Luke

Maatalousinfo

Ajankohtaistiedotteet

Luken tuottamaa ajankohtaistietoa pelto- ja puutarhakasvien kasvintuhoojista kasvukaudella. Lisää kasvintuhoojatietoa LukeKasKas-palvelussa. Edellisten vuosien ajankohtaistiedotteet ovat valikon kohdassa Arkisto.

13.5.2024
Omenan silmutuholaiset lähteneet liikkeelle

Omenakemppi talvehtii munina omenapuun oksilla. Munat kuoriutuvat silmujen alkaessa raottua. Leikkausten yhteydessä ennen silmujen avautumista omenakempin vaaleat, sukkulamaiset talvimunat tarkistetaan kannusversoista. Öljypitoinen kevätruiskute ehkäisee munien kuoriutumista. Eteläisimmässä Suomessa omenakempin munat ovat jo kuoriutuneet, mutta Keski- ja Pohjois-Suomessa kevätruiskute on vielä mahdollista käyttää silmujen avautuessa, mutta ennen hiirenkorva-astetta. Myös omenakirva sekä hedelmäpuupunkki talvehtivat munina omenan versoissa. Omenakirvan talvimunat ovat tummia ja kiiltäviä ja hedelmäpuupunkin munat pyöreitä ja punaisia.

Omenakempin munia, joista osa on jo kuoriutunut. Kuva: Anne Nissinen
Omenakepin nymfejä tunkeutumassa avautuvaan silmuun. Kuva: Anne Nissinen

 

18.4.2024
LukeKasKas päivittyi: Kirjaudu jatkossa sähköpostiosoitteella ja salasanalla

Kasvukausi lähestyy ja LukeKasKas-palvelu aktivoituu! Huomioithan palveluun tehdyt muutokset:

Tiedot uusista kasvinterveyden ajankohtaistiedotteista lähetetään jatkossa tekstiviestien sijaan sähköpostitse osoitteeseen, joka on rekisteröity LukeKasKas-palveluun. Lisäksi tiedotteet löytyvät palvelun etusivulta ja Tiedotteet-osiosta kuten aikaisemminkin.

18.4.2024 alkaen palvelun erillisistä käyttäjätunnuksista luovutaan. Jatkossa kirjautuminen tapahtuu palveluun rekisteröidyn sähköpostiosoitteen ja salasanan avulla. Uudistus ei vaadi käyttäjältä toimia. Jos palveluun rekisteröity sähköpostiosoite on unohtunut, voitte ottaa yhteyttä joko Erja Huuselaan (erja.huusela@luke.fi) tai Ella Ahtiin (ella.ahti@luke.fi). Sähköpostiosoitteen palautukseen tarvitaan palveluun rekisteröity puhelinnumero.

Palvelun käyttöohje löytyy jatkossa kirjautumissivun alareunasta.

15.4.2024
Herukan silmutuholaiset lähteneet liikkeelle

Herukkakoin toukka tunkeutumassa mustaherukan silmuun.
Herukkakoin toukka tunkeutumassa mustaherukan silmuun. Kuva: Anne Nissinen

Herukan silmutuholaiset ovat lähteneet liikkeelle sään lämmettyä. Menneenä viikonloppuna iltapäivällä lämpötilan noustua yli 10 asteeseen havaittiin Pohjois-Savossa herukkakoin toukkia kaivautumassa silmuihin.

30.1.2024
Tuomikirvaennuste 2024 valmistunut

Tuomikirvaennustekartta vuodelle 2024 (kuva:Hannu Ojanen/Luke)

Tuomikirvojen talvimunalaskentaan perustuva tuomikirvaennuste on valmistunut. Ennusteen mukaan kotimainen tuomikirvakanta on pieni ja siitä ei ole uhkaa ensi kesänä. Kuoriutumiskelpoisten tuomikirvan talvimunien keskiarvo ei millään näytepaikalla ylittänyt mahdollisen tuhoriskin alarajaa (15 talvimunaa / 100 silmua). Lähimpänä riskirajaa oltiin Jyväskylässä (10) ja Ulvilassa (10). Kirvojen talvimunia ei löytynyt lainkaan kahdeksasta näytteenottopaikasta. Vaihtelua talvimunamäärissä oli tälläkin kertaa erittäin paljon jopa samalta paikalta otettujen näytteiden välillä.

Kotimainen kanta saa vuosittain täydennystä kaukokulkeumana eteläisten ja kaakkoisten ilmavirtausten mukana tulevista kirvoista, minkä seurauksena tuhoriski voi yllättäen nousta. Tietoa mahdollisista kirvojen kaukokulkeumista kasvukaudella saa Luken kasvinterveyden ajankohtaistiedotteista ja LukeKaskas-palvelusta.

6.10.2023
Härkäpapupiilokasvioitusta puidussa sadossa

Härkäpapupiilokas ja sen vioittamia siemeniä (Kuva: Erja Huusela)

Puidusssa härkäpapusadossa on havaittu paikoin erittäin runsaasti härkäpapupiilokkaita ja niiden vioituksia. Härkäpapupiilokkaan vioitukset erottuvat härkäpapusadon joukosta paljain silmin. Vioittuneissa härkäpavun siemenissä erottuu usein kaksi erikokoista pyöreää reikää: pienempi juuri kuoriutuneen toukan sisäänmenoreikä ja suurempi aikuisen ulostuloreikä. Sadon joukossa voi näkyä myös pieniä kuoriaisia, jotka häirittäessä vetäytyvät kippuralle. Härkäpapupiilokas  on ruskeanmusta, harmaalaikullinen, pieni (4-­5 mm) kovakuoriainen, jonka etujalat ja tuntosarvien 4 tyvijaoketta ovat yleensä kellertävänpunaisia.

Tarkista tilanne ja ilmoita havaintosi LukeKaskasin kautta. Merkitse lisätietoja kohtaan, onko kyse vioituksesta vai aikuisista kuoriaisista sekä arvio määrästä.

30.8.2023
Kahukärpäsiä aikaisilla syysviljakylvöksillä

Kahukärpäsiä (Kuvat: Erja Huusela)

Kahukärpäsen tarkkailu uusilla syysviljalohkoilla on syytä aloittaa heti kylvön jälkeen. Vioitusriski on suurin aikaisin kylvetyillä lohkoilla lämpiminä syksyinä. Karkea kahukärpäsen torjuntakynnys on yli viisi kahukärpästä vuorokaudessa puolikasta A4-arkin kokoista kelta-ansaa kohti, mikä ylittyy usein moninkertaisesti ainakin elokuun puolella kylvetyissä kasvustoissa. Torjunta kohdistetaan aikuisiin kahukärpäsiin ennen munintaa. Mahdollinen torjunta pyretroidi-valmisteella on tehtävä jo viljan ollessa 1,5-2 -lehtiasteella.

Kahukärpänen lentää ja munii päivälämpötilan ylittäessä 14 astetta, joskin sateinen ja epävakainen sää vähentää munintaa ja elossasäilyvyyttä.  Toukan kehitys jatkuu lämpötilan ollessa yli 12 astetta.

30.8.2023
Rapsipistiäisiä ja etanoita syysöljykasveilla

Rapsipistiäisen toukkia (Kuva: Sari Himanen)

Aikuisia rapsipistiäisiä on edelleen liikkeellä ja öljykasveilla on havaittu paikoin runsaasti rapsipistiäisen toukkia. Rapsipistiäisen toukat ovat tumman vihreitä tai harmaita ja täysikasvuisena 16–25 mm pitkiä.  Toukat vioittavat etenkin syysöljykasvien taimia. Pienten toukkien havainnointi vaatii tarkkuutta. Isot toukat voivat tuhota kasvustoa nopeasti. Suuntaa antava torjuntakynnys on 1 toukka kasvia kohden.

Sateinen sää ja jatkuva kosteus suosii myös etanoita, joista peltoetana on väriltään vaalea ja valepeltoetana harmaan ruskea. Etanat syövät vihreitä kasvinosia ja tekevät tavallisesti kasvien lehtiin viiruja tai reikiä ja  vioittavat herkästi  taimettuvia syysöljykasveja. Tarkkailua voi tehdä ns. etana-ansoilla levittämällä kasvustoon märän säkin tai laudan alle lesettä ja tarkastamalla ansan aamuisin. Etanoiden jäljiltä voi maassa ja kasveissa näkyä kiiltäviä kuivuneita limajälkiä. Etanoiden kemiallinen torjunta on mahdollista rautafosfaatti-valmisteilla.

Valepeltoetana (Kuva: Erja Huusela)

27.7.2023
Kasvitaudit lisääntyvät viljakasvustoissa

Ohran verkkolaikkua Ilmajoella 25.7.2023 (kuva M Jalli)

Ennen kasvustojen tuleentumista on hyvä käydä tarkkailemassa ja kirjaamassa ylös lohkojen kasvitautitilanne. Samalla voi arvioida valittujen kasvinsuojeluun liittyvien toimenpiteiden tulosta.

Erityisesti lehtilaikkutaudit ovat hyötyneet viime päivien sadekuuroista kaikilla viljalajeilla. Ohran verkkolaikku on edennyt kasvustoissa, samoin vehnän pistelaikku, ruskolaikku ja kauran lehtilaikku. Myös ruostehavaintoja on tehty ja ensimmäisiä punahomeoireita havaittu. Keskimääräistä enemmän on havainnoitu nokitauteja: ohran lentonokea ja kauran avonokea, joiden alkuunlähtöä suosivat alkukasvukauden sääolot. Näiden tarkkailu on tarpeen erityisesti siemenviljelylohkoilla.

Kauran rengasruoste ilmenee punertavan ruskeina pesäkkeinä lehdillä ja korressa. Vähitellen ympärille muodostuu tummia kehiä, jotka ovat taudinaiheuttajan talvi-itiöitä (Kuva M Jalli).

Punahomeen oireet näkyvät ohrassa rusehtavina jyvinä. Vähitellen tartunta etenee tähkässä. Kaurassa punahome vaalentaa jyviä ennenaikaisesti. Kuva Ilmajoelta 25.6.2023.

Lentonokiset tähkät ovat kokonaan mustan noki-itiömassan peitossa (Kuva: M. Jalli).

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

17.7.2023
Porkkanakärpäsen toinen lento alkamassa

Lämpösummapohjaisen ennusteen mukaan porkkanakärpäsen toinen lento on alkamassa Etelä-Suomessa. Tämänpäivän ennuste varoittaa jo lentohuipun alkamisesta muutamissa paikoissa, kuten Kouvolan seudulla, missä lämpösumma on kertynyt nopeasti.

Porkkanakärpänen liima-ansassa (Kuva: Anne Nissinen)

 

13.7.2023
Oletko havainnut koisorikkakasveja perunapellollasi?

Luonnonvarakeskuksessa on juuri käynnistynyt Makeran rahoittama, perunan kuorirokkoa käsittelevä tutkimushanke, jossa selvitämme muun muassa koisorikkakasvien roolia taudin väli-isäntinä.

Tutkimus vaatii koisokasvinäytteitä perunan viljelykierroissa olevilta peltolohkoilta ja pientareilta, joten tarvitsemme apua viljelijöiltä mahdollisten näytteidenkeruukohteiden kartoituksessa. Jos pellollasi esiintyy kehto- tai mustakoisoa ja/tai jos pelloltasi on mahdollista kerätä rikkakasvinäytteitä, voit olla yhteydessä Matti Salmelaan Luonnonvarakeskuksessa (matti.salmela@luke.fi, 029 532 7990).

11.7.2023
Pikkukaalikärpäsen lento alkamassa

Lämpösummapohjaisen ennusteen mukaan pikkukaalikärpäsen toinen lento on jo alkamassa Etelä-Suomen rannikkoalueilla.

7.7.2023
Kevätviljoissa lehtilaikkutauteja

Ohran verkkolaikku (kuva Marja Jalli).

Sateet ovat herättäneet kevätviljakasvustoissa lehtilaikkutaudit. Paikoin esiintyy selkeitä ohran verkkolaikun ja vehnän pistelaikun oireita. Torjunta voi olla tarpeen rehevissä kasvustoissa, jotka eivät kärsineet voimakkaasta alkukesän kuivuudesta. Molemmat kasvitaudit hyötyvät kuurottaisista sateista.

Kauran kukinnan aikaan osuvat sateet lisäävät punahomeen riskiä. Torjuntaa voi olla tarpeenmukaista multavammilla mailla, jotka eivät ole kärsineet kuivuudesta ja erityisesti alueilla, joilla on aiemmin esiintynyt punahometta ja korkeampia DON-toksiinimääriä. Kaura aloittaa kukintansa muutama päivä röyhylle tulon jälkeen.

Kasvustojen kehitys on nyt nopeaa, ja valmisteiden viimeiset hyväksytyt ajankohdat löytyvät myyntipäällystekstistä ja Kemidigi-sivustolta.

 

 

5.7.2023
LukeKasKas päivitetty

LukeKasKas  on nyt päivitetty.  Uutena kasviryhmänä palvelussa ovat mukana nurmet, joten  profiilissa voi valita rooliksi myös nurmet ja nurmien rikkakasvihavaintojen teko on mahdollista ohjatusti. Päivityksen myötä onnistuu myös kuvan lisääminen kaikkiin havaintoihin sekä virheellisten havaintojen poistaminen. Lisäksi on ajantasaistettu lajikortteja sekä helpotettu havaintojen tarkastelua.

https://www.luke.fi/fi/uutiset/lukekaskas-tarjoaa-tietoa-kasvintuhoojien-esiintymisesta-ja-auttaa-kasvinsuojelutoimien-suunnittelussa

4.7.2023
Myöhäiset rikkakasvitorjunnat

Kevätviljojen rikkakasvien torjunta on joillakin valmisteilla mahdollista lippulehdelle saakka. Rikkakasveja on taimettunut sateissa, ja mataliksi jäävissä viljakasvustoissa niiden torjunta voi olla vielä tarpeen. Märillä pelloilla ajourista voi tosin tulla rumia.

Herneellä ja kevätöljykasveilla voi torjua juolavehnää valikoivilla valmisteilla niin kauan kuin viljelykasvustot eivät peitä juolavehnää. Juolavehnän torjunta-aineet voi lisätä myös tankkiseokseen esim. rapsikuoriaisen torjunnan yhteydessä. Juolavehnän torjunta-aineet tehoavat myös hukkakauraan ja vaikkapa kananhirssiin, jota voi olla taimettunut kesäkuun helteillä.

Hukkakauran tarkkailu ja kitkentä on ajankohtaista.

4.7.2023
Tähkäsääskiä, ripsiäisiä ja kirvoja viljakasvustoissa

Tähkäsääski (Kuva: Erja Huusela)

Tähkäsääskiä on esiintynyt seurantalohkoilla maltillisesti johtuen alkukesän kuivuudesta. Riski on suurin lohkoilla, joilla on viljelty useana vuonna vehnää. Tähkäsääskien tarkkailuaika on  illalla tuulen tyynnyttyä vehnän tähkälle tulosta kukintavaiheeseen saakka. Tähkäsääsken torjuntakynnys on keskimäärin 1 sääski/6 tähkää.

Viljakasvustoissa on runsaasti ripsiäisiä. Ripsiäiset vioittavat lippulehteä ja kehittyvää tähkää aiheuttaen osittaista kahutähkäisyyttä. Torjunta ei  ole enää viljan tähkälle tulovaiheessa kannattavaa.

Myös  tuomi- ja viljakirvoja on havaittu paikoin.Viljan tultua tähkälle kirvojen torjuntakynnys on yli 10-20 kirvaa kortta kohti, ja kemiallinen torjunta enää harvoin tarpeen. Kasvustoissa on myös tässä vaiheessa jo runsaasti kirvojen luontaisia vihollisia.

Ripsiäisiä kevätviljan kimpussa (Kuva Erja Huusela)

30.6.2023
Kevätvehnässä härmää

Härmän oireita kevätvehnässä (kuva Asko Hannukkala).

Kevätvehnän alalehdillä on havaittu härmää. Härmän esiintymistä ovat edistäneet lämpimät säät ja mahdolliset kasvustoon kosteutta tuoneet sadekuurot. Ensioireet näkyvät pumpulimaisina pesäkkeinä lehden pinnalla. Nopeasti härmärihmasto muuttuu rusehtavaksi ja alue ympäriltä kellastuu. Sade huuhtoo pesäkkeet pois. Härmän esiintymistä kannattaa tarkkailla rehevämmissä kasvustoissa, joissa jo pieni määrä kosteutta edistää taudin leviämistä.

30.6.2023
Hernekääriäisen torjuntakynnys jo paikoin ylittynyt

Hernekääriäisen feromonipyydys (Kuva: Erja Huusela)

Hernekääriäisen lento jatkuu vilkkaana ja torjuntakynnys on  jo monin paikoin ylittynyt. Torjuntakynnys vaihtelee herneen käyttötavan mukaan. Torjuntakynnys kuivaherneellä  on vähintään 10 kääriäistä ja tuoreherneellä enemmän kuin 3 kääriäistä feromonipyydyksessä kahtena perättäisenä tarkastuskertana.

Hernekääriäisen torjunta kohdistetaan munista kuoriutuviin toukkiin. Torjunta-aika määräytyy feromonipyydyssaaliin mukaisen lentohuipun ja lämpötilan perusteella.

Suositeltu torjunta-ajankohta on noin 8-12 vrk:n kuluttua torjuntakynnyksen ylittymisestä, kun +10 asteen ylittävää lämpösummaa on torjuntakynnyksen ylittymisestä kertynyt yli 80 astetta. Helteisellä säällä vaadittava lämpösumma kertyy jo viikossa. Torjuntaa ei kannata tehdä ennen kasvuston kukintaa. Kukkivan hernekasvuston pyretroidikäsittely on sallittua vain mehiläisten lentoajan ulkopuolella, klo 22-06 välisenä aikana.

26.6.2023
Syysvehnässä pistelaikkua

Pistelaikkua syysvehnässä Laukaassa (kuva Marja Jalli)

Alueilla, jotka eivät ole kärsineet pitkästä ja yhtenäisestä kuivasta jaksosta, on syysvehnäkasvustoissa havaittu pistelaikkua. Syysvehnien tarkkailu on nyt ajankohtaista ja rehevissä kasvustoissa voi pistelaikun lisäksi esiintyä myös muita laikkutauteja ja härmää. Mahdollisen kasvitautitorjunnan viimeinen ajankohta tulee varmistaa eri valmisteiden osalta KemiDigi-sivustolta.

21.6.2023
Tuomikirvoja ja kaskaita paikoin viljakasvustoissa

Tuomikirva alkaa lisääntyä heti kasvustoon tultuaan (Kuva: Erja Huusela)

Tuomikirvoja on havaittu paikoin viljakasvustoissa. Kirvat lisääntyvät lämpimässä nopeasti ja lohkokohtainen kirvatarkkailu on nyt tarpeen. Kuivassa kirvat siirtyvät nopeasti kasvuston tyvelle maan rajaan.  Tuomikirvan torjuntakynnys orastumis- ja versontavaiheessa täyttyy, kun kirvoja löytyy keskimäärin joka viidennestä kasvista. Paras torjuntateho saadaan heti kirvojen saavuttua kasvustoon. Kirvojen torjuntaan suositellaan hyötyhyönteisille hellävaraista flonikamidia, joka kulkeutuu systeemisesti kasvin sisällä ja on tehokkaampi kuin kosketusvaikutteiset pyretroidit. Pyretroideista tau-fluvalinaatti on hyötyhyönteisille vaarattominta.

Viljakasvustoissa on havaittu myös runsaasti kaskaita. Paikoin esiintyy myös halmekeilapääludetta ja  viljakukkoja.

 

20.6.2023
Rapsikuoriaisia runsaasti

Rapsikuoriaisia (Kuva: Erja Huusela)

Kevätrypsi- ja rapsikasvustot vaihtelevat kehitysasteeltaan.Varhaisimmista kylvöistä löytyy jo nuppuja lehtiruusukkeen keskeltä, mutta myöhäisimmät kuivuudesta kärsivät kasvustot kehittyvät hitaasti. Rapsikuoriaisia on liikkeellä monin paikoin erittäin runsaasti ja lohkokohtainen tarkkailu on ajankohtaista.

Paras torjuntateho saadaan aikaisessa nuppuvaiheessa, jolloin voidaan vähentää pääversoon kohdistuvaa vioitusta. Varhaisessa nuppuvaiheessa rapsikuoriaisen torjuntakynnys on 0.5-1 kuoriainen/kasvi ja myöhemmin, ennen kukintaa 2-3 kuoriaista/kasvi. Torjuntaan suositellaan ensisijaisesti asetamipridi-valmisteita, ja pyretroideista vain tau-fluvalinaattia. Torjunnassa on huomioitava tarkoin valmisteiden käyttörajoitukset ja mehiläisvaroitukset.

Öljykasvikasvustoissa on edelleen juovakirppoja. Myös aikuisia rapsipistiäisiä on havaittu paikoin.

 

20.6.2023
Hernekääriäisen lento on alkanut

Aikuisia hernekääriäisiä feromonipyydyksessä (Kuva: Erja Huusela)

Ensimmäiset hernekääriäiset on havaittu seuranta-ansoissa Etelä-Suomessa ja feromonipyydystarkkailun aloitus on nyt ajankohtaista. Hernelohkolle kannattaa laittaa kaksi feromonipyydystä, jotka tarkastetaan 2-3 päivän välein. Torjuntakynnys vaihtelee herneen käyttötavan mukaan. Hernekääriäisen torjunta kohdistetaan munista kuoriutuviin toukkiin. Torjunta-aika määräytyy feromonipyydyssaaliin ja lämpötilan perusteella. Hernekääriäisriski on suurin lohkoilla, joiden lähellä on viime vuonna kasvanut hernettä. Hernekääriäisriski on kasvanut herneen viljelyn yleistymisen myötä.

15.6.2023
Juolavehnän torjunta kevätöljykasveilla ja palkokasveilla

Jos siemenrikkakasvit kevätöljykasveilla ja palkokasveilla on torjuttu, pian voi olla tarpeen torjua juolavehnää. Valikoivat juolavehnäntorjunta-aineet tulee ruiskuttaa juolavehnän 4-6 lehtiasteella (ennen juolavehnän tähkien muodostumista). Aineet tehoavat hyvin myös hukkakauraan (jos taimella). Kuivat olosuhteet voivat kuitenkin heikentää torjuntatulosta. Paras ruiskutusaika on aamuyöllä, kun ilmankosteus on yli 70 %. Juolavehnän torjunta-aineet voi sekoittaa useimpien tuhoeläintorjunta-aineiden kanssa (esim. rapsikuoriaisen torjunta).

15.6.2023
Rikkakasvitorjunta kuivuuden vaivaamissa kasvustoissa

Kuivuuden vaivaamilla pelloilla rikkakasveja on taimettunut vain vähän. Jos talvehtineet sauna- ja voikukat on torjuttu, kasvustoja ei kannattane pahimmalla helteellä ruiskuttaa, jotta ei aiheuteta vioituksia viljoille. Varsinkin monen valmisteen tankkiseosten käyttöä on syytä välttää.

Toisaalta kuivuus hidastaa myös viljojen kasvua, jolloin kuivassa menestyvät rikkakasvit kuten jauhosavikka voivat päästä voitolle. Jos on pakko ruiskuttaa, se kannattaa tehdä yöllä tai aikaisin aamulla. Hukkakauran taimettumista kannattaa odottaa, sen torjunta on mahdollista viljojen lippulehdelle saakka.

13.6.2023
Herukkakoin lento käynnissä

Herukkakoin lento on käynnistynyt. Feromoniansaan on tullut joitakin aikuisia perhosia viikon aikana. Myös joitakin pikkukarviaispistiäisen toukkia on tavattu karviaiselta. Ero isokarviaispistiäisiin on toukan yhtenäinen vihreä väri ja se, että toukat esiintyvät yksittäin, kun taas isokarviaispistiäisen toukat ovat mustatäpläisiä ja syövät lehtiä ryhmiä.

Pikkukarviasipistiäisen toukka. Kuva: Anne Nissinen

13.6.2023
Omenakääriäisen lento on käynnissä

Omenakääriäisen lento on käynnistynyt viime viikolla Jokioisilla ja on vilkastumassa. Omenakääriäisten esiintymistä voi seurata feromoniansoilla. Torjunta on ajankohtainen noin 10–12 vrk:n kuluttua lentohuipun jälkeen, kun ensimmäiset toukat alkavat kuoriutua.

 

7.6.2023
Herneen ja kevätöljykasvien rikkakasvitorjunta taimivaiheessa

Herneen rikkaruiskutuksen aika on, kun herne on vielä alle 10 cm. Herbisidien maavaikutus jää kuivassa heikoksi, jolloin niiden teho on vain lehtivaikutuksen varassa ja rikkakasvit eivät saa päästä suuriksi.

Jos kevätrypsin ja -rapsin rikkakasveja ei ole torjuttu ennen taimettumista, rikkakasvitorjunnan aika on viljelykasvin 2-4 lehtiasteella, CL-lajikkeilla vielä hiukan myöhemminkin. Nyt kuivissa oloissa tehtävillä kylvöillä maa-aineiden ruiskutus ennen taimettumista on heikkotehoista ja ruiskutus kannattaa lykätä taimettumisen jälkeen, jolloin aineet tehoavat lehtien kautta.

7.6.2023
Kevätviljojen rikkakasviruiskutuksilla ei kiire

Kevätviljojen rikkakasviruiskutukseen ei ole kiirettä vielä: kuivissa olosuhteissa kaikki rikkakasvit eivät ole vielä itäneet. Kevytmuokatuilla pelloilla voi olla kuitenkin jo suuria syysitoisia rikkakasveja kuten saunakukkaa ja voikukkaa, jotka kannattaa torjua alta pois ja tehdä rikkakasvien pääruiskutus myöhemmin. Kuivuuden jatkuessa rikkakasvit pääsevät muutoin voitolle viljojen kasvun hidastuessa.

7.6.2023
Siemenlevintäistä verkkolaikkua ohrassa

Siemenlevintäinen verkkolaikku (Kuva: Marja Jalli)

Viileä kasvukauden alku on ollut suosiollinen siemenlevintäisille kasvitaudeille, kuten ohran verkkolaikulle. Siemenlevintäisen verkkolaikun oireet erottuvat hyvin ensimmäisessä kasvulehdessä. Oireita kannattaa seurata erityisesti peittaamattomalla siemenellä kylvetyissä kasvustoissa mutta yksittäisiä oireita voi esiintyä myös, jos siemen on peitattu. Alttiimmissa lajikkeissa verkkolaikku etenee kuivemmissakin olosuhteissa.

2.6.2023
Herukkakoin lento alkaa pian

 

Herukan silmutuholaisten vioitus näkyy kukinnan aikaan versojen kärjissä kuivuvina lehtinä. Kuva: Anne Nissinen

Herukan silmutuholaisten vioitukset ovat näkyvissä nyt. Herukkakoin toukat koteloituvat kukinnan aikana. Aikuisten lentoaika alkaa herukkakoilla kesäkuun alusta ja kestää heinäkuun alkuun.

31.5.2023
Porkkanakärpäsen lentohuippu alkamassa

Porkkanakärpäsen lentohuippu on lämpösummapohjaisen ennusteen mukaan alkamassa Etelä-Suomen lämpimimmillä alueilla. Nyt sää on viielää ja epävaikaista, mikä vähentää lentoa, mutta sään lämmetessä muninnan odotetaan vilkastuvan.

31.5.2023
Vattukuoriaiset ja -kärsäkkäät liikkeellä

Vattukuoriainen on noin 5 mm pituinen vaaleanruskea, tiheään karvapeitteinen kovakuoriainen.

Vadelmissa on nuput kehittymässä ja niistä on tavattu vattukuoriaisia ja -kärsäkkäitä Keski-Suomessa.

Vattukuoriainen tulee kasvustoon lentäen. Kuoriaiset voivat tulla ensin omenankukkiin ja siirtyä sieltä vadelmalle. Vadelmalla kuoriaisten saapumisen tarkkailuun käytetään valkoista liima-ansaa, jonka väri houkuttaa niitä vadelman kukintaan asti. Kuoriaisen  tarkkailua voi tehdä myös ravistelemalla vadelmien latvaversoja valkoisen sangon päällä.

Vattukärsäkkäät liikkuvat samoihin aikoihin vattukuoristen kanssa. Ne munivat vadelman ja mansikan nuppuihin ja purevat kukkavanan osittain poikki niin, että nuppu jää roikkumaan. Vattukärsäkkäiden tarkkailua voi tehdä myös ravistelemalla vadelmien latvaversoja tai mansikkakasveja valkoisen pesuvadin päällä, jolloin aikuiset mustat kärsäkkäät tai vioittuneet nuput putoavat vatiin.

30.5.2023
Kirpat tarkkailuun taimettuvilla kevätöljykasveilla

Runsaasti kirppoja rypsin taimessa (Kuva: Erja Huusela)

Kirppoja on paikoin erittäin runsaasti ja taimettuvien kevätöljykasvien tarkkailu on nyt tarpeen. Peittausaineiden teho ei välttämättä riitä, kun kirppapaine on suuri. Kirppariski on suurin sirkkalehtivaiheessa ja  vähenee, kun taimessa on kaksi kasvulehtiparia.

Erillistä torjuntaruiskutusta kannattaa harkita, jos kirppoja löytyy vähintään 1/sirkkataimi tai yli 10 % sirkkalehtien pinta-alasta syöty.

25.5.2023
Porkkanakempin lento alkamassa

Porkkanakempille on saatavaissa uusi viiden vuorokauden päähän ulottuva lentoennuste tälle kasvukaudelle (https://maatalousinfo.luke.fi/fi/tuholaisennusteet).  Ennuste näyttää jo kohonnutta kempin lentoriskiä Kouvolan seudulla ensi viikon alussa. Tarkkailuansat kannattaa asentaa pellolle viimeistään nyt Kaakkois-Suomessa, jos niitä ei ole vielä porkkanakärpäsen lennon alkamisen takia laitettu.

23.5.2023
Kuminakoin toukat alkaneet kuoriutua

Juuri kuoriutunut kuminakoin toukka (Kuva: Erja Huusela)

Lämmin sää on edistänyt kuminakoin munintaa ja kehitystä. Ensimmäiset vastakuoriutuneet kuminakoin toukat on jo löydetty lehtiruusuketarkastuksessa seurantalohkolta Jokioisilta.
Vaikka myös aikuiset kuminakoit vielä lentelevät, on toukkien tarkkailu syytä jo aloittaa. Kuminakoin torjunta pyritään kohdistamaan pieniin toukkiin kuminan ruusuke- ja nuppuasteella juuri ennen kuminan kukinnan alkamista. Torjuntaan rekisteröidyt valmisteet ja niiden varoajat kannattaa tarkistaa kasvinsuojeluainerekisteristä.

22.5.2023
Porkkanakärpäsen lento alkamassa

Porkkanakärpäsen lennon odotetaan alkavan lähipäivinä Etelä-Suomessa.

22.5.2023
Pikkukaalikärpäsen lentohuippu käynnissä

Lämpösummapohjaisen ennusteen mukaan pikkukaalikärpäsen lentohuippu on jo alkanut Kaakkois-Suomessa. Lämmin ja aurinkoinen sää suosii kaalikärpäsen munintaa, ja altistaa taima kirppojen vioitukselle.

20.5.2023
Harmaalaikkua syysvehnässä

Harmaalaikku (kuva Marja Jalli)

Syysvehnän alimmilla lehdillä esiintyy paikoin runsaasti harmaalaikun (aiheuttaja Zymoseptoria tritici -sieni) oireita. Taudin tunnistaa vaalean harmahtavista laikuista, joissa on mustia pisteitä. Mustat pisteet ovat kotelopulloja, joiden rikkoutuessa näistä leviää itiöitä ylemmille lehdille. Harmaalaikun etenemistä edistää noin 15 – 20 asteen lämpötila ja kasvuston kosteus. Uusien oireiden näkyminen tartunnasta voi kestää 2 – 3 viikkoa, sillä sieni etenee kasvissa ensin tuhoamatta solukkoa.

 

17.5.2023
Pikkukaalikärpäsen lento käynnistyy

Lämpösummapohjaisen ennusteen mukaan pikkukaalikärpäsen lento on jo alkamassa Etelä- ja Keski-Suomessa.

15.5.2023
Lämmin sää saanut kirpat liikkeelle

Juovakirppoja öljykasvin taimissa (Kuva Erja Huusela)

Sään lämmittyä aaltojuovakirpat ja ohrakirpat ovat  aktivoituneet ja lähteneet joukolla liikkeelle. Kirppojen tarkkailu on  tarpeen  taimettuvilla öljykasvipelloilla  sekä kaalikasveilla niin avomaalla kuin taimikasvatustiloissa. Myös orastuvilla kevätviljoilla voi näkyä ohrakirppoja.

Ohrakirppoja ja vioitusta ohrassa (Kuva: Erja Huusela)

11.5.2023
Rapsikuoriaiset liikkeellä

Ensimmäiset rapsikuoriaiset löytyvät voikukilta (Kuva: Erja Huusela)

Rapsikuoriaiset ovat lähteneet liikkeelle. Ensimmäiset rapsikuoriaiset löytyvät voikukilta tai ristikukkaisilta kasveilta.  Rapsikuoriaisen tarkkailu syysöljykasveilla on ajankohtaista. Syysöljykasveilla rapsikuoriaisen torjuntakynnys on  aikaisessa nuppuvaiheessa on 2-3 kuoriaista/kasvi ja myöhäisessä nuppuvaiheessa ja lähellä kukinnan alkua 5-6 kuoriaista/kasvi. Sallitut valmisteet kannattaa tarkistaa kasvinsuojeluainerekisteristä.

Rapsikuoriaisia (Kuva: Erja Huusela)

 

 

10.5.2023
Herukan silmutuholaiset liikkeellä

Silmutuholaiset, herukkakoin ja herukansilmukoin toukat, ovat jo liikkeellä ja vaihtavat silmusta toiseen pitkin versoja. Vioituksen paljastaa nyt pieni reikä silmun kyljessä, myöhemmin silmusta ulos pursuva syöntijäte ja repaleiset lehdet. Myös luontaiset viholliset ovat lähteneet jo liikkeelle. Kuvassa lehvänokkalude kurkistelemassa herukan silmuihin.

Lehvänokkalude kurkistelemassa mustaherukan silmuihin 9.5.2023. Kuva: Anne Nissinen
Herukan silmutuholaisten vioitus näkyy pienenä reikänä silmun kyljessä. Kuva: Anne Nissinen

 

1.2.2023
Tuomikirvaennuste vuodelle 2023 valmistunut

Tuomikirvojen talvimunalaskentaan perustuva tuomikirvaennuste on valmistunut. Ennusteen mukaan kotimaisen tuomikirvakannan aiheuttama tuhoriski painottuu ensi kesänä Keski-Pohjanmaalta P- ja E-Karjalaan ulottuvalle vyöhykkeelle.  Kuoriutumiskelpoisten tuomikirvan talvimunien määrä Perhossa (61) ja Viitasaarella (45) ylittivät selvästi suuren tuhoriskin alarajan (40 talvimunaa / 100 silmua).  Tuhot ovat mahdollisia myös Leppävirran (16), Liperin (12) ja Parikkalan (10) seuduilla. Eteläisessä Suomessa talvimunamäärät olivat pieniä ja kotimaisen kirvakannan aiheuttama tuhoriski pieni. Kaikilta alueilta ei valitettavasti saatu näytteitä. Varsinkin korkeamman tuhoriskin lähialueilla onkin varauduttava mahdollisiin tuhoihin.

Kotimainen tuomikirvakanta saa vuosittain täydennystä kaukokulkeumana eteläisten ja kaakkoisten ilmavirtausten mukana tulevista kirvoista, minkä seurauksena tuhoriski voi yllättäen nousta. Tietoa mahdollisista kirvojen kaukokulkeumista kasvukaudella saa kasvinterveyden ajankohtaistiedotteista Luken Maatalousinfosta ja LukeKasKas-palvelusta.

28.10.2022
Tuomikirvaennuste 2023 – näytteenottopyyntö

Tuomikirvaennusteen oksanäytenippuja (Kuva: Erja Huusela)

Taas on aika varautua tulevaan ja selvittää kotimaisen tuomikirvakannan runsaus ja kerätä näytteet vuosittaista tuomikirvaennustetta varten. Ennuste perustuu tuomikirvojen talvimunien laskentaan ja sitä varten tarvitaan näytteitä tuomen silmuista ympäri Suomea. Mitä enemmän näytepisteitä on, sitä kattavampi ja luotettavampi ennuste kotimaisen tuomikirvakannan suuruudesta saadaan.

Näytteenotto-ohjeet:

Tuomenoksat pitäisi kerätä ja lähettää tarkastettavaksi marraskuun aikana. Tuomenoksat kootaan vähintään kolmesta, mielellään viidestä pellon läheisyydessä kasvavasta tuomesta. Kunkin puun oksaniput sidotaan erillisiksi nipuiksi. Noin 50 cm:n mittaisia oksia tarvitaan kustakin tuomesta 20-30 kappaletta. Näytteet kerätään puun joka puolelta normaalilta ulottumakorkeudelta. Ennen näytteenottoa kannattaa varmistaa, että oksat ovat tuoreita ja että puu varmasti on tuomi. Jokaisesta näytteestä pitäisi löytyä vähintään 100 elävää silmua.

Liitä näytteiden mukaan tieto näytteenottopaikasta (paikkakunta) sekä yhteystiedot (nimi ja sähköpostiosoite). Kaikille oksia lähettäneille lähetetään omien näytteiden laskentatulokset ja ensi kesän tuomikirvaennuste heti tulosten valmistuttua tammikuussa 2023.

Näytteet toimitetaan osoitteeseen:

Erja Huusela, Luonnonvarakeskus (Luke), Planta/Tietotie 4, 31600 Jokioinen

 

Lisätietoja:      Erja Huusela, Erikoistutkija, Luke Kasvinterveys

etunimi.sukunimi@luke.fi, p. 029 532 6148 / 040 149 8332

Tuomikirvan talvimuna silmussa (Kuva: Erja Huusela)

8.9.2022
Näkyykö piilokkaiden vioituksia puidussa palkokasvisadossa?

Härkäpapupiilokkaan vioittamia härkäpavun siemeniä (Kuva: Erja Huusela)

Härkäpapupiilokas (Bruchus rufimanus) on härkäpavun siemeniä vioittava tuholainen, jota löytyi viime kesänä Suomesta.  Härkäpapupiilokkaan vioitukset erottuvat sadon joukosta paljain silmin. Vioittuneissa härkäpavun siemenissä erottuu usein kaksi erikokoista pyöreää reikää: pienempi juuri kuoriutuneen toukan sisäänmenoreikä ja suurempi aikuisen ulostuloreikä. Kokonaiskuvan saamiseksi Luke Kasvinterveys kerää tietoja  härkäpapupiilokkaan esiintymisestä myös tänä vuonna.  Ilmoita mahdollisesta härkäpapupiilokashavainnosta vastaamalla kyselyyn.

Viime vuonna oli yksittäinen havainto myös hernepiilokkaan (Bruchus pisorum)  esiintymisestä herneellä. Jos hernesadossa näkyy vastaavanlaisia piilokkaan vioituksia, ilmoita mahdollisesta hernepiilokashavainnosta tällä kyselylomakkeella.

Hernepiilokas ja vioittuneita herneitä (Kuva Erja Huusela)

25.8.2022
Rapsipistiäisen toukkia syysöljykasveilla

Rapsipistäisen toukkia (kuva: Erja Huusela)

Rapsipistiäisen toukkia ja niiden aiheuttamaa syöntivioitusta on havaittu paikoin syysöljykasveilla.  Rapsipistiäisen toukat ovat väriltään erittäin tummanvihreitä tai  harmaanmustia.

Kasvustoja on nyt syytä seurata mahdollisten nopeasti etenevien tuhojen varalta. Pienten toukkien havainnointi vaatii tarkkuutta. Isot toukat voivat tuhota kasvustoa nopeasti.Rapsipistiäisen karkea torjuntakynnys on 1 toukka / kasvi.

16.8.2022
Kirpat liikkeellä – Tarkkaile taimettuvia syysöljykasveja

Juovakirppoja kevätrypsillä (Kuva: Lasse Matikainen)

Kevätöljykasveilla  juovakirppoja oli  alkukasvukaudesta vaihtelevasti, mutta erityisesti ohrakirppaa ja sen vioitusta oli kevätviljoissa runsaasti.

Nyt juovakirppojen toinen eli talvehtiva sukupolvi on nyt liikkeellä paikoin erittäin runsaana. Lämmin sää lisää riskiä ja taimettuvien syysöljykasvilohkojen tarkkailu on nyt tarpeen varsinkin, jos lohkon läheisyydessä on kevätöljykasveja. Pyretroidiruiskutusta kannattaa harkita, jos havaitaan keskimäärin 1 kirppa/sirkkataimi tai 30 % sirkkalehtien pinta-alasta syöty.

Kirppavioitusta syysrapsilla (Kuva: Lasse Matikainen)

 

 

 

15.8.2022
Lämmin sää lisää kahukärpäsriskiä

Kahukärpäsiä (Kuvat: Erja Huusela)

Poikkeuksellisen lämmin sää lisää huomattavasti kahukärpäsriskiä.  Nyt kannattaakin huomioida, että oraiden vioitusriski aikaisilla syysviljakylvöksillä on erittäin suuri.

Kahukärpästarkkailu uusilla syysviljalohkoilla on syytä aloittaa heti kylvön jälkeen. Karkea kahukärpäsen torjuntakynnys on yli viisi kahukärpästä vuorokaudessa puolikkaan A4-arkin kokoista kelta-ansaa kohti. Torjuntakynnys ylittyy usein moninkertaisesti.Torjunta kohdistetaan aikuisiin kahukärpäsiin ennen munintaa. Mahdollinen torjunta pyretroidi-valmisteella on tehtävä jo viljan ollessa 1,5-2 -lehtiasteella.

Kaskaita on ollut tänäkin kesänä runsaasti. Viirukaskaan esiintymistä on syytä tarkkailla kahukärpässeurannan yhteydessä etenkin niillä alueilla, joilla on aiemmin ollut vehnän kääpiökasvuvirusta (WDV).

Viirukaskaita (Kuva: Erja Huusela)

15.8.2022
Varaudu etanariskiin syyskylvöillä

Valepeltoetana (Kuva: Erja Huusela)

Etanariski kannattaa huomioida etenkin uusia syysöljykasvilohkoja perustettaessa varsinkin niillä alueilla, joilla kesän sademäärät ovat olleet suuria ja etanaongelmaa on aiemmin esiintynyt. Kosteus säilyy kasvustoissa pidempään syksyn lästeyessä ja öiden pidentyessä, mikä lisää riskiä helteistä huolimatta. Riskiä lisää myös olki ja kasvijätteet, joiden suojassa etanat viihtyvät.

Etanatarkkailua voi tehdä ns. etana-ansoilla levittämällä kasvustoon märän säkin tai laudan alle lesettä ja tarkastamalla ansan aamuisin. Kyntö on tehokas etanoiden torjuntakeino. Kemiallinen torjunta on mahdollista rautafosfaatti-valmisteilla.

Uusilla syysöljykasvilohkoilla on syytä tarkkailla myös kirppojen, kaalikoin ja rapsipistiäistoukkien esiintymistä.

14.7.2022
Porkkanakärpäsen toinen lento alkamassa lounaisrannikoilla

Lämpösummapohjaisen ennusteen mukaan porkkanakärpäsen toinen lento on jo alkamassa lounaisrannikolla, vaikka ensimmäinen lento on vielä käynnissä Pohjois-Suomessa.

14.7.2022
Pikkukaalikärpäsen toinen lento alkamassa

Lämpösummapohjaisen ennusteen mukaan pikkukaalikärpäsen toinen lento on alkamassa Etelä-Suomessa.

7.7.2022
Joitakin gammayökkösiä lennossa

Joitakin aikuisa gammayökkösiä on tavattu ruokailemasta kukkivilta kasveilta tällä viikolla. Myös aiemmilla viikoilla on tehty yksittäisiä havaintoja gammayökkösistä eri puolilla Etelä-Suomea ja Pohjanmaalla. Mahdollista toukkien  esiintymistä kannattaa seurata lähiaikoina härkäpavulla, öljy- ja vihanneskasveilla sekä perunalla.

Gammayökkönen hunajakukalla. Kuva: Anne Nissinen

30.6.2022
Hernekääriäinen lennossa

Hernekääriäisen feromonipyydys (Kuva: Erja Huusela)

Hernekääriäisen lento jatkuu vilkkaana ja lentohuippu on monin paikoin jo käsillä. Torjuntakynnys vaihtelee herneen käyttötavan mukaan. Torjuntakynnys kuivaherneellä  on vähintään 10 kääriäistä ja tuoreherneellä enemmän kuin 3 kääriäistä pyydyksessä kahtena perättäisenä tarkastuskertana. Hernekääriäisen torjunta kohdistetaan munista kuoriutuviin toukkiin. Torjunta-aika määräytyy feromonipyydyssaaliin mukaisen lentohuipun ja lämpötilan perusteella. Hernekääriäisriski on suurin lohkoilla, joiden lähellä on viime vuonna kasvanut hernettä.

Torjunta kohdistetaan kuoriutuviin toukkiin aikuisten esiintymishuipun ja lämpösumman perusteella. Suositeltu torjunta-ajankohta on noin 8-12 vrk:n kuluttua torjuntakynnyksen ylittymisestä, kun +10 asteen ylittävää lämpösummaa on torjuntakynnyksen ylittymisestä kertynyt yli 80 astetta. Helteisellä säällä vaadittava lämpösumma kertyy jo viikossa. Torjuntaa ei kannata tehdä ennen kasvuston kukintaa. Kukkivan hernekasvuston pyretroidikäsittely on sallittua vain mehiläisten lentoajan ulkopuolella, klo 22-06 välisenä aikana.

Hernekääriäisen toukka ja vioitusta (Kuva: Erja Huusela)

30.6.2022
Tähkäsääsket tarkkailuun

Tähkäsääski (Kuva: Erja Huusela)

Tähkä- ja vehnäsääskien tarkkailu vehnäkasvustoissa on ajankohtaista. Alkukesän suotuisat kosteusolot ja vallitseva helteinen sää lisäävät sääskiriskiä. Tarkkailu on tarpeen vehnän tähkälle tulosta kukintavaiheeseen saakka. Sääskien havainnointi on parasta tehdä illalla tuulen tyynnyttyä. Torjuntakynnys oranssinkeltaisella tähkäsääskellä on 1 sääski/6-7 tähkää ja sitruunankeltaisella vehnäsääskellä 1 sääski/1-3 tähkää. Torjuntaan soveltuvat pyretroidivalmisteet.

26.6.2022
Härkäpavussa lehtihometta

Mynämäen härkäpavussa esiintyy selkeitä lehtihomeen oireita alemmilla lehdillä (Kuva Arto Markkula).

Härkäpapukasvustoista on löydetty lehtihometta (Peronospora viciae). Lehtihome on maalevintäinen sienitauti, joka viihtyy erityisesti viileässä ja kosteassa säässä. Oireet näkyvät harmahtavan vaaleina laikkuina lehdissä. Lehden alapinnalla voi nähdä harmahtavaa rihmaston kasvua. Myöhemmin laikut tummenevat ja niitä on enää vaikea erottaa muista vioituksista. Taudinaiheuttajat voivat säilyä maassa jopa 10 vuotta.

 

26.6.2022
Lehtilaikkutaudit levinneet rehevissä kevätviljoissa

Verkkolaikku on levinnyt ylälehdille kaksitahoisessa ohrassa Koskella Tl (Kuva Marja Jalli).

Alkukasvukausi on suosinut kosteudesta hyötyvien lehtilaikkutautien etenemistä. Siemenlevintäinen verkkolaikku on edennyt jo ylemmille lehdille. Vehnän jälkeen kylvetyssä vehnässä esiintyy paikoin runsaastikin pistelaikkua. Rehevät, hyvin kosteutta ylläpitävät kasvustot ovat suosiollisia myös härmälle. Vaikka helteet osittain rauhoittavat tilannetta, on tarkkailu nyt ajankohtaista. Monin paikoin kasvustot ovat lippulehdellä tai lähestymässä lippulehtivaihetta. Rehevä kasvu on tuonut esiin myös ravinnepuutoksia, kuten mangaaninpuutosoireita.

 

25.6.2022
Hernekääriäisen lento alkanut

Hernekääriäinen feromonipyydyksessä (Kuva: Erja Huusela)

Ensimmäiset hernekääriäiset on havaittu seuranta-ansoissa Etelä-Suomessa ja feromonipyydystarkkailun aloitus on nyt ajankohtaista. Hernelohkolle kannattaa laittaa kaksi feromonipyydystä, jotka tarkastetaan 2-3 päivän välein. Torjuntakynnys vaihtelee herneen käyttötavan mukaan. Hernekääriäisen torjunta kohdistetaan munista kuoriutuviin toukkiin. Torjunta-aika määräytyy feromonipyydyssaaliin ja lämpötilan perusteella. Hernekääriäisriski on suurin lohkoilla, joiden lähellä on viime vuonna kasvanut hernettä.

23.6.2022
Härkäpapupiilokkaita havaittu

Viime vuonna Suomesta härkäpavulla ensi kerran löydettyä härkäpapupiilokasta, on  havaittu useammasta paikasta eteläisestä Suomesta kukkivilta piennarkasveilta.  Havainnot viittaavat lajin onnistuneeseen talvehtimiseen.

Härkäpapupiilokkat siirtyvät härkäpapukasvustoon kukinnan alkaessa. Helteinen sää edesauttaa lajin lisääntymistä ja munintaa lisäten vioitusriskiä.  Härkäpapupiilokkaan torjuntaan ei tällä hetkellä ole sallittuja kasvinsuojeluaineita.

23.6.2022
Pikkukaalikärpäsen lento päättymässä, mutta muita tuholaisia saattaa esiintyä

Pikkukaalikärpäsen lento on päättymässä Etelä-Suomessa, mutta isokaalikärpäsen muninnan odotentaan jatkuvan heti pikkukaalikärpäpsen lennon perään. Kaalikoita on tavattu paikoitellen. Lämpenevä sää nopeuttaa niiden toukkakehitystä, joten vioitusta saattaa tulla nopeasti. Kirppoja on edelleen tavattu nuorilla taimilla, ja lämmin sää pahentaa kirppojen tuhoja.

21.6.2022
Rapsikuoriaistarkkailun aika

Rapsikuoriaisia (Kuva: Erja Huusela)

Kevätrypsi- ja rapsikasvustot vaihtelevat kehitysasteeltaan. Rapsikuoriaisia esiintyy nyt vaihtelevasti ja lohkokohtainen tarkkailu on ajankohtaista. Paras torjuntateho saadaan aikaisessa nuppuvaiheessa, jolloin voidaan vähentää pääversoon kohdistuvaa vioitusta. Varhaisessa nuppuvaiheessa rapsikuoriaisen torjuntakynnys on 0.5-1 kuoriainen/kasvi ja myöhemmin, ennen kukintaa 2-3 kuoriaista/kasvi. Torjuntaan suositellaan ensisijaisesti asetamipridi- ja indoksakarbi-valmisteita, ja pyretroideista vain tau-fluvalinaattia. Torjunnassa on huomioitava tarkoin valmisteiden käyttörajoitukset ja mehiläisvaroitukset.

Myös kaalikoin ja rapsipistiäisen  toukkien mahdollista esiintymistä on syytä tarkkailla.

20.6.2022
Porkkanakempin lentoriski kasvussa

Porkkanakempin lentoennuste varoittaa nyt suuresta lentoriskistä Lounais-Suomen rannikolla. Riskin odotetaan kasvavan juhannuksen tienoolla myös muualla Etelä-Suomessa, koska sään ennustetaan lämpenevän ja muuttuvan aurinkoisemmaksi loppuviikosta.

11.6.2022
Porkkanakempin lentoriski kohonnut

Porkkanakempin lentoennuste varoittaa kohonneesta lentoriskistä Lounais-Suomessa ja Etelä-Suomen rannikkoalueilla.

8.6.2022
Myöhäisillä kevätviljoilla kahukärpäsiä

Kahukärpänen oraalla (Kuva: Erja Huusela)

Kevätviljakasvustoista löytyy kahukärpäsiä. Kahukärpäsvioitukselle ovat yleensä alttiita myöhään kylvetyt tai hitaasti orastuneet kevätviljat, jotka eivät vielä ole saavuttaneet 4-lehtivaihetta.  Kevätviljoilla sivuversot yleensä kompensoivat pääverson vioituksen ja torjuntaan on harvoin tarvetta.

8.6.2022
Kaalikoit tarkkailuun

Aikuisen kaalikoin tunnistaa tikkumaisesta asennosta ja siipien aaltokuviosta (Kuva: Erja Huusela)

Viime viikon aikana on tehty ensimmäiset kaalikoihavainnot seuranta-ansoista. Keskiviikon saderintaman edellä tiistaina on myös havaittu tulleen hyönteisparvia etelän ja kaakon suunnalta. Näissä parvissa on  voinut olla lisää kaalikoita. Kaalikoitarkkailu on tarpeen kaali- ja öljykasveilla nyt ja myöhemmin kasvukaudella.

7.6.2022
Omenakääriäisen lento on käynnistynyt

Omenakääriäisen lento on käynnistynyt. Omenakääriäisten esiintymistä voi seurata feromoniansoilla. Torjunta on ajankotainen noin 10–12 vrk:n kuluttua lentohuipun jälkeen, kun ensimmäiset toukat alkavat kuoriutua.

7.6.2022
Porkkanakärpäsen lentohuippu alkamassa

Lämpösummapohjaisen ennusteen mukaan porkkanakärpäsen lentohuippu on alkamassa Lounais-Suomessa.

1.6.2022
Herukan tuholaisten tarkkailu

Herukan kukinta on eri vaiheissa eri puolilla maata. Etelä-Suomessa kukinta on jo ohi, Keski-Suomessa menossa, ja Pohjois- ja Itä-Suomessa vasta alkamassa. Herukalla karviaiskoisan sekä varsi- ja versosääsken toukkavioituksia seurataan kukinnan jälkeen, jolloin niitä voi vielä tarvittaessa torjua. Tänä vuonna herukkakoin vioituksia on paikoin esiintynyt. Herukkakoin torjunta tehdään aikaisin keväällä silmunkärkien vihertyessä, tai viimeistään ennen kukinnan alkua. Aikuisten herukkakoiden esiintymistä seurataan feromonipyydyksillä kesäkuun alusta alkaen. Feromonipyydysten avulla voidaan todeta torjunnan onnistuminen ja ennakoida seuraavan kevään torjuntatarvetta.

1.6.2022
Porkkanakärpäsen lento alkamassa

Porkkanakärpäsen lento alkamassa lounaisrannikolla. Porkkanakärpäpsen lämpösummapohjainen ennuste on päivitetty niin, että rannikkoalueilla, missä lumi sulaa aikaisemmin, ennuste noudattaa alempia kynnysarvoja kuin muualla maassa.

1.6.2022
Pikkukaalikärpäsen lentohuippu alkamassa

Pikkukaalikärpäsen lentohuippu on alkamassa Etelä-Suomessa. Muninnan odotetaan vilkastuvan, kun saderintama menee ohi.

30.5.2022
Pikkuhedelmäkääriäisen lento alkanut

Lämpösumman kertymä on Jokioisilla vasta 100 päiväastetta, mutta pikkuhedelmäkääriäisen lento on jo alkanut. Torjunta voi olla tarpeen, jos kokonaissaalis ylittää 10 kääriäistä/pyydys kukinnan lopulla. Mikäli havaitaan selvä lentohuippu, torjunta tehdään 10–12 vrk:n kuluttua siitä, kuitenkin aikaisintaan kukinnan päätyttyä. Normaalisti torjunta tehdään noin viikon kuluessa kukinnan päättymisestä. Omenakääriäisen lennon odotetaan alkavan, kun iltalämpötila auringon laskiessa on yli 16 astetta. Feromonipyydysten asennus on viimeistään nyt ajankohtaista.

25.5.2022
Juovahernekärsäkkäitä palkokasveilla

Juovahernekärsäkäs ja vioitusta  herneellä (Kuva: Merja Högnäsbacka)

Herneen ja härkäpavun taimissa on paikoin juovahernekärsäkkään aiheuttamaa vioitusta eli pyöreitä koloja sirkkalehtien ja ensimmäisten kasvulehtien reunoilla. Tarkkailu tehdään etenkin lohkojen reunoilla herneen taimettuessa.

Torjuntaa on tarpeen vain, jos kärsäkkäitä ja vioituksia on paljon, herneen ja härkäpavun kasvu on hidasta, ja sää jatkuu kuivana ja lämpimänä. Selviä kynnysarvoja torjunnalle ei ole. Suurilla lohkoilla riittää yleensä lohkon reunaosien ruiskutus. Torjuntaan sallitut valmisteet kannattaa tarkistaa kasvinsuojeluainerekisteristä https://www.kemidigi.fi/kasvinsuojeluainerekisteri/haku

23.5.2022
Mansikan tuoholaistarkkailu

Vattukärsäkkäiden muninta mansikalla alkaa kukkanuppujen tultua esille. Sitä ennen ne saattavat nakerrella pieniä reikiä mansikan lehtiin. Karistusvatinäytteellä voidaan helposti seurata kärsäkkäiden ja luteiden esiintymistä. Myös vatinäytteeseen putoavat katkenneet nuput kertovat vattukärsäkkään esiintymisestä. Kärsäkkäitä voi löytyä jo harsojen alta, kuten myös korvakärsäkkäitä ja punkkeja. Marjaluteita oli viime syksynä paljon ja ne talvehtivat aikuisina, joten mansikalla on syytä seurata niiden esiintymistä. Sekä marjaluteet että peltoluteet vioittavat imennällään mansikan kukkapohjusta.

Marjaluteita mustaherukalla.

23.5.2022
Vattukuoriaisansat kannattaa asentaa nyt

Vattukuoriainen on noin 5 mm pituinen vaaleanruskea, tiheään karvapeitteinen kovakuoriainen.

Vattukuoriainen tulee kasvustoon lentäen. Kuoriaiset voivat tulla ensin omenankukkiin ja siirtyä sieltä vadelmalle. Vadelmalla kuoriaisten saapumisen tarkkailuun käytetään valkoista liima-ansaa, jonka väri houkuttaa niitä vadelman kukintaan asti. Tarkkailua voi tehdä myös ravistelemalla vadelmien latvaversoja valkoisen pesuvadin päällä. Vattukärsäkkäät liikkuvat samoihin aikoihin vattukuoristen kanssa ja katkovat vadelman nuppuja.

23.5.2022
Kirppoja myös kevätviljoilla

Ohrakirppoja ja vioitusta ohrassa (Kuva: Erja Huusela)

Ohrakirppoja ja niiden vioitusta on  havaittu paikoin varhaisissa kevätviljan oraissa. Ohrakirppa on juovakirpoista esiintymisajankohdaltaan aikaisin ja se vioittaa etenkin ohran ja vehnän oraita niiden tullessa pintaan. Vioitusta on yleensä lehtien kärjissä.

Kevätviljat pystyvät yleensä kompensoimaan kirppojen aiheuttaman vioituksen. Torjunta on tarpeen vain, jos kirppoja ja niiden vioitusta on poikkeuksellisen paljon (yli puolet lehtialasta on syöty) ja viljan kehitys hidasta kuivuuden vuoksi.

18.5.2022
Rapsikuoriaiset ja kirpat liikkeellä

Rapsikuoriaisia nuppujen kimpussa (Kuva: Erja Huusela)

Rapsikuoriaiset ovat lähteneet liikkeelle ja niiden tarkkailu syysöljykasveilla on ajankohtaista. Syysöljykasveilla rapsikuoriaisen torjuntakynnys on  aikaisessa nuppuvaiheessa on 2-3 kuoriaista/kasvi ja myöhäisessä nuppuvaiheessa ja lähellä kukinnan alkua 5-6 kuoriaista/kasvi.

Juovakirppoja on jo havaittu. Kirppojen tarkkailu on tarpeen erityisesti taimettuvilla öljykasvipelloilla ja kaalikasveilla niin avomaalla kuin taimikasvatustiloissa.

Mutkajuovakirppa rypsin taimella (Kuva: Erja Huusela)

 

17.5.2022
Pikkukaalikärpäsen lento alkamassa

Vaikka sää on ollut koleaa, lämpösummapohjaisen lentoennustemallin mukaan pikkukaalikärpäsen lento on alkamassa Etelä-Suomessa.

8.2.2022
Herneen kylvösiemennäytteestä löytyi hernepiilokas – ilmoita mahdollisista havainnoista

Hernepiilokas ja vioittuneita herneitä (Kuva Erja Huusela)

Kylvösiemenen siemensertifiointia varten tarkastettavaksi toimitetusta hernenäytteestä on Ruokaviraston siemenlaboratoriossa löydetty hernepiilokas-kuoriainen ja vioitusta. Hernepiilokas löytyi näytteestä, joka on peräisin kesällä 2021 Etelä-Pohjanmaalla olleen siemenviljelyksen sadosta.

Hernepiilokkaan lajitunnistuksen varmisti Luonnontieteellisen keskusmuseon asiantuntija. Hernepiilokas (Bruchus pisorum) kuuluu samaan sukuun kuin kesällä 2021 havaittu härkäpavun tuholainen härkäpapupiilokas (Bruchus rufimanus). Suomessa hernepiilokkaasta on tehty havaintoja 1900-luvun alusta ainakin vuoteen 1956 asti Helsingissä (laji.fi). Tällöin lajia on löytynyt esimerkiksi Valtion viljavarastosta. Viimeisin havainto on kirjattu vuodelta 1969 Sastamalasta. Laji on laajalle levinnyt Euroopassa, Aasiassa, Australiassa ja Pohjois-Amerikassa

Hernepiilokas on 4–5 mm pitkä kovakuoriainen, joka munii herneen kehittyvien palkojen päälle, mistä toukka porautuu kuoren läpi kehittyvään siemeneen ja kehittyy aikuiseksi siemenen sisällä. Siemennäytteestä, josta hernepiilokas löytyi, löytyi myös piilokkaaseen sopivia tyypillisiä vioituksia: pyöreitä, halkaisijaltaan 2–3 mm kokoisia reikiä, jotka syntyvät aikuisen kuoriaisen porautuessa ulos siemenestä. Hernepiilokas on haitallinen tuhooja runsaina määrinä, koska piilokas kehittyy herneen siemenen sisällä tehden siellä vahinkoa. Jos toukka syö siementä itävyyden kannalta kriittisistä kohdasta, siemenen itävyys voi olla menetetty. Syöntijäljet pilaavat myös sadon elintarvikekäytön.

Hernepiilokas leviää siemenen mukana. Jos lämpösummakehitys ei ole ollut riittävää kasvukauden aikana eikä aikuinen ole ehtinyt kehittyä, laji säilyy siemenessä toukka- tai koteloasteena. Hyönteinen voi myös talvehtia aikuisena luonnossa, josta se voi lentää lähimpään hernekasvustoon muutaman kilometrin matkan. Lajilla on vain yksi sukupolvi vuodessa. Talvehtimismahdollisuudesta huolimatta leviäminen siemenen mukana on todennäköisin vaihtoehto.

Koska piilokkaat eivät ole säänneltyjä lajeja herneen ja härkäpavun peltolajikkeiden siemenviljelyssä ja -sertifioinnissa, lajien esiintymistä ei tarvitse tarkastaa sertifiointia varten tarkastettavaksi toimitetuista näytteistä laboratoriotarkastuksessa. Tarkastuksessa löydetty piilokas ei aiheuta herneen siemenerän hylkäystä, jos piilokasta tai sen syömiä herneitä ei ole niin paljon, että itävyys laskisi alle itävyysvaatimuksen. Syksyllä 2021 löydetyn hernepiilokkaan aiheuttamat vioitukset olivat vähäisiä eivätkä vaikuttaneet erän puhtausprosenttiin tai itävyyteen.

Hernepiilokkaaseen viittaavia vioituksia, muttei piilokasta, löytyi myös toisesta hernenäytteestä, joka oli viljelty kesällä 2021 Hämeessä. Löydetyn hernepiilokkaan alkuperäinen lähde ei ole tiedossa. Käytetyt siemenet kummassakin tapauksessa olivat kotimaista alkuperää. Todennäköisesti lämmin kasvukausi 2021 edisti lajin kehitystä.

Koska kahdelta eri paikalta on siemennäytteissä löydetty tuholaiseen viittaavia vioituksia, pyydämme kaikkia herneenviljelijöitä tarkkuuteen. Jos mahdollisia vioituksia tai hernepiilokkaita alkaa löytyä jatkossakin omilta viljelyksiltä, asiasta pyydetään ilmoittamaan alla olevalla kyselylomakkeella.

Linkki kyselyyn: Ilmoita hernepiilokashavainnostasi

Lähde: Ruokaviraston tiedote ja Luke.fi.

18.1.2022
Tuomikirvaennuste vuodelle 2022 valmistunut

Tuomikirvaennustekartta 2022 (kuva: Luke/Hannu Ojanen)

Tuomikirvojen talvimunalaskentaan perustuva tuomikirvaennuste on valmistunut. Ennusteen mukaan kotimaisen tuomikirvakannan aiheuttama tuhoriski on jäämässä pieneksi lähes koko maassa ensi kesänä.  Kuoriutumiskelpoisten tuomikirvan talvimunien määrä keskimäärin oli Ilmajoella melko lähellä suuren tuhoriskin alarajaa (40 talvimunaa / 100 silmua) ja Isossakyrössä hyvin lähellä mahdollisten tuhojen alarajaa (15 talvimunaa /100 silmua). Muualla määrät olivat kohtuullisen pieniä, vaikkakin vaihtelua talvimunamäärissä oli tälläkin kertaa erittäin paljon jopa samalta paikalta otettujen näytteiden välillä.

Kotimainen tuomikirvakanta saa vuosittain täydennystä kaukokulkeumana eteläisten ja kaakkoisten ilmavirtausten mukana tulevista kirvoista, minkä seurauksena tuhoriski voi yllättäen nousta. Tietoa mahdollisista kirvojen kaukokulkeumista kasvukaudella saa kasvinterveyden ajankohtaistiedotteista.

11.6.2021
Porkkanakempin lentoriski suuri

Lentoennusteen mukaan porkkanakempin lentoriski on suuri Etelä-Suomessa, ja riskialue laajenee lähipäivinä kattamaan koko kempin esiitymisalueen Joensuun-Oulu linjan eteläpuolella. Porkkanat ovat vielä pienellä taimella ja herkästi vioittuvassa vaiheessa. Kuivuus voi pahentaa kempin vioitusta, kun porkkanan taimien kehitys hidastuu, ja ne pysyvät alttiissa vaiheessa tavallista pitempään.

27.5.2021
Kaalikoit tarkkailuun

Aikuisen kaalikoin tunnistaa tikkumaisesta asennosta ja siipien aaltokuviosta (Kuva: Erja Huusela)

Viime viikon aikana on tehty ensimmäiset kaalikoihavainnot seuranta-ansoista. Keskiviikon saderintaman edellä tiistaina on myös havaittu tulleen hyönteisparvia etelän ja kaakon suunnalta. Näissä parvissa on  voinut olla lisää kaalikoita. Kaalikoitarkkailu on tarpeen kaali- ja öljykasveilla nyt ja myöhemmin kasvukaudella.

 

11.5.2021
Pikkukaalikärpäsen lento alkamassa

Lämpösummapohjaisen ennusteen mukaan pikkukaalikärpäpsen toinen lento on jo alkamassa Etelä-Suomen rannikkoalueilla.