikoin Etelä-Suomessa myöhäistä. Biologisella Bacillus thuringiensis  –valmisteella (Turex 50 WP) ruiskutus voidaan tehdä vielä kukinnan aikana, mikäli toukkia on havaittavissa kasvustossa.

6.6.2019
Öljykasvien tuholaisia syytä tarkkailla

Öljykasveilla on havaittu erittäin runsaasti tuholaisia. Kasvustoista löytyy kirppoja, rapsikuoriaisia, kärsäkkäitä, luteita ja kaalikoita. Tarkkailu on nyt tarpeen ja etenkin kaalikoin toukkien ilmaantumista on syytä seurata.

Kirppoja on edelleen runsaasti kasvustoissa (Kuva: Erja Huusela-Veistola)

6.6.2019
Kahukärpäsiä ja kirvoja kevätviljoilla

Kevätviljakasvustoista löytyy nyt kahukärpäsiä. Kahukärpäsvioitukselle alttiita ovat myöhään kylvetyt tai hitaasti orastuneet kevätviljat, jotka eivät vielä ole saavuttaneet 4-lehtivaihetta. Myös tuomikirvoja on havaittu paikoin. Kirvatorjunnan kynnys orastumis- ja versontavaiheessa ylittyy, kun kirvoja löytyy keskimäärin joka viidennestä kasvista.

6.6.2019
Kärsäkäsvioitusta palkokasveilla

Herneen ja härkäpavun taimissa on monin paikoin juovahernekärsäkkään aiheuttamaa vioitusta. Torjunta on kuitenkin harvoin tarpeen, jos taimet eivät kärsi kuivuudesta.

Hernekärsäkkäitä ja niiden vioitusta. (Kuva: Erja Huusela-Veistola)

6.6.2019
Omenan ja marjojen kasvitaudit

Kosteat ja lämpimät säät suosivat omenarupitartuntaa. Myös hedelmäpuunsyövän tartuntaa tapahtuu kosteassa. Taudin oireiden tarkkailu auttaa poistamaan uudet kehittyvät tautivioitukset.

Harmaahomeen torjuntaa mansikalla voi tehostaa ottamalla mukaan biologisia valmisteita, joilla ei ole varoaikaa. Härmän esiintymistä kannattaa tarkkailla. Satoa tuottavilla kasvustoilla torjunta on mahdollista kukinnan aikaan ja sadonkorjuun jälkeen. Härmätartunta heikentää kasvua ja uusien istutusten käsittely ehkäisee taudin leviämistä asettumista kasvustoon.Tyvimädän aiheuttamaa taimien kuihtumista torjutaan parhaiten istutuksen yhteydessä tehtävällä upotuskäsittelyllä. Käsittelyn voi uusia ruiskutuksena tai kasteluna muutaman viikon kuluessa.

Vadelman juurilaho voi näkyä istutettujen kasvien heikkona kehityksenä. Myöhemmin sairaat kasvit kuihtuvat kokonaan.

5.6.2019
Kaalikärpäsiä ja kaalikoita

Kaali-istutuksilla on edelleen paikoin havaittu kaalikoita. Lämpösummapohjaisen ennusteen mukaan pikkukaalikärpäsen lentohuippu saavutetaan viikolla 23 Etelä-Lappia myöten, jopa isokaalikärpästä on jo tavattu Etelä-Suomessa. Harsojen tai verkkojen käyttö kasvustojen suojana alkukesästä torjuu sekä pikkukaalikärpäsen ensimmäisen sukupolven että kaalikoit.

5.6.2019
Porkkanakärpäsen lento huipussaan

Porkkanakärpäsen lento on lämpösummapohjaisen ennusteen mukaan jo huipussaan Etelä-Suomessa, ja kärpäsiä on tavattu liima-ansoista paikoin runsaastikin. Porkkanakemppejä ei ole vielä tavattu ansoista, mutta säätyyppi on muuttunut kempin lentoa suosivaksi, joten ensimmäiset porkkanakempit voivat saapua pelloille tällä viikolla.

28.5.2019
Kaalin tuholaiset tarkkailuun

Kaali-istutuksia, kaalien taimikasvatustiloja ja jopa kaalikasveja kasvihuoneissa on syytä tarkkailla kaalikoiden esiintymisen varalta, koska kaalikoi-invaasio oli varhainen. Kaalikasveilla on paikoin ollut runsaasti kirppoja, mutta sateinen ja viileä sää hillitsee niiden liikkumista. Norjassa on tehty jo ensimmäinen havainto kaalikärpäsistä Oslon seudulla. Lämpösummapohjaisen ennusteen mukaan pikkukaalikärpäsen lentohuippu saavutetaan jo tällä viikolla Etelä- ja Keski-Suomessa, mutta sateinen ja viileä sää hillitsee niidenkin lentoa.

28.5.2019
Porkkanakärpäsen lento alkamassa

Lämpösummapohjaisen ennusteen mukaan porkkanakärpäsen lento on alkamassa tällä viikolla Lounais-Suomessa. Norjassa porkkanakärpäsestä on jo tehty havaintoja liima-ansoissa. Koiranputkikemppien muninta on alkamassa Jokioisten seutuvilla, joten tällä viikolla niitä saattaa löytyä liima-ansoista porkkanapelloilta. Porkkanakempin lento alkaa tavallisesti koiranputkikempin lentohuipun jälkeen.

28.5.2019
Omenalla pihlajanmarjakoiriski pieni, mutta rupitartunnan riski suuri

Pihlajanmarjakoin vioitusriski omenalla on todennäköisesti pienempi kuin viime vuonna sillä pihlajan kukinnasta näyttää tulevan runsas. Pikkuhedelmäkääriäisistä on havaintoja. Iltalämpötilojen noustessa yli 15 asteen myös omenakääriäiset alkavat lentää.

Rupitartunnan riski on korkea, jos sää jatkuu sateisena. Useat ruventorjuntaan hyväksytyistä valmisteista tehoavat myös hedelmäpuun syöpään. Torjunta tehdään kukinnan loppuvaiheessa, terälehtien karistessa.

28.5.2019
Tuholaistarkkailu herukalla

Herukkakoin, herukansilmukoin ja herukkalasisiiven lentoa voi seurata feromonipyydyksillä. Kirvojen esiintymisen herukalla voi havaita kärkilehtien sykeröitymisestä mustaherukalla ja punaisista kuplamaisista kohoumista punaherukalla. Niitä voi torjua vielä heti kukinnan jälkeen.

28.5.2019
Rikkakasvitorjunnan aika

Aikaisin kylvetyillä viljoilla rikkakasvit ovat sateisessa säässä taimettuneet hyvin ja kasvaneet suuriksi. Sateista märät maat haittaavat paikoin torjuntatyötä. Torjunta on tehtävä heti säiden salliessa eikä tarvitse odottaa.

Rukiit ovat jo tulossa tähkälle ja laontorjunta-aika on pian ohi.

28.5.2019
Viljoilla sienitauteja

Viime päivien sateet ovat edistäneet viljojen sienitautien leviämistä. Ajankohtaisinta kasvitautien torjunta on rukiilla, jolla esiintyy paikoin rengaslaikkua. Rengaslaikun oireet muodostuvat hitaasti, ja niitä löytyy lähinnä alemmilta lehdiltä. Rukiin tautitorjunnan viimeinen sallittu ajankohta vaihtelee valmisteen mukaan (tarkista myyntipäällysteksti). Osalla valmisteista on torjunta hyväksytty kukinnan loppuun asti. Tautitorjunnassa on hyvä huomioida torjunnan kesto käyttämällä riittävää annosmäärää, jolloin torjunta tehoaa myös mahdollisesti myöhemmin leviävään ruskearuosteeseen.

Syysvehnässä on havaittu harmaalaikun ja härmän oireita. Kevätviljaoraisiin eivät kasvitaudit ole mahdollista siemenlevintäistä verkkolaikkua lukuun ottamatta juurikaan vielä ehtineet. Laikkutautien esiintyminen on mahdollista myös kevyt- tai suorakylvetyillä monokulttuurilohkoilla. Oireiden esiintyminen kannattaa tarkistaa rikkakasvien torjunnan yhteydessä.

Kevätviljan oraissa on jonkin verran kirppavioitusta, mutta muuten tuholaisia ei ole viljoilla havaittu.

28.5.2019
Öljykasveilla seurattava tuholaisia

Kaalikoita on tullut massavaelluksena pariinkin otteeseen toukokuussa ja paikoin sitä lentelee edelleen erittäin runsaasti. Toukkia voi jo löytyä ja niiden tarkkailu öljykasveilla on tarpeen. Pieniä toukkia ja ikkunavioitusta kannattaa etsiä lehtien alapinnalta.

Kirppoja on havaittu paikoin erittäin runsaasti, mutta sateet ja sään viileneminen ovat vähentäneet riskiä. Tarkkailu varhaisessa taimivaiheessa on kuitenkin tarpeen.

Rapsikuoriaistorjunta syysöljykasvikasvustoissa ei ole enää kukintavaiheessa mahdollista. Syysöljykasvien pahkahomeen torjunta on ajankohtaista täyden kukinnan aikaan. Riski on suurin rehevissä kasvustoissa, joissa ennen kukintaa maa on ollut pidempään kosteana.

28.5.2019
Kuminakointorjunta-aika käsillä

Kuminakoita on ollut liikkeellä huhtikuulta alkaen. Ensimmäiset vastakuoriutuneet toukat on jo löydetty lehtiruusuketarkastuksessa seurantalohkolta Ypäjältä viime viikolla lämpösumman ollessa reilut 160 astetta. Toukkien tarkkailu on ajankohtaista. Torjunta pyritään kohdistamaan pieniin toukkiin kuminan ruusuke- ja nuppuasteella juuri ennen kuminan kukinnan alkamista.

28.5.2019
Kärsäkäsvioitusta herneellä ja härkäpavulla

Herneen ja härkäpavun taimissa on paikoin juovahernekärsäkkään aiheuttamaa vioitusta eli pyöreitä koloja sirkkalehtien ja ensimmäisten kasvulehtien reunoilla. Torjunta on harvoin tarpeen, jos taimet eivät kärsi kuivuudesta.

Hernekärsäkkään vioitusta (Kuva: Erja Huusela-Veistola)

21.5.2019
Kuminakoin toukat alkavat kuoriutua

Lämmin sää on edistänyt kuminakoin munintaa ja kehitystä. Ensimmäiset vastakuoriutuneet kuminakoin toukat on jo löydetty lehtiruusuketarkastuksessa seurantalohkolta Ypäjältä 21.5.2019 lämpösumman ollessa reilut 160 astetta.
Vaikka myös aikuiset kuminakoit vielä lentelevät, on toukkien tarkkailu syytä jo aloittaa. Kuminakoin torjunta pyritään kohdistamaan pieniin toukkiin kuminan ruusuke- ja nuppuasteella juuri ennen kuminan kukinnan alkamista.

Juuri kuoriutuneet kuminakoin toukat löytyvät suojuslehden alta ja alkavat vioittaa nuppuja (Kuva: Erja Huusela-Veistola)

20.5.2019
Lisää kaalikoita kaukokulkeumana

Viikonlopun aikana Suomeen on saapunut ilmavirtausten mukana lisää kaalikoita. Ainakin Hämeessä ja Pohjanmaalla kaalikoita tavataan nyt runsaasti. Tarkkailu on edelleen tarpeen kaali- ja öljykasveilla.

Kaalikoin lisäksi on ajankohtaista tarkkailla kirppoja taimettuvilla kevätöljykasveilla ja rapsikuoriaismääriä syysöljykasveilla.

 

Kaalikoi herukan lehdellä 19.5.2019 (kuva: Erja Huusela-Veistola)

16.5.2019
Rukiin laontorjunta ajankohtaista

Syysviljojen kasvu on ollut viileästä säästä johtuen epätasaista ja hidasta. Hyvässä kasvussa olevien ja runsaan typpilannoksen saaneiden kasvustojen laontorjuntaan on panostettava. Jos ruiskasvustot ovat tiheitä ja reheviä, tarvitaan laontorjuntaan mepikvatti-, trineksapakki-etyyli tai etefoni- valmisteita. Etefonin käyttö on suhteutettava mahdollisesti jo käytetyn klormekvatin käyttöaikaan ja määrään.

Rukiin lippulehti on jo näkyvissä. (kuva: Heikki Jalli)

16.5.2019
Peltoluteet tarkkailuun porkkanalla

Syyskuu 2018 oli lämmin ja ainakin Hämeessä, Uudellamaalla ja Etelä-Pohjanmaalla keskimääräistä vähäsateisempi. Lämmin ja kuiva syksy suosii peltoluteiden talvehtimista, joten niiden esiintymistä on syytä tarkkailla porkkanan taimettuessa.

16.5.2019
Omenan tuholaistarkkailu kukintavaiheessa

Feromonipyydysten asentaminen omenatarhaan tulee ajankohtaiseksi kun kukinta lähestyy. Pikkuhedelmäkääriäisen tarkkailu aloitetaan kukinnan alkaessa ja omenakääriäisen kukinnan aikana. Pihlajanmarjakoin pyydykset tulee asentaa kukinnan loppuvaiheessa. Kukinnan alkaessa omena- ja luumuleikkurien sekä perhostoukkien torjuntatarvetta seurataan. Samalla havainnoidaan myös omenakemppien vioituksia ja kirvojen esiintymistä.

Omenarupitartunta on mahdollinen, jos sateita tulee. Hyvinkin vähäinen sade voi sada rupi-itiöt liikkeelle karikkeesta. Alhaisissa lämpötiloissa riski on vähäisempi, mutta kohoaa nopeasti säiden lämmetessä. Riskiin vaikuttaa myös taudin esiintyminen viime kesänä.

16.5.2019
Mansikan tautitorjunta ajankohtaista

Mansikan tyvimädän torjunta on tarpeen taudille alttiilla lajikkeilla. Istutuksen yhteydessä tehty upotuskäsittely tehoaa tautiin. Tunneleissa kuihtuvat kasvit kannattaa kerätä pois ja hävittää, jotta tautia ei jää ympäristöön. Härmän ja harmaahomeen torjunta on ajankohtaista kukinnan alkaessa.

Vattukärsäkkäiden muninta alkaa kukkanuppujen tultua esille. Karistusvatinäytteellä voidaan helposti seurata kärsäkkäiden ja peltoluteiden esiintymistä. Kärsäkkäitä voi löytyä jo harsojen alta, kuten myös korvakärsäkkäitä ja punkkeja.

16.5.2019
Vadelman ja herukan tuholaisseuranta

Karistushaavinäytteen avulla voi seurata vattukärsäkkäitä ja vattukuoriaisia. Kukintaan asti vattukuoriaisia voi pyydystää myös valkoisilla liima-ansoilla. Kausihuoneissa vihannes- ja vatunäkämäpunkin seuranta kannattaa aloittaa ajoissa ja tarvittaessa levittää myös petopunkkeja.

Herukalla kirvojen, karviaispistiäis- ja karviaiskoisan toukkavioituksia seurataan kukinnan jälkeen, jolloin niitä voi myös tarvittaessa ruiskuttaa. Aikuisten herukkakoiden ja herukkalasisiiven esiintymistä seurataan feromonipyydyksillä kesäkuun alusta alkaen.

Laikkutautien ja härmän torjunta herukalla on mahdollista ennen kukintaa ja osin vielä kukinnan jälkeen.

15.5.2019
Kaalikoit tarkkailuun

Kaalikoita on tullut viikonlopun aikana kaukokulkeumana lämpimän kaakkoisen ilmavirtauksen mukana runsaita määriä etenkin Etelä-Savoon ja itäiseen Suomeen. Havaintoja on myös muualta Suomesta Oulun seutua myöten. Kaalikoitarkkailu on tarpeen kaali- ja öljykasveilla nyt ja myöhemmin kasvukaudella.

Kaalikoi rapsilla (Kuva: Erja Huusela-Veistola)

15.5.2019
Lämmin sää saa hyönteiset liikkeelle

Hyönteiset aktivoituvat heti sään lämmetessä. Tuhohyönteisten tarkkailu on ajankohtaista pelloilla kasvustojen taimettuessa. Myös puutarhoissa seuranta on tarpeen.

Aaltojuovakirppoja ja vioitusta rypsin taimissa (Kuva: Erja Huusela-Veistola)