Tämä laskuri on tarkoitettu realistinen nautakarjatilan simulointimalliin eri lietteenkäsittelymenetelmävaihtoehtojen' what if ' -skenaarioden suorittamiseen. Laskurin perustana on empiirinen nurmipeitteisten pellon fosforin huuhtoutumismalli olemassa olevien huuhtouma-aineistojen perusteella joka on yhdistetty maatilaa simuloivaan ravinnekiertomalliin, jotta voidaan huomioida muiden ravinteiden ja toimenpiteiden vaikutus satotason ja sitä kautta lohkon fosforipoistumaan ja edelleen maan P-luvun kehitykseen. Aikajänteeksi simuloinneille on käytetty 20 vuoden jaksoa, sillä fosforin muutokset maassa ovat hitaita. Huuhtouma-mallin tausta-aineistona on Suomesta kerätty fosforin P-huuhtouma-aineisto, joten tässä ei pyritä kansainväliseen malliin. Tilamallin aineisto perustuvat uusimpiin suomalaisiin N, K ja P satovastetutkimuksiin. Viljelytoimenpiteiden vaikutus lietelannan typen lannoitevaikutukseen/hyväksikäyttöön perustuu suomalaisiin ja pohjoismaisiin tutkimuksiin. Maan P-luvun kehitys perustuu kahteen suomalaiseen julkaistuun malliin, joissa kummasakin tarvitaan maan lähtötilanteen viljavuus-P luku (PAC mg/l) ja viljelyn P-tase (kg/ha/v).
Fosforin huuhtoumalaskuri
Satotaso prosentteina keskimääräisestä sadosta. 100 = tavallinen säilörehupelto. Jos pelto tuottaa huonosti, satotaso on alle 100. Tavallista paremmilla pelloilla satotaso on yli 100. Lukua voi säätää oman tilan tietojen tai kokemuksen mukaan. Tyypillisellä lannoituksella liukoista typpeä Nliuk 155 kg/ha/v, josta lietteessä 76 kg/ha tällöin satotaso on ProAgrian lohkotietopankin mukaan 6000 kg ka/ha/v. 10 % muutos pellon satotasokertoimessa vastaa 600 kg ka/ha/v.
1=vanha satofunktio sopii tavallisille pelloille; 2=uusi satofunktio sopii hyvin tavallista paremmille pelloille
Maalajiksi voi valita savimaan tai karkean kivennäismaan. Savimaat (AS, HsS, HeS, HtS, LjS). Loput kivennäismaista luetaan karkeisiin kivennäismaihin. Eloperäisille maille ei ole saatavilla laskentamallia puutteellisen mittaushistorian takia.
Nurmi pystyy käyttämään maan reservikaliumia, joka pitää pyytää erikseen maaperäanalyysin yhteydessä (”Ravinnereservit”). Luokkaan 1 kuuluvat pellot, joiden maan reservikalium on alle 500 mg K/l maata (Huono ja huononlainen). Luokkaan 2 kuuluvat pellot, joiden reservikalium on yli 1000 mg/l maata (Tyydyttävä ja hyvä). Jos pellon reservikaliumpitoisuus on 500 - 1000 mg/l (Välttävä), kannattaa kokeilla molempia arvoja. Tarkempaan luokitteluun voi käyttää nurmen kaliumpitoisuutta tai maan viljavuuskaliumin pitoisuutta.
Pellon fosforipitoisuus. Viljavuusnäytteen tulos
Lietelannan käyttö
Levitysmäärä vuodessa tn/ha, ei merkitystä kuinka monessa erässä. Keskimääräiset pitoisuudet oletuksena. Voi käyttää oman lietteen tuloksia. Tulos tarkentuu, jos analyysejä on usealta vuodelta ja voi käyttää niiden keskiarvoja.
Lisälannoitus
Lietelannan lisäksi annettu väkilannoitus vuodessa.
Pintavalunta
Pellon pintavalunta vuodessa mm/v. Jos pellon pintavalunta ei ole tiedossa, voi käyttää mittauksissa saatua keskiarvoa 109mm/v. Runsas pintavaluntavalunta 200-250 mm, vähäinen 50-75 mm. Pintavaluntaa lisäävät sateinen syksy/talvi, hienojakoinen maalaji, pellon huonosti toimiva kuivatus ja rankkasateet.
Tulokset
