Arkisto

Vanhat tuomikirvaennusteet

Ennustekuvissa on arvio tuomikirvojen aiheuttamasta tuhovaarasta kevätviljoille vuosina 1997-2022.

Vanhat ajankohtaistiedotteet

Tälle sivulle on koottu vuosina 2020-2022 julkaistut artikkelit.

28.10.2022
Tuomikirvaennuste 2023 – näytteenottopyyntö

Tuomikirvaennusteen oksanäytenippuja (Kuva: Erja Huusela)

Taas on aika varautua tulevaan ja selvittää kotimaisen tuomikirvakannan runsaus ja kerätä näytteet vuosittaista tuomikirvaennustetta varten. Ennuste perustuu tuomikirvojen talvimunien laskentaan ja sitä varten tarvitaan näytteitä tuomen silmuista ympäri Suomea. Mitä enemmän näytepisteitä on, sitä kattavampi ja luotettavampi ennuste kotimaisen tuomikirvakannan suuruudesta saadaan.

Näytteenotto-ohjeet:

Tuomenoksat pitäisi kerätä ja lähettää tarkastettavaksi marraskuun aikana. Tuomenoksat kootaan vähintään kolmesta, mielellään viidestä pellon läheisyydessä kasvavasta tuomesta. Kunkin puun oksaniput sidotaan erillisiksi nipuiksi. Noin 50 cm:n mittaisia oksia tarvitaan kustakin tuomesta 20-30 kappaletta. Näytteet kerätään puun joka puolelta normaalilta ulottumakorkeudelta. Ennen näytteenottoa kannattaa varmistaa, että oksat ovat tuoreita ja että puu varmasti on tuomi. Jokaisesta näytteestä pitäisi löytyä vähintään 100 elävää silmua.

Liitä näytteiden mukaan tieto näytteenottopaikasta (paikkakunta) sekä yhteystiedot (nimi ja sähköpostiosoite). Kaikille oksia lähettäneille lähetetään omien näytteiden laskentatulokset ja ensi kesän tuomikirvaennuste heti tulosten valmistuttua tammikuussa 2023.

Näytteet toimitetaan osoitteeseen:

Erja Huusela, Luonnonvarakeskus (Luke), Planta/Tietotie 4, 31600 Jokioinen

 

Lisätietoja: Erja Huusela, Erikoistutkija, Luke Kasvinterveys

etunimi.sukunimi@luke.fi, p. 029 532 6148 / 040 149 8332

Tuomikirvan talvimuna silmussa (Kuva: Erja Huusela)

8.9.2022
Näkyykö piilokkaiden vioituksia puidussa palkokasvisadossa?

Härkäpapupiilokkaan vioittamia härkäpavun siemeniä (Kuva: Erja Huusela)

Härkäpapupiilokas (Bruchus rufimanus) on härkäpavun siemeniä vioittava tuholainen, jota löytyi viime kesänä Suomesta. Härkäpapupiilokkaan vioitukset erottuvat sadon joukosta paljain silmin. Vioittuneissa härkäpavun siemenissä erottuu usein kaksi erikokoista pyöreää reikää: pienempi juuri kuoriutuneen toukan sisäänmenoreikä ja suurempi aikuisen ulostuloreikä. Kokonaiskuvan saamiseksi Luke Kasvinterveys kerää tietoja härkäpapupiilokkaan esiintymisestä myös tänä vuonna. Ilmoita mahdollisesta härkäpapupiilokashavainnosta vastaamalla kyselyyn.

Viime vuonna oli yksittäinen havainto myös hernepiilokkaan (Bruchus pisorum) esiintymisestä herneellä. Jos hernesadossa näkyy vastaavanlaisia piilokkaan vioituksia, ilmoita mahdollisesta hernepiilokashavainnosta tällä kyselylomakkeella.

Hernepiilokas ja vioittuneita herneitä (Kuva Erja Huusela)

25.8.2022
Rapsipistiäisen toukkia syysöljykasveilla

Rapsipistäisen toukkia (kuva: Erja Huusela)

Rapsipistiäisen toukkia ja niiden aiheuttamaa syöntivioitusta on havaittu paikoin syysöljykasveilla. Rapsipistiäisen toukat ovat väriltään erittäin tummanvihreitä tai harmaanmustia.

Kasvustoja on nyt syytä seurata mahdollisten nopeasti etenevien tuhojen varalta. Pienten toukkien havainnointi vaatii tarkkuutta. Isot toukat voivat tuhota kasvustoa nopeasti.Rapsipistiäisen karkea torjuntakynnys on 1 toukka / kasvi.

16.8.2022
Kirpat liikkeellä – Tarkkaile taimettuvia syysöljykasveja

Juovakirppoja kevätrypsillä (Kuva: Lasse Matikainen)

Kevätöljykasveilla juovakirppoja oli alkukasvukaudesta vaihtelevasti, mutta erityisesti ohrakirppaa ja sen vioitusta oli kevätviljoissa runsaasti.

Nyt juovakirppojen toinen eli talvehtiva sukupolvi on nyt liikkeellä paikoin erittäin runsaana. Lämmin sää lisää riskiä ja taimettuvien syysöljykasvilohkojen tarkkailu on nyt tarpeen varsinkin, jos lohkon läheisyydessä on kevätöljykasveja. Pyretroidiruiskutusta kannattaa harkita, jos havaitaan keskimäärin 1 kirppa/sirkkataimi tai 30 % sirkkalehtien pinta-alasta syöty.

Kirppavioitusta syysrapsilla (Kuva: Lasse Matikainen)

 

 

15.8.2022
Lämmin sää lisää kahukärpäsriskiä

Kahukärpäsiä (Kuvat: Erja Huusela)

Poikkeuksellisen lämmin sää lisää huomattavasti kahukärpäsriskiä. Nyt kannattaakin huomioida, että oraiden vioitusriski aikaisilla syysviljakylvöksillä on erittäin suuri.

Kahukärpästarkkailu uusilla syysviljalohkoilla on syytä aloittaa heti kylvön jälkeen. Karkea kahukärpäsen torjuntakynnys on yli viisi kahukärpästä vuorokaudessa puolikkaan A4-arkin kokoista kelta-ansaa kohti. Torjuntakynnys ylittyy usein moninkertaisesti.Torjunta kohdistetaan aikuisiin kahukärpäsiin ennen munintaa. Mahdollinen torjunta pyretroidi-valmisteella on tehtävä jo viljan ollessa 1,5-2 -lehtiasteella.

Kaskaita on ollut tänäkin kesänä runsaasti. Viirukaskaan esiintymistä on syytä tarkkailla kahukärpässeurannan yhteydessä etenkin niillä alueilla, joilla on aiemmin ollut vehnän kääpiökasvuvirusta (WDV).

Viirukaskaita (Kuva: Erja Huusela)

15.8.2022
Varaudu etanariskiin syyskylvöillä

Valepeltoetana (Kuva: Erja Huusela)

Etanariski kannattaa huomioida etenkin uusia syysöljykasvilohkoja perustettaessa varsinkin niillä alueilla, joilla kesän sademäärät ovat olleet suuria ja etanaongelmaa on aiemmin esiintynyt. Kosteus säilyy kasvustoissa pidempään syksyn lästeyessä ja öiden pidentyessä, mikä lisää riskiä helteistä huolimatta. Riskiä lisää myös olki ja kasvijätteet, joiden suojassa etanat viihtyvät.

Etanatarkkailua voi tehdä ns. etana-ansoilla levittämällä kasvustoon märän säkin tai laudan alle lesettä ja tarkastamalla ansan aamuisin. Kyntö on tehokas etanoiden torjuntakeino. Kemiallinen torjunta on mahdollista rautafosfaatti-valmisteilla.

Uusilla syysöljykasvilohkoilla on syytä tarkkailla myös kirppojen, kaalikoin ja rapsipistiäistoukkien esiintymistä.

14.7.2022
Porkkanakärpäsen toinen lento alkamassa lounaisrannikoilla

Lämpösummapohjaisen ennusteen mukaan porkkanakärpäsen toinen lento on jo alkamassa lounaisrannikolla, vaikka ensimmäinen lento on vielä käynnissä Pohjois-Suomessa.

14.7.2022
Pikkukaalikärpäsen toinen lento alkamassa

Lämpösummapohjaisen ennusteen mukaan pikkukaalikärpäsen toinen lento on alkamassa Etelä-Suomessa.

7.7.2022
Joitakin gammayökkösiä lennossa

Joitakin aikuisa gammayökkösiä on tavattu ruokailemasta kukkivilta kasveilta tällä viikolla. Myös aiemmilla viikoilla on tehty yksittäisiä havaintoja gammayökkösistä eri puolilla Etelä-Suomea ja Pohjanmaalla. Mahdollista toukkien esiintymistä kannattaa seurata lähiaikoina härkäpavulla, öljy- ja vihanneskasveilla sekä perunalla.

Gammayökkönen hunajakukalla. Kuva: Anne Nissinen

30.6.2022
Hernekääriäinen lennossa

Hernekääriäisen feromonipyydys (Kuva: Erja Huusela)

Hernekääriäisen lento jatkuu vilkkaana ja lentohuippu on monin paikoin jo käsillä. Torjuntakynnys vaihtelee herneen käyttötavan mukaan. Torjuntakynnys kuivaherneellä on vähintään 10 kääriäistä ja tuoreherneellä enemmän kuin 3 kääriäistä pyydyksessä kahtena perättäisenä tarkastuskertana. Hernekääriäisen torjunta kohdistetaan munista kuoriutuviin toukkiin. Torjunta-aika määräytyy feromonipyydyssaaliin mukaisen lentohuipun ja lämpötilan perusteella. Hernekääriäisriski on suurin lohkoilla, joiden lähellä on viime vuonna kasvanut hernettä.

Torjunta kohdistetaan kuoriutuviin toukkiin aikuisten esiintymishuipun ja lämpösumman perusteella. Suositeltu torjunta-ajankohta on noin 8-12 vrk:n kuluttua torjuntakynnyksen ylittymisestä, kun +10 asteen ylittävää lämpösummaa on torjuntakynnyksen ylittymisestä kertynyt yli 80 astetta. Helteisellä säällä vaadittava lämpösumma kertyy jo viikossa. Torjuntaa ei kannata tehdä ennen kasvuston kukintaa. Kukkivan hernekasvuston pyretroidikäsittely on sallittua vain mehiläisten lentoajan ulkopuolella, klo 22-06 välisenä aikana.

Hernekääriäisen toukka ja vioitusta (Kuva: Erja Huusela)

30.6.2022
Tähkäsääsket tarkkailuun

Tähkäsääski (Kuva: Erja Huusela)

Tähkä- ja vehnäsääskien tarkkailu vehnäkasvustoissa on ajankohtaista. Alkukesän suotuisat kosteusolot ja vallitseva helteinen sää lisäävät sääskiriskiä. Tarkkailu on tarpeen vehnän tähkälle tulosta kukintavaiheeseen saakka. Sääskien havainnointi on parasta tehdä illalla tuulen tyynnyttyä. Torjuntakynnys oranssinkeltaisella tähkäsääskellä on 1 sääski/6-7 tähkää ja sitruunankeltaisella vehnäsääskellä 1 sääski/1-3 tähkää. Torjuntaan soveltuvat pyretroidivalmisteet.

26.6.2022
Härkäpavussa lehtihometta

Mynämäen härkäpavussa esiintyy selkeitä lehtihomeen oireita alemmilla lehdillä (Kuva Arto Markkula).

Härkäpapukasvustoista on löydetty lehtihometta (Peronospora viciae). Lehtihome on maalevintäinen sienitauti, joka viihtyy erityisesti viileässä ja kosteassa säässä. Oireet näkyvät harmahtavan vaaleina laikkuina lehdissä. Lehden alapinnalla voi nähdä harmahtavaa rihmaston kasvua. Myöhemmin laikut tummenevat ja niitä on enää vaikea erottaa muista vioituksista. Taudinaiheuttajat voivat säilyä maassa jopa 10 vuotta.

 

26.6.2022
Lehtilaikkutaudit levinneet rehevissä kevätviljoissa

Verkkolaikku on levinnyt ylälehdille kaksitahoisessa ohrassa Koskella Tl (Kuva Marja Jalli).

Alkukasvukausi on suosinut kosteudesta hyötyvien lehtilaikkutautien etenemistä. Siemenlevintäinen verkkolaikku on edennyt jo ylemmille lehdille. Vehnän jälkeen kylvetyssä vehnässä esiintyy paikoin runsaastikin pistelaikkua. Rehevät, hyvin kosteutta ylläpitävät kasvustot ovat suosiollisia myös härmälle. Vaikka helteet osittain rauhoittavat tilannetta, on tarkkailu nyt ajankohtaista. Monin paikoin kasvustot ovat lippulehdellä tai lähestymässä lippulehtivaihetta. Rehevä kasvu on tuonut esiin myös ravinnepuutoksia, kuten mangaaninpuutosoireita.

 

25.6.2022
Hernekääriäisen lento alkanut

Hernekääriäinen feromonipyydyksessä (Kuva: Erja Huusela)

Ensimmäiset hernekääriäiset on havaittu seuranta-ansoissa Etelä-Suomessa ja feromonipyydystarkkailun aloitus on nyt ajankohtaista. Hernelohkolle kannattaa laittaa kaksi feromonipyydystä, jotka tarkastetaan 2-3 päivän välein. Torjuntakynnys vaihtelee herneen käyttötavan mukaan. Hernekääriäisen torjunta kohdistetaan munista kuoriutuviin toukkiin. Torjunta-aika määräytyy feromonipyydyssaaliin ja lämpötilan perusteella. Hernekääriäisriski on suurin lohkoilla, joiden lähellä on viime vuonna kasvanut hernettä.

23.6.2022
Härkäpapupiilokkaita havaittu

Viime vuonna Suomesta härkäpavulla ensi kerran löydettyä härkäpapupiilokasta, on havaittu useammasta paikasta eteläisestä Suomesta kukkivilta piennarkasveilta. Havainnot viittaavat lajin onnistuneeseen talvehtimiseen.

Härkäpapupiilokkat siirtyvät härkäpapukasvustoon kukinnan alkaessa. Helteinen sää edesauttaa lajin lisääntymistä ja munintaa lisäten vioitusriskiä. Härkäpapupiilokkaan torjuntaan ei tällä hetkellä ole sallittuja kasvinsuojeluaineita.

23.6.2022
Pikkukaalikärpäsen lento päättymässä, mutta muita tuholaisia saattaa esiintyä

Pikkukaalikärpäsen lento on päättymässä Etelä-Suomessa, mutta isokaalikärpäsen muninnan odotentaan jatkuvan heti pikkukaalikärpäpsen lennon perään. Kaalikoita on tavattu paikoitellen. Lämpenevä sää nopeuttaa niiden toukkakehitystä, joten vioitusta saattaa tulla nopeasti. Kirppoja on edelleen tavattu nuorilla taimilla, ja lämmin sää pahentaa kirppojen tuhoja.

21.6.2022
Rapsikuoriaistarkkailun aika

Rapsikuoriaisia (Kuva: Erja Huusela)

Kevätrypsi- ja rapsikasvustot vaihtelevat kehitysasteeltaan. Rapsikuoriaisia esiintyy nyt vaihtelevasti ja lohkokohtainen tarkkailu on ajankohtaista. Paras torjuntateho saadaan aikaisessa nuppuvaiheessa, jolloin voidaan vähentää pääversoon kohdistuvaa vioitusta. Varhaisessa nuppuvaiheessa rapsikuoriaisen torjuntakynnys on 0.5-1 kuoriainen/kasvi ja myöhemmin, ennen kukintaa 2-3 kuoriaista/kasvi. Torjuntaan suositellaan ensisijaisesti asetamipridi- ja indoksakarbi-valmisteita, ja pyretroideista vain tau-fluvalinaattia. Torjunnassa on huomioitava tarkoin valmisteiden käyttörajoitukset ja mehiläisvaroitukset.

Myös kaalikoin ja rapsipistiäisen toukkien mahdollista esiintymistä on syytä tarkkailla.

20.6.2022
Porkkanakempin lentoriski kasvussa

Porkkanakempin lentoennuste varoittaa nyt suuresta lentoriskistä Lounais-Suomen rannikolla. Riskin odotetaan kasvavan juhannuksen tienoolla myös muualla Etelä-Suomessa, koska sään ennustetaan lämpenevän ja muuttuvan aurinkoisemmaksi loppuviikosta.

11.6.2022
Porkkanakempin lentoriski kohonnut

Porkkanakempin lentoennuste varoittaa kohonneesta lentoriskistä Lounais-Suomessa ja Etelä-Suomen rannikkoalueilla.

8.6.2022
Myöhäisillä kevätviljoilla kahukärpäsiä

Kahukärpänen oraalla (Kuva: Erja Huusela)

Kevätviljakasvustoista löytyy kahukärpäsiä. Kahukärpäsvioitukselle ovat yleensä alttiita myöhään kylvetyt tai hitaasti orastuneet kevätviljat, jotka eivät vielä ole saavuttaneet 4-lehtivaihetta. Kevätviljoilla sivuversot yleensä kompensoivat pääverson vioituksen ja torjuntaan on harvoin tarvetta.

8.6.2022
Kaalikoit tarkkailuun

Aikuisen kaalikoin tunnistaa tikkumaisesta asennosta ja siipien aaltokuviosta (Kuva: Erja Huusela)

Viime viikon aikana on tehty ensimmäiset kaalikoihavainnot seuranta-ansoista. Keskiviikon saderintaman edellä tiistaina on myös havaittu tulleen hyönteisparvia etelän ja kaakon suunnalta. Näissä parvissa on voinut olla lisää kaalikoita. Kaalikoitarkkailu on tarpeen kaali- ja öljykasveilla nyt ja myöhemmin kasvukaudella.

7.6.2022
Omenakääriäisen lento on käynnistynyt

Omenakääriäisen lento on käynnistynyt. Omenakääriäisten esiintymistä voi seurata feromoniansoilla. Torjunta on ajankotainen noin 10–12 vrk:n kuluttua lentohuipun jälkeen, kun ensimmäiset toukat alkavat kuoriutua.

7.6.2022
Porkkanakärpäsen lentohuippu alkamassa

Lämpösummapohjaisen ennusteen mukaan porkkanakärpäsen lentohuippu on alkamassa Lounais-Suomessa.

1.6.2022
Herukan tuholaisten tarkkailu

Herukan kukinta on eri vaiheissa eri puolilla maata. Etelä-Suomessa kukinta on jo ohi, Keski-Suomessa menossa, ja Pohjois- ja Itä-Suomessa vasta alkamassa. Herukalla karviaiskoisan sekä varsi- ja versosääsken toukkavioituksia seurataan kukinnan jälkeen, jolloin niitä voi vielä tarvittaessa torjua. Tänä vuonna herukkakoin vioituksia on paikoin esiintynyt. Herukkakoin torjunta tehdään aikaisin keväällä silmunkärkien vihertyessä, tai viimeistään ennen kukinnan alkua. Aikuisten herukkakoiden esiintymistä seurataan feromonipyydyksillä kesäkuun alusta alkaen. Feromonipyydysten avulla voidaan todeta torjunnan onnistuminen ja ennakoida seuraavan kevään torjuntatarvetta.

1.6.2022
Porkkanakärpäsen lento alkamassa

Porkkanakärpäsen lento alkamassa lounaisrannikolla. Porkkanakärpäpsen lämpösummapohjainen ennuste on päivitetty niin, että rannikkoalueilla, missä lumi sulaa aikaisemmin, ennuste noudattaa alempia kynnysarvoja kuin muualla maassa.

1.6.2022
Pikkukaalikärpäsen lentohuippu alkamassa

Pikkukaalikärpäsen lentohuippu on alkamassa Etelä-Suomessa. Muninnan odotetaan vilkastuvan, kun saderintama menee ohi.

30.5.2022
Pikkuhedelmäkääriäisen lento alkanut

Lämpösumman kertymä on Jokioisilla vasta 100 päiväastetta, mutta pikkuhedelmäkääriäisen lento on jo alkanut. Torjunta voi olla tarpeen, jos kokonaissaalis ylittää 10 kääriäistä/pyydys kukinnan lopulla. Mikäli havaitaan selvä lentohuippu, torjunta tehdään 10–12 vrk:n kuluttua siitä, kuitenkin aikaisintaan kukinnan päätyttyä. Normaalisti torjunta tehdään noin viikon kuluessa kukinnan päättymisestä. Omenakääriäisen lennon odotetaan alkavan, kun iltalämpötila auringon laskiessa on yli 16 astetta. Feromonipyydysten asennus on viimeistään nyt ajankohtaista.

25.5.2022
Juovahernekärsäkkäitä palkokasveilla

Juovahernekärsäkäs ja vioitusta herneellä (Kuva: Merja Högnäsbacka)

Herneen ja härkäpavun taimissa on paikoin juovahernekärsäkkään aiheuttamaa vioitusta eli pyöreitä koloja sirkkalehtien ja ensimmäisten kasvulehtien reunoilla. Tarkkailu tehdään etenkin lohkojen reunoilla herneen taimettuessa.

Torjuntaa on tarpeen vain, jos kärsäkkäitä ja vioituksia on paljon, herneen ja härkäpavun kasvu on hidasta, ja sää jatkuu kuivana ja lämpimänä. Selviä kynnysarvoja torjunnalle ei ole. Suurilla lohkoilla riittää yleensä lohkon reunaosien ruiskutus. Torjuntaan sallitut valmisteet kannattaa tarkistaa kasvinsuojeluainerekisteristä https://www.kemidigi.fi/kasvinsuojeluainerekisteri/haku

23.5.2022
Mansikan tuoholaistarkkailu

Vattukärsäkkäiden muninta mansikalla alkaa kukkanuppujen tultua esille. Sitä ennen ne saattavat nakerrella pieniä reikiä mansikan lehtiin. Karistusvatinäytteellä voidaan helposti seurata kärsäkkäiden ja luteiden esiintymistä. Myös vatinäytteeseen putoavat katkenneet nuput kertovat vattukärsäkkään esiintymisestä. Kärsäkkäitä voi löytyä jo harsojen alta, kuten myös korvakärsäkkäitä ja punkkeja. Marjaluteita oli viime syksynä paljon ja ne talvehtivat aikuisina, joten mansikalla on syytä seurata niiden esiintymistä. Sekä marjaluteet että peltoluteet vioittavat imennällään mansikan kukkapohjusta.

Marjaluteita mustaherukalla.

23.5.2022
Vattukuoriaisansat kannattaa asentaa nyt

Vattukuoriainen on noin 5 mm pituinen vaaleanruskea, tiheään karvapeitteinen kovakuoriainen.

Vattukuoriainen tulee kasvustoon lentäen. Kuoriaiset voivat tulla ensin omenankukkiin ja siirtyä sieltä vadelmalle. Vadelmalla kuoriaisten saapumisen tarkkailuun käytetään valkoista liima-ansaa, jonka väri houkuttaa niitä vadelman kukintaan asti. Tarkkailua voi tehdä myös ravistelemalla vadelmien latvaversoja valkoisen pesuvadin päällä. Vattukärsäkkäät liikkuvat samoihin aikoihin vattukuoristen kanssa ja katkovat vadelman nuppuja.

23.5.2022
Kirppoja myös kevätviljoilla

Ohrakirppoja ja vioitusta ohrassa (Kuva: Erja Huusela)

Ohrakirppoja ja niiden vioitusta on havaittu paikoin varhaisissa kevätviljan oraissa. Ohrakirppa on juovakirpoista esiintymisajankohdaltaan aikaisin ja se vioittaa etenkin ohran ja vehnän oraita niiden tullessa pintaan. Vioitusta on yleensä lehtien kärjissä.

Kevätviljat pystyvät yleensä kompensoimaan kirppojen aiheuttaman vioituksen. Torjunta on tarpeen vain, jos kirppoja ja niiden vioitusta on poikkeuksellisen paljon (yli puolet lehtialasta on syöty) ja viljan kehitys hidasta kuivuuden vuoksi.

18.5.2022
Rapsikuoriaiset ja kirpat liikkeellä

Rapsikuoriaisia nuppujen kimpussa (Kuva: Erja Huusela)

Rapsikuoriaiset ovat lähteneet liikkeelle ja niiden tarkkailu syysöljykasveilla on ajankohtaista. Syysöljykasveilla rapsikuoriaisen torjuntakynnys on aikaisessa nuppuvaiheessa on 2-3 kuoriaista/kasvi ja myöhäisessä nuppuvaiheessa ja lähellä kukinnan alkua 5-6 kuoriaista/kasvi.

Juovakirppoja on jo havaittu. Kirppojen tarkkailu on tarpeen erityisesti taimettuvilla öljykasvipelloilla ja kaalikasveilla niin avomaalla kuin taimikasvatustiloissa.

Mutkajuovakirppa rypsin taimella (Kuva: Erja Huusela)

 

17.5.2022
Pikkukaalikärpäsen lento alkamassa

Vaikka sää on ollut koleaa, lämpösummapohjaisen lentoennustemallin mukaan pikkukaalikärpäsen lento on alkamassa Etelä-Suomessa.

8.2.2022
Herneen kylvösiemennäytteestä löytyi hernepiilokas – ilmoita mahdollisista havainnoista

Hernepiilokas ja vioittuneita herneitä (Kuva Erja Huusela)

Kylvösiemenen siemensertifiointia varten tarkastettavaksi toimitetusta hernenäytteestä on Ruokaviraston siemenlaboratoriossa löydetty hernepiilokas-kuoriainen ja vioitusta. Hernepiilokas löytyi näytteestä, joka on peräisin kesällä 2021 Etelä-Pohjanmaalla olleen siemenviljelyksen sadosta.

Hernepiilokkaan lajitunnistuksen varmisti Luonnontieteellisen keskusmuseon asiantuntija. Hernepiilokas (Bruchus pisorum) kuuluu samaan sukuun kuin kesällä 2021 havaittu härkäpavun tuholainen härkäpapupiilokas (Bruchus rufimanus). Suomessa hernepiilokkaasta on tehty havaintoja 1900-luvun alusta ainakin vuoteen 1956 asti Helsingissä (laji.fi). Tällöin lajia on löytynyt esimerkiksi Valtion viljavarastosta. Viimeisin havainto on kirjattu vuodelta 1969 Sastamalasta. Laji on laajalle levinnyt Euroopassa, Aasiassa, Australiassa ja Pohjois-Amerikassa

Hernepiilokas on 4–5 mm pitkä kovakuoriainen, joka munii herneen kehittyvien palkojen päälle, mistä toukka porautuu kuoren läpi kehittyvään siemeneen ja kehittyy aikuiseksi siemenen sisällä. Siemennäytteestä, josta hernepiilokas löytyi, löytyi myös piilokkaaseen sopivia tyypillisiä vioituksia: pyöreitä, halkaisijaltaan 2–3 mm kokoisia reikiä, jotka syntyvät aikuisen kuoriaisen porautuessa ulos siemenestä. Hernepiilokas on haitallinen tuhooja runsaina määrinä, koska piilokas kehittyy herneen siemenen sisällä tehden siellä vahinkoa. Jos toukka syö siementä itävyyden kannalta kriittisistä kohdasta, siemenen itävyys voi olla menetetty. Syöntijäljet pilaavat myös sadon elintarvikekäytön.

Hernepiilokas leviää siemenen mukana. Jos lämpösummakehitys ei ole ollut riittävää kasvukauden aikana eikä aikuinen ole ehtinyt kehittyä, laji säilyy siemenessä toukka- tai koteloasteena. Hyönteinen voi myös talvehtia aikuisena luonnossa, josta se voi lentää lähimpään hernekasvustoon muutaman kilometrin matkan. Lajilla on vain yksi sukupolvi vuodessa. Talvehtimismahdollisuudesta huolimatta leviäminen siemenen mukana on todennäköisin vaihtoehto.

Koska piilokkaat eivät ole säänneltyjä lajeja herneen ja härkäpavun peltolajikkeiden siemenviljelyssä ja -sertifioinnissa, lajien esiintymistä ei tarvitse tarkastaa sertifiointia varten tarkastettavaksi toimitetuista näytteistä laboratoriotarkastuksessa. Tarkastuksessa löydetty piilokas ei aiheuta herneen siemenerän hylkäystä, jos piilokasta tai sen syömiä herneitä ei ole niin paljon, että itävyys laskisi alle itävyysvaatimuksen. Syksyllä 2021 löydetyn hernepiilokkaan aiheuttamat vioitukset olivat vähäisiä eivätkä vaikuttaneet erän puhtausprosenttiin tai itävyyteen.

Hernepiilokkaaseen viittaavia vioituksia, muttei piilokasta, löytyi myös toisesta hernenäytteestä, joka oli viljelty kesällä 2021 Hämeessä. Löydetyn hernepiilokkaan alkuperäinen lähde ei ole tiedossa. Käytetyt siemenet kummassakin tapauksessa olivat kotimaista alkuperää. Todennäköisesti lämmin kasvukausi 2021 edisti lajin kehitystä.

Koska kahdelta eri paikalta on siemennäytteissä löydetty tuholaiseen viittaavia vioituksia, pyydämme kaikkia herneenviljelijöitä tarkkuuteen. Jos mahdollisia vioituksia tai hernepiilokkaita alkaa löytyä jatkossakin omilta viljelyksiltä, asiasta pyydetään ilmoittamaan alla olevalla kyselylomakkeella.

Linkki kyselyyn: Ilmoita hernepiilokashavainnostasi

Lähde: Ruokaviraston tiedote ja Luke.fi.

18.1.2022
Tuomikirvaennuste vuodelle 2022 valmistunut

Tuomikirvaennustekartta 2022 (kuva: Luke/Hannu Ojanen)

Tuomikirvojen talvimunalaskentaan perustuva tuomikirvaennuste on valmistunut. Ennusteen mukaan kotimaisen tuomikirvakannan aiheuttama tuhoriski on jäämässä pieneksi lähes koko maassa ensi kesänä. Kuoriutumiskelpoisten tuomikirvan talvimunien määrä keskimäärin oli Ilmajoella melko lähellä suuren tuhoriskin alarajaa (40 talvimunaa / 100 silmua) ja Isossakyrössä hyvin lähellä mahdollisten tuhojen alarajaa (15 talvimunaa /100 silmua). Muualla määrät olivat kohtuullisen pieniä, vaikkakin vaihtelua talvimunamäärissä oli tälläkin kertaa erittäin paljon jopa samalta paikalta otettujen näytteiden välillä.

Kotimainen tuomikirvakanta saa vuosittain täydennystä kaukokulkeumana eteläisten ja kaakkoisten ilmavirtausten mukana tulevista kirvoista, minkä seurauksena tuhoriski voi yllättäen nousta. Tietoa mahdollisista kirvojen kaukokulkeumista kasvukaudella saa kasvinterveyden ajankohtaistiedotteista.

27.5.2021
Kaalikoit tarkkailuun

Aikuisen kaalikoin tunnistaa tikkumaisesta asennosta ja siipien aaltokuviosta (Kuva: Erja Huusela)

Viime viikon aikana on tehty ensimmäiset kaalikoihavainnot seuranta-ansoista. Keskiviikon saderintaman edellä tiistaina on myös havaittu tulleen hyönteisparvia etelän ja kaakon suunnalta. Näissä parvissa on voinut olla lisää kaalikoita. Kaalikoitarkkailu on tarpeen kaali- ja öljykasveilla nyt ja myöhemmin kasvukaudella.

29.10.2021
Tuomikirvaennuste 2022 – näytteenottopyyntö

Tuomikirvan talvimuna silmussa (Kuva: Erja Huusela)

Taas on aika varautua tulevaan ja selvittää kotimaisen tuomikirvakannan runsaus ja kerätä näytteet vuosittaista tuomikirvaennustetta varten. Ennuste perustuu tuomikirvojen talvimunien laskentaan ja sitä varten tarvitaan näytteitä tuomen silmuista ympäri Suomea. Mitä enemmän näytepisteitä on, sitä kattavampi ja luotettavampi ennuste kotimaisen tuomikirvakannan suuruudesta saadaan.

Näytteenotto-ohjeet:

Tuomenoksat pitäisi kerätä ja lähettää tarkastettavaksi marraskuun aikana. Tuomenoksat kootaan vähintään kolmesta, mielellään viidestä pellon läheisyydessä kasvavasta tuomesta. Kunkin puun oksaniput sidotaan erillisiksi nipuiksi. Noin 50 cm:n mittaisia oksia tarvitaan kustakin tuomesta 20-30 kappaletta. Näytteet kerätään puun joka puolelta normaalilta ulottumakorkeudelta. Ennen näytteenottoa kannattaa varmistaa, että oksat ovat tuoreita ja että puu varmasti on tuomi. Jokaisesta näytteestä pitäisi löytyä vähintään 100 elävää silmua.

Liitä näytteiden mukaan tieto näytteenottopaikasta (paikkakunta) sekä yhteystiedot (nimi ja sähköpostiosoite). Kaikille oksia lähettäneille lähetetään omien näytteiden laskentatulokset ja ensi kesän tuomikirvaennuste heti tulosten valmistuttua tammikuussa 2022.

Näytteet toimitetaan osoitteeseen: Erja Huusela, Luonnonvarakeskus (Luke), Planta/Tietotie 4, 31600 Jokioinen

Lisätietoja: Erja Huusela, Erikoistutkija, Luke Kasvinterveys; etunimi.sukunimi@luke.fi ; p. 029 532 6148 / 040 149 8332

Tuomikirvaennusteen oksanäytteitä (kuva: Erja Huusela)
12.10.2021
Vielä ehdit vastata härkäpapupiilokaskyselyyn

Härkäpapupiilokas ja vioittuneita siemeniä (Kuva: Erja Huusela)

Härkäpapupiilokas (Bruchus rufimanus) on härkäpavun siemeniä vioittava tuholainen, jota löytyi loppukesästä Varsinais-Suomesta. Lajia on aiemmin tavattu meillä vain satunnaisena harhailijana, mutta tänä kesänä piilokkaita ja niiden vioitusta siemenissä havaittiin ensi kertaa härkäpapupellolla.

Härkäpapupiilokkaan vioitukset erottuvat sadon joukosta paljain silmin. Vioittuneissa siemenissä erottuu usein kaksi erikokoista pyöreää reikää: pienempi juuri kuoriutuneen toukan sisäänmenoreikä ja suurempi aikuisen ulostuloreikä.

Kokonaiskuvan saamiseksi Luke Kasvinterveys kerää tietoja härkäpapupiilokkaan esiintymisestä. Vastaa kyselyyn

10.9.2021
Härkäpapua vioittava härkäpapupiilokas tavattu Suomessa – ilmoita mahdollisista havainnoista

Härkäpapupiilokas (Kuva: Anne Nissinen)

Härkäpavun siemeniä vioittavaa tuholaista, härkäpapupiilokasta, on löydetty Varsinais-Suomesta. Härkäpapupiilokasta on Suomessa aiemmin tavattu vain satunnaisena harhailijana, mutta tänä kesänä piilokkaita ja niiden vioitusta siemenissä on havaittu ensi kertaa härkäpapupellolla Paimiossa. Ruotsissa härkäpapupiilokasta on esiintynyt vuodesta 2008 alkaen laajenevassa määrin tuholaisena. Härkäpavun viljelyn yleistymisen myötä tuholaisen saapuminen on ollut odotettavissa myös Suomeen. Kesän poikkeuksellisen kuiva ja lämmin sää on edesauttanut lajin kehitystä.

Härkäpapupiilokas (Bruchus rufimanus) on lehtikuoriaisiin (Chrysomelidae) kuuluva ruskeanmusta, harmaalaikullinen, pieni (4-­5 mm) kovakuoriainen, jonka etujalat ja tuntosarvien 4 tyvijaoketta ovat yleensä kellertävänpunaisia. Siementen sisällä elävät vaaleat, ruskeapäiset ja jalattomat toukat vioittavat härkäpavun siemeniä ja vaikuttavat sadon määrään ja laatuun. Vioitus vähentää myös siementen itämistä ja lisää kasvitautiriskiä. Lajin pääasiallinen ravintokasvi on härkäpapu, mutta sitä esiintyy myös muilla palkokasveilla.

Lämpimät olosuhteet edesauttavat leviämistä

Härkäpapupiilokkaalla on yksi sukupolvi vuodessa. Laji talvehtii pääosin aikuisena, mutta myös siemenen sisällä keskenkasvuisena toukkana. Aikuiset siirtyvät talvehtimispaikoista kasvustoihin lämpötilan noustessa yli + 15 asteen ja käyttävät ravintonaan härkäpavun siitepölyä ja mettä. Naaras muniin palkoihin ja muninta vaatii lämpimät sateettomat olosuhteet. Optimilämpötila on yli +20 astetta. Pieni toukka kaivautuu palossa kehittyvän siemenen sisään. Toukkavaiheita on neljä. Täysikokoinen toukka tekee siemeneen ulostuloreiän, mutta koteloituminen tapahtuu siemenen sisällä. Aikuinen kuoriainen poistuu siemenestä reiän kautta.

Reikäiset siemenet kertovat piilokkaasta

Härkäpapupiilokkaan vioitukset erottuvat sadon joukosta paljain silmin. Vioittuneissa siemenissä erottuu usein kaksi erikokoista pyöreää reikää: pienempi juuri kuoriutuneen toukan sisäänmenoreikä ja suurempi aikuisen ulostuloreikä. Siementen joukossa voi näkyä myös pieniä kuoriaisia, jotka häirittäessä vetäytyvät kippuralle.

Härkäpapupiilokkaan vioitusriski kasvaa härkäpavun viljelyn laajenemisen myötä, mutta riippuu myös sääolosuhteista. Laji on todennäköisesti tullut Suomeen kylvösiemenen mukana, mahdollisesti jo aiemminkin. Nyt lajin esiintyminen Suomessa on varmistettu härkäpapupellolta otetuista näytteistä, joissa laji esiintyi runsaslukuisena.

Kinkkinen torjuttava

Lajin torjunta on hankalaa. Nimensä mukaiset härkäpapupiilokkaan toukat piilottelevat siemenen sisällä, jossa ne ovat suojassa torjuntaruiskutuksilta. Mahdollinen kemiallinen torjunta tulisi kohdistaa muniviin aikuisiin, mikä on pitkään kukkivassa kasvustossa hankalaa. Käytännössä kemiallisen torjunnan teho on usein jäänyt heikoksi. Lajin seurannassa voidaan käyttää feromonipyydystä. Tarve härkäpapupiilokkaan kestäville torjuntamenetelmille on koko Euroopassa.

Luonnonvarakeskus on kiinnostunut mahdollisista härkäpapupiilokashavainnoista. Vastaa kyselyyn härkäpapupiilokkaan esiintymisestä härkäpavulla.

Härkäpapupiilokaan vioittamia siemeniä (Kuva: Erja Huusela)
26.7.2021
Huomioi syyskylvöjen etanariski

Leseillä houkutellaan etananoita ansoihin (Kuva: Erja Huusela)

Syksyn tullen kasvustojen kosteus kasvaa ja etanat lähtevät liikkeelle. Etanariski on huomioitava etenkin uusia syysöljykasvi- ja syysviljalohkoja perustettaessa ainakin kosteammilla paikoilla. Syysmuotoisten kasvien kylvöä on syytä välttää lohkolle, jossa etanariski on suuri. Tarkkailua voi tehdä ns. etana-ansoilla levittämällä kasvustoon märän säkin tai laudan alle lesettä ja tarkastamalla ansan aamuisin. Kyntö on tehokas etanoiden torjuntakeino. Kemiallinen torjunta on mahdollista rautafosfaatti-valmisteilla.

Uusilla syysöljykasvilohkoilla on syytä tarkkailla myös kirppojen, kaalikoin ja erityisesti rapsipistiäistoukkien esiintymistä.

26.7.2021
Varaudu kahukärpästarkkailuun syysviljakylvöksillä

Kahukärpänen (Kuva: Erja Huusela)Kahukärpäset aiheuttivat tänä kesänä vioituksia poikkeuksellisesti kevätviljoilla. Niistä on suurella todennäköisyydellä haittaa myös uusilla syysviljalohkoilla. Tarkkailu onkin syytä aloittaa heti syysviljan kylvön jälkeen. Torjunta kohdistetaan aikuisiin kahukärpäsiin ennen munintaa. Mahdollinen torjunta on tehtävä jo viljan ollessa 1,5-2 -lehtiasteella.

Kaskaita on ollut tänäkin kesänä runsaasti. Viirukaskaan esiintymistä on syytä tarkkailla kahukärpässeurannan yhteydessä etenkin niillä alueilla, joilla on aiemmin ollut vehnän kääpiökasvuvirusta (WDV).

Viirukaskaita (Kuva: Erja Huusela)
26.7.2021
Keltatuleentuminen alkanut

Lentonokiset tähkät ovat kokonaan mustan noki-itiömassan peitossa (Kuva: Marja Jalli)

Varhaisimmat kevätviljakasvustot ovat keltatuleentumisvaiheessa. Vehreämmissä kasvustoissa erityisesti kaurassa esiintyy laajakirjoisesti erilaisia oireita. Oireiden aiheuttajaa on monesti vaikea määrittää, sillä fysiologiset stressioireet ja taudinaiheuttajaoireet ovat hyvin samankaltaisia rusehtavan punertavia laikkuja. Varman määrityksen voi tehdä vain eristämällä ja tunnistamalla mahdollisen taudinaiheuttajan.

Ennen kasvuston keltatuleentumista on hyvä tehdä havaintoja kasvinsuojelun onnistumisista, kasvustossa esiintyvistä ravinnepuutoksista sekä mahdollista muista vioituksista. Muistiinpanot ovat hyödyllisiä suunniteltaessa uuden kasvukauden kasvinsuojelu- ja muita viljelytoimia. Kasvitautien havainnointi on erityisen tärkeää, jos lohkon sato on suunniteltu siemeneksi. Nokitautien ja viirutaudin lisäksi verkkolaikku, ohran tyvi- ja lehtilaikku, kauran lehtilaikku ja kehälaikku sekä vehnän ruskolaikku voivat itiöintiä suosivissa oloissa levitä myös kehittyvään satoon.

13.7.2021
Hukkakauran kitkennän aika
Hukkakauran röyhyjä vehnäkasvustossa

Hukkakaura alkaa muodostaa röyhyä, pian alkaa kitkentäaika (Kuva: Heikki Jalli)

Hukkakaura kasvaa ja alkaa muodostaa helposti huomattavaa röyhyä. Hukkakauran siemenet ovat pian esille tultuaan itämiskykyisiä. Kitkettäessä kasvi sivuversoineen on irrottava maasta varovasti, varisemisen estämiseksi, ja pantava se varovasti ehjään muovisäkkiin. Säkit poltetaan niin, että hukkakaurat röyhyineen tuhoutuvat.

8.7.2021
Ruostetta ohrassa

Ohrakasvustoissa on havaittu ohranruostetta. Pieniä ja oranssinruskeita ruostepesäkkeitä voi esiintyä erityisesti alemmilla lehdillä ja korressa. Taudinaiheuttajat leviävät hyvin lämpimässä säässä, kun kasvustossa on kosteutta. Laajalti levitessään tauti voi aiheuttaa merkittäviä satotappioita. Mikäli oireita esiintyy, on torjunta ajankohtaista ennen pesäkkeiden leviämistä ylemmille lehdille.

8.7.2021
Kevätviljan vioitukset näkyvät

Tuomikirvan levittämää kääpiökasvuviroosia kauralla (Kuva: Erja Huusela)

Kevätviljoissa on havaittu poikkeuksellisen paljon kahukärpäsen ja varsikirppojen aiheuttamia tyvivioituksia, jotka ilmenevät kasvien kuihtumisena ja korsien katkeiluna. Kahukärpäsvioitusta on havaittu etenkin kauralla ja varsikirppavioitusta ohralla.

Tuomikirvoja esiintyy edelleen paikoin. Myös ensimmäiset kääpiökasvuviroosin oireet alkavat näkyä. Kasvustoissa on jo erittäin yleisesti luontaisia vihollisia, kuten leppäkerttuja ja kukkakärpäsiä eri kehitysvaiheessa, mikä on huomioitava torjuntaa harkittaessa.

Tähkäsääsken tarkkailu jatkuu vehnän kukintavaiheeseen saakka, etenkin niillä alueilla, joilla on aiemmin ollut sääskiongelmia. Paras havainnointiaika on illalla tuulen tyynnyttyä. Torjuntakynnys oranssinkeltaisella tähkäsääskellä on 1 sääski/6-7 tähkää.

8.7.2021
Öljykasvien tuholaistilanne haastava

Rapsipistiäisen toukkia rypsikasvustossa (Kuva: Eino Heinola, ProAgria)

Rapsikuoriaisia on runsaasti ja niiden tarkkailu myöhäisillä kevätöljykasvilohkoilla on edelleen ajankohtaista. Eri kehitysvaiheessa olevat kasvustot hankaloittavat torjuntaa. Varhaisessa nuppuvaiheessa rapsikuoriaisen torjuntakynnys on 0.5-1 kuoriainen/kasvi ja myöhemmin, ennen kukintaa 2-3 kuoriaista/kasvi. Torjuntaan suositellaan ensisijaisesti indoksakarbi- ja asetamipridi-valmisteita ja pyretroideista tau-fluvalinaattia. Torjunnassa on huomioitava tarkoin valmisteiden käyttörajoitukset ja mehiläisvaroitukset. Myöhäistä torjuntaa ei suositella luontaisille vihollisille ja pölyttäjille aiheutuvien haittavaikutusten vuoksi.

Öljykasveilla on havaittu poikkeuksellisen paljon rapsipistiäisiä, joiden toukkien tarkkailu on tarpeen. Samalla on syytä kiinnittää kaalikoin ja gammayökkösen toukkiin. Torjuntatarve ja -mahdollisuudet on arvioitava tilanteen mukaan. Karkea torjuntakynnys on 1 toukka / kasvi. Mahdollinen tuhoeläintorjunta on tehtävä ennen kukintaa.

Rapsipistiäisen toukka (Kuva: Eino Heinola, ProAgria)
7.7.2021
Kuminan vioitukset alkavat näkyä

Kuminanrengaspunkin vioitusta kukinnoissa (Kuva: Erja Huusela)

Kuminakoin ja kuminanrengaspunkin vioittamat kohdat alkavat näkyä kasvustossa, kun kuminan siemenet kehittyvät. Punkkivioitukset erottuvat muusta kasvustosta vaaleina tai vaaleanpunertavina laikkuina, joissa havaittavissa kukkakaalimaisesti epämuodostuneita kukintoja. Vioittuneisiin kukintoihin ei muodostu siemeniä.

 

5.7.2021
Hernekääriäisen torjunta-aika käsillä

Hernekääriäisen feromonipyydys ja saalista (Kuva: Erja Huusela)

Hernekääriäisen lentohuippu on alkanut ja monin paikoin torjuntakynnys on jo ylittynyt. Kääriäisen torjuntatarve ja -ajankohta määräytyvät lohkokohtaisesti feromonipyydystarkkailun ja herneen käyttötarkoituksen perusteella. Torjuntakynnys kuivaherneellä kuivaherneellä on vähintään 10 kääriäistä ja tuoreherneellä enemmän kuin 3 kääriäistä pyydyksessä kahtena perättäisenä tarkastuskertana.

Torjunta kohdistetaan kuoriutuviin toukkiin aikuisten esiintymishuipun ja lämpösumman perusteella. Suositeltu torjunta-ajankohta on noin 8-12 vrk:n kuluttua torjuntakynnyksen ylittymisestä, kun +10 asteen ylittävää lämpösummaa on torjuntakynnyksen ylittymisestä kertynyt yli 80 astetta. Helteisellä säällä vaadittava lämpösumma kertyy jo viikossa. Torjuntaa ei kannata tehdä ennen kasvuston kukintaa. Kukkivan hernekasvuston pyretroidikäsittely on sallittua vain mehiläisten lentoajan ulkopuolella, klo 22-06 välisenä aikana.

Hernekääriäisen toukka ja vioitusta (Kuva: Erja Huusela)
1.7.2021
Öljykasvien tuholaistarkkailu jatkuu

Rapsipistiäisiä poikkeuksellisen runsaasti kelta-ansassa (kuva: Erja Huusela)

Öljykasveilla on havaittu poikkeuksellisen paljon rapsipistiäisiä ja paikoin kaalikoita. Myös gammayökkösiä voi esiintyä. Mahdollisten perhos- ja pistiäistoukkien tarkkailu on nyt tarpeen ja torjuntatarve on arvioitava tilanteen mukaan. Myös juovakirppoja on paikoin ajankohtaan nähden runsaasti.

Rapsikuoriaisia on edelleen paljon ja niiden tarkkailu on tarpeen. Varhaisessa nuppuvaiheessa rapsikuoriaisen torjuntakynnys on 0.5-1 kuoriainen/kasvi ja myöhemmin, ennen kukintaa 2-3 kuoriaista/kasvi. Torjuntaan suositellaan ensisijaisesti indoksakarbi- ja asetamipridi-valmisteita ja pyretroideista tau-fluvalinaattia. Torjunnassa on huomioitava tarkoin valmisteiden käyttörajoitukset ja mehiläisvaroitukset. Mahdollinen tuhoeläintorjunta on tehtävä ennen kukintaa.

 

1.7.2021
Hernekääriäiset lennossa

Hernekääriäisen lento jatkuu vilkkaana ja lentohuippu on monin paikoin jo käsillä. Torjuntakynnys vaihtelee herneen käyttötavan mukaan. Torjuntakynnys kuivaherneellä kuivaherneellä on vähintään 10 kääriäistä ja tuoreherneellä enemmän kuin 3 kääriäistä pyydyksessä kahtena perättäisenä tarkastuskertana.Hernekääriäisen torjunta kohdistetaan munista kuoriutuviin toukkiin. Torjunta-aika määräytyy feromonipyydyssaaliin mukaisen lentohuipun ja lämpötilan perusteella. Hernekääriäisriski on suurin lohkoilla, joiden lähellä on viime vuonna kasvanut hernettä.

Aikuisia gammayökkösiä on ollut liikkeellä viime viikkoina ja vallitseva säätyyppi suosii lajin lentoa ja munintaa. Etenkin kukkivilla härkäpapupelloilla kannattaa seurata mahdollisten gammayökköstoukkien ilmaantumista.

1.7.2021
Keväviljoilla tuholaisia ja vioituksia

Kahukärpäsen vaalea toukka ja ruskea kotelo kauran tyvellä (Kuva: Erja Huusela)Alkukesän kosteus ja hyvät munintaolosuhteet lisäävät tähkä- ja vehnäsääski riskiä. Tarkkailu on tarpeen vehnän tähkälle tulosta kukintavaiheeseen saakka, etenkin niillä alueilla, joilla on aiemmin ollut sääskiongelmia. Havainnointi on parasta tehdä illalla tuulen tyynnyttyä. Torjuntakynnys oranssinkeltaisella tähkäsääskellä on 1 sääski/6-7 tähkää ja sitruunankeltaisella vehnäsääskellä 1 sääski/1-3 tähkää. Torjuntaan soveltuvat pyretroidivalmisteet.

Tuomikirvoja esiintyy edelleen paikoin runsaasti. Kirvat voivat olla aivan kasvuston tyvellä, mikä vaikeuttaa torjuntaa. Torjuntakynnys kasvaa viljan kasvuvaiheen edetessä. Kasvustoissa on jo runsaasti luontaisia vihollisia, kuten leppäkertun toukkia, mikä on huomioitava torjuntaa harkittaessa.

Kevätviljoissa on havaittu monin paikoin kirsi-/kahukärpäsen ja varsikirppojen aiheuttamia tyvivioituksia, jotka voivat ilmetä kasvien kuihtumisena, korsien katkeiluna ja valkotähkäisyytenä sekä lisätä tyvitautiriskiä. Kahukärpäsvioitusta on havaittu etenkin kauralla ja varsikirppavioitusta ohralla. Kalvassekoyökkösvioitusta on toistaisesti havaittu vain viimevuotisella tuhoalueella Elimäellä.

Myös lämpimässä viihtyvän viljakukon aiheuttamaa vioitusta on havaittu mm. kauralla. Viljakukon toukat vioittavat etenkin lippulehteä. Viljapelloissa lentelee myös runsaasti kaskaita.

Varsikirpan vilkasliikkeisellä toukalla erottuu musta pää (Kuva: Erja Huusela)
30.6.2021
Kevätvehnissä härmää

Härmän oireet näkyvät parhaimmin vehnän alemmilla lehdillä ja korressa (Kuva Marja Jalli).

Kevätvehnän tyvillä on havaittu paikoin härmää. Alkuvaiheessa härmä esiintyy yksittäisinä valkeina pesäkkeinä tyven alaosissa ja lehdillä. Lämmin ja tuulinen sää kuitenkin levittää härmäitiöitä tehokkaasti ja kasvustossa esiintyvä luontainen kosteus riittää itiöiden itämiseen. Härmä voi levitessään aiheuttaa merkittäviä satotappioita. Kasvustojen tarkkailussa katse kasvustojen alaosiin, joissa härmän lisäksi voi havaita myös lehtilaikkutautien oireita (pistelaikku ja ruskolaikku) .

28.6.2021
Gammayökkösiä kaukokovaelluksena

Gammayökkönen (Kuva: Erja Huusela)

Säännöllisiä vaeltajaperhosia, kuten gammayökkösiä ja amiraaleja, on havaittu Suomessa etenkin viime viikolla. Vuonna 2018 pahoja tuhoja monilla viljelykasveilla (härkäpapu, herne, öljykasvit, sokerijuurikas, kaalit, salaatit, porkkana) aiheuttaneeseen gammayökköseen on syytä kiinnittää erityistä huomiota. Perhoset hakeutuvat etenkin kasvustoihin, joissa on kukkivia kasveja. Havaintoja viljelykasveilta ei vielä ole, mutta lajia kannattaa seurata, sillä sää suosii lajin lentoa ja munintaa.

23.6.2021
Rikkakäsittelyt ja laontorjunta

Hukkakauran kemiallinen torjunta on alkanut

Hukkakauran torjuntakäsittelyt on aloitettu. Pellot on tarkastettava torjuntatarpeen arvioimiseksi. Hukkakauraa ei voi torjua kaurasta, mutta se onnistuu ohrasta ja vehnästä. Torjuntahetki on viljan pensomisen lopussa -korrenkasvun alussa. Rypsistä ja rapsista hukkakaura torjutaan hukkakauran pensomisen lopussa, torjunta-aika 15. – 25. kesäkuuta.

Kevätviljoilla runsaasti rikkoja

Rikkakasvien taimettuminen on ollut runsasta. Myöhään kylvettyjen kevätviljojen alle ei ole vielä taimettunut rikkakasveja ja voi olla, ettei torjuntatarvetta synnykään. Rikkakasvien torjunta sovitetaan viljan kasvuasteen ja rikkakasvien lajiston ja määrän mukaisesti.

Kasvunsääteiden käyttötarve

Huhtikuun lopussa kylvettyjen kevätviljojen laontorjunta on jo myöhässä, ne tulevat jo tähkälle. Kosteusolot vaihtelevat paljon ja kevätviljat voivat kasvaa rehevästikin. Kauralla voi käyttää trineksapakki-etyyli-valmisteita, ohralla ja vehnällä lisäksi etefoni-valmisteita.

23.6.2021
Tuomikirvat ja tähkäsääsket tarkkailuun

Kuivassa kirvat löytyvät kasvien tyveltä (Kuva: Erja Huusela)

Tuomikirvoja on runsaasti ja torjuntakynnys on paikoin jo ylittynyt. Tarkkailu on tarpeen etenkin myöhään kylvetyillä kevätviljoilla. Torjuntakynnys vaihtelee viljan kasvuvaiheen mukaan. Orastumis- ja versontavaiheessa torjuntakynnys ylittyy, kun kirvoja löytyy keskimäärin joka viidennestä kasvista. Korrenkasvuvaiheessa torjuntakynnys on keskimäärin yli 5 kirvaa ja tähkälletulovaiheessa yli 10-20 kirvaa kortta kohti. Torjuntaan suositellaan flonikamidia, mutta myös pyretroidit ovat sallittuja.

Tähkä- ja vehnäsääskien tarkkailu vehnällä on ajankohtaista varsinkin niillä alueilla, joilla on aiemmin ollut sääskiongelmia. Tarkkailu on tarpeen tähkälle tulosta kukintavaiheeseen saakka. Havainnointi on parasta tehdä illalla tuulen tyynnyttyä. Torjuntakynnys oranssinkeltaisella tähkäsääskellä on 1 sääski/6-7 tähkää ja sitruunankeltaisella vehnäsääskellä 1 sääski/1-3 tähkää. Torjuntaan soveltuvat pyretroidivalmisteet.

Tähkäsääskiä ansassa (Kuva: Erja Huusela)
22.6.2021
Rapsikuoriaistarkkailun aika

Rapsikuoriaisia (Kuva: Erja Huusela)Kevätrypsi- ja rapsikasvustot vaihtelevat kehitysasteeltaan. Rapsikuoriaisia on monin paikoin runsaasti ja niiden tarkkailu on ajankohtaista. Paras torjuntateho saadaan aikaisessa nuppuvaiheessa, jolloin voidaan vähentää pääversoon kohdistuvaa vioitusta. Varhaisessa nuppuvaiheessa rapsikuoriaisen torjuntakynnys on 0.5-1 kuoriainen/kasvi ja myöhemmin, ennen kukintaa 2-3 kuoriaista/kasvi. Torjuntaan suositellaan ensisijaisesti indoksakarbi- ja asetamipridi-valmisteita ja pyretroideista tau-fluvalinaattia. Torjunnassa on huomioitava tarkoin valmisteiden käyttörajoitukset ja mehiläisvaroitukset.

Kaalikoin toukkien esiintymistä on syytä myös tarkkailla.

21.6.2021
Kalvassekoyökkönen kiusaa taas kevätviljoja

Kalvassekoyökkösvioitusta lohkon reunassa Elimäellä 18.6.2021 (kuva: Timo Ylä-Rakkola)

Ensimmäiset kalvassekoyökkösvioitukset ja toukat on havaittu Elimäellä samalla alueella, jolla viime vuonna havaittiin ankaria tuhoja. Toistaiseksi vioitukset ovat rajoittuneet lohkon reunaosaan.

Kalvassekoyökkösen toukka kaivautuu viljoilla kasvin tyveen ja varren sisään aiheuttaen ensin keskilehden sitten koko kasvin kuihtumisen. Tuhojen perusteella näyttää siltä, että toukat voivat vaihtaa kasvista toiseen, joten tuho voi edetä kylvöriviä pitkin tai rintamana. Laji viihtyy kosteissa elinympäristöissä ja sen torjunta on hankalaa.

Viljojen tyvellä voi olla varsikirppojen, kirsi-/kahukärpäsen sekä muiden perhostoukkien aiheuttamia tyvivioituksia, jotka voivat aiheuttaa kasvien kuihtumista, korsien katkeilua ja valkotähkäisyyttä sekä lisätä tyvitautiriskiä. Syysvehnällä on ollut havaintoja myös vaaksiaistoukkien aiheuttamista vioituksista.

Kalvassekoyökkösen toukka maassa (kuva: Erja Huusela)

 

21.6.2021
Hernekääriäisen lento alkanut

Aikuisia hernekääriäisiä (Kuva: Erja Huusela)

Ensimmäiset hernekääriäiset on jo havaittu seuranta-ansoissa Etelä-Suomessa ja feromonipyydystarkkailun aloitus on nyt ajankohtaista. Hernelohkolle kannattaa laittaa kaksi feromonipyydystä, jotka tarkastetaan 2-3 päivän välein. Torjuntakynnys vaihtelee herneen käyttötavan mukaan. Hernekääriäisen torjunta kohdistetaan munista kuoriutuviin toukkiin. Torjunta-aika määräytyy feromonipyydyssaaliin ja lämpötilan perusteella. Hernekääriäisriski on suurin lohkoilla, joiden lähellä on viime vuonna kasvanut hernettä.

18.6.2021
Kehälaikkua kaurassa
Kauran kehälaikun vaihtelevia oireita (Kuva: Marja Jalli).

 

Hyvin kosteat olosuhteet ovat edistäneet bakteerin aiheuttaman kauran kehälaikun etenemistä. Bakteeri aiheuttaa lehtiin pieniä vaaleanvihreitä, soikeita laikkuja. Tartunnan oireet saattavat muistuttaa kauranlehtilaikun tai mangaanin puutoksen oireita. Taudin edetessä kehälaikun keskiosan vihertävä väri muuttuu vetisen harmaaksi tai ruskehtavaksi ja sitä ympäröi vaaleampi, usein kellertävä kehä.

Taudinaiheuttaja leviää kasvijätteestä ja kylvösiemenen mukana. Hyönteiset, erityisesti kirvat, voivat levittää tautia. Kasvitautien torjunta-aineet eivät tehoa kehälaikkuun.

18.6.2021
Tähkäsääsket tarkkailuun syysvehnällä

Tähkäsääski liima-ansassa (Kuva: Erja Huusela)

Tähkä- ja vehnäsääskien tarkkailu syysvehnällä on ajankohtaista, kun lämpösumma ylittää 350 astetta ja vehnä on tulossa tähkälle. Alkukesän suotuisat kosteusolot lisäävät sääskiriskiä. Sääskien havainnointi on parasta tehdä illalla tuulen tyynnyttyä. Torjuntakynnys oranssinkeltaisella tähkäsääskellä on 1 sääski/6-7 tähkää ja sitruunankeltaisella vehnäsääskellä 1 sääski/1-3 tähkää. Torjuntaan soveltuvat pyretroidivalmisteet.

17.6.2021
Tarkista kevätviljojen tuomikirvatilanne

Tuomikirva alkaa lisääntyä heti kasvustoon tultuaan (Kuva: Erja Huusela)

Tuomikirvoja on runsaasti ja lämmin sää suosii niiden lisääntymistä. Paikoin torjuntakynnys on jo ylittynyt. Lohkokohtainen tarkkailu on nyt tarpeen etenkin myöhään kylvetyillä kevätviljoilla. Tarkkailussa ja torjunnassa on huomioitava, että kirvat voivat olla kasvien tyvellä aivan maan rajassa, mikä vaikeuttaa niiden torjuntaa. Tuomikirvan torjuntakynnys orastumis- ja versontavaiheessa täyttyy, kun kirvoja löytyy keskimäärin joka viidennestä kasvista. Paras torjuntateho saadaan heti kirvojen saavuttua kasvustoon. Korrenkasvuvaiheessa torjuntakynnys on keskimäärin yli 5 kirvaa ja tähkälletulovaiheessa yli 10-20 kirvaa kortta kohti. Kasvustoissa voi olla myös luontaisia vihollisia, kuten leppäkerttuja, mikä on huomioitava torjuntaa suunniteltaessa. Lisäksi kasvuston kunto ja odotettavissa oleva sato vaikuttavat torjuntapäätökseen. Kirvojen torjuntaan suositellaan hyötyhyönteisille hellävaraista flonikamidia, joka kulkeutuu systeemisesti kasvin sisällä ja on tehokkaampi kuin kosketusvaikutteiset pyretroidit. Pyretroideista tau-fluvalinaatti on hyötyhyönteisille vaarattominta.

Viljakasvustoissa on lisäksi runsaasti kaskaita ja paikoin ripsiäisiä. Kahukärpäsiä on ollut seuranta-ansoissa vähän, mutta määrä voi vaihdella alueittain. Vioitukselle alttiita ovat myöhäiset kevätviljat, jotka eivät vielä ole saavuttaneet 4-lehtivaihetta.

Kuivassa kirvat löytyvät kasvien tyveltä (Kuva: Erja Huusela)
17.6.2021
Huomio kirpoista kuoriaisiin

Rapsikuoriaisia rapsin taimilla (Kuva Erja Huusela)

Kirppapaine on jo monin paikoin hellittänyt. Riski kirppavioituksille vähenee, kun taimessa on kaksi kasvulehtiparia. Tarkkailu on tarpeen myöhään kylvetyillä kevätöljykasvilohkoilla noin viikon ajan taimettumisesta.

Rapsikuoriaisen tarkkailu kevätöljykasveilla on ajankohtaista heti siitä lähtien, kun nuput kehittyvät lehtiruusukkeen keskelle. Varhaisessa vaiheessa tehty rapsikuoriaistorjunta on tehokkainta, koska se vaikuttaa pääverson satoon. Varhaisessa nuppuvaiheessa rapsikuoriaisen torjuntakynnys on 0.5-1 kuoriainen/kasvi ja myöhemmin, ennen kukintaa 2-3 kuoriaista/kasvi. Torjuntaan suositellaan ensijaisesti indoksakarbi- ja asetamipridi-valmisteita ja vasta viimeisenä vaihtoehtona pyretroideja. Torjunnassa on huomioitava mehiläisvaroitukset ja valmisteiden käyttörajoitukset.

Kaalikoin toukkien tarkailua ei pidä unohtaa.

17.6.2021
Hukkakaura alkaa pensastua

Hukkakaura alkaa jo pensastua ja torjunta-aika on pian. Kuva: Heikki Jalli

 

Hukkakaura alkaa taimettua ja aikaisin kylvetyillä lohkoilla jo pensastua. Peltojen tarkkailu torjuntatarpeen arvioimiseksi on aloitettava. Hukkakauraa ei voi torjua kaurasta, mutta se onnistuu ohrasta ja vehnästä. Torjuntahetki on viljan pensomisen lopussa -korrenkasvun alussa.

Rypsistä, rapsista ja herneestä torjunta toteutetaan hukkakauran pensomisen lopussa, torjunta-aika 15. – 25. kesäkuuta.

17.6.2021
Vadelman tuhoojatilanne

Vattukuoriaisia on havaittu tänä vuonna vähän. Vadelman viimevuoden talvivauriot ja heikko kukinta ovat saattaneet paikoin heikentää vattukuoriaisen kantaan. Tarkkaile kuitenkin vattukuoriaisen esiintymistä karistenäyttein tai feromoniansoin kukinnan alkuun saakka ja torju tarvittaessa. Tarkkaile myös vattukärsäkkään esiintymistä.

Vadelman juurilaho voi kuihduttaa versoja tunneliviljelyssä. Avomaalla juurilahon vioitus näkyy heikentyneenä kasvuna ja heikkona kasvuversojen kehityksenä erityisesti pellon notkopaikoissa.

17.6.2021
Mansikan tuhoojatilanne

Mansikan kukinta Etelä-Suomessa on jo täydessä vauhdissa ja ensimmäiset katteen alla kasvaneet mansikat ovat kypsymässä. Keski- ja Itä-Suomessa kukinta on alkanut tai alkamassa. Ensimmäiset kääriäishavainnot ja torjunnat on tehty Kainuussa. Nälvikkäitä on tänä vuonna havaittu vähän.

Härmän torjunta on ajankohtaista kevään istutuksilla. Mansikan tyvimädän oireita voi tulla näkyviin uusilla istutuksilla alttiilla lajikkeilla. Taudin kuihduttamat taimet kannattaa poistaa ja hävittää. Jos kuihtuneissa kasveissa ei ole selvää ruskeaa väritystä tyvellä, kuihtumisen syy voi olla myös lakastumistauti. Epäiltäessä punamätää voi taudin aiheuttamaa punaruskeaa väriä etsiä sivujuurten sisäosista.

17.6.2021
Tarkkaile omenan tuhoojia

Lämmin sää on nopeuttanut omenan kukintaa ja se voi vaikuttaa myös tuholaisten lentoon. Tarkkaile raakileita vahingoittavien perhosten lentoa feromoniansoin. Pihlajan kukintaa seuraamalla voidaan arvioida pihlajanmarjakoin tulevaa vioitusta. Feromoniansat pihlajanmarjakoille asennetaan kukinnan lopulla.

14.6.2021
Porkkanakemppikartta päivitetty

Porkkanakempin lento väheni voimakkaasti viikonlopun aikana sateisen ja tuulisen sään takia. Lennon odotetaan jatkuvan vilkkaana, kun sää lämpenee ja kirkastuu uudelleen. Porkkakempin lentoennustekartta on päivitetty niin, että kohonneen riskin alueen väri erottuu nyt selvästi.

11.6.2021
Porkkanakemppivaroitus!

Porkkanakempin lento vilkastunut hyvin nopeasti tämän viikon kuluessa. Ansasaaliit ovat nousseet alkuviikkoon verrattuna jopa yli 20-kertaisiksi! Lennon odotetaan jatkuvan vilkkaana, jos sää jatkuu aurikoisena ja lämpimänä. Porkkanat ovat pienellä taimella ja hyvin herkästi vioittuvassa vaiheessa, joten torjunnan tarve on ilmeinen.

11.6.2021
Juovahernekärsäkäsvioitusta palkokasveissa

Hernekärsäkkäät (Kuva: Erja Huusela)Juovahernekärsäkäsvioitusta näkyy paikoin herneen ja härkäpavun taimissa. Kasvustot kuitenkin yleensä hyvässä kasvussa ja kosteutta riittävästi. Torjuntaa kannattaa harkita vain, jos kärsäkkäitä ja vioituksia on paljon, taimien kasvu on hidasta, ja sää erittäin kuivaa ja lämmintä. Selviä kynnysarvoja torjunalle ei ole.

11.6.2021
Öljykasvien tuholaistarkkailu

Aalto- ja mutkajuovakirppoja rypsin taimissa (Kuva: Erja Huusela)Taimettuvilla kevätrapsi- ja rypsilohkoilla on edelleen kirppoja. Päivittäinen tarkkailu on tarpeen vähintään viikon ajan taimettumisesta. Riski kirppavioituksille vähenee, kun taimessa on kaksi kasvulehtiparia.

Rapsikuoriaisen tarkkailu kevätöljykasveilla on ajankohtaista heti siitä lähtien, kun nuput kehittyvät lehtiruusukkeen keskelle. Samalla kannattaa etsiä pieniä kaalikoin toukkia lehtien alapinnalta.

Etanavioituksia on havaittu poikkeuksellisesti myös kevätrapsilla. Etanariski öljykasveilla on olemassa kosteilla, etenkin suorakylvetyillä lohkoilla.

11.6.2021
Viljoissa tuomikirvoja

Siivellisiä tuomikirvoja ohran oraalla. Oraissa myös kirppavioitusta. (Kuva: Jaana Grahn)

Tuomikirvoja on havaittu monin paikoin viljakasvustoissa. Kirvat lisääntyvät lämpimässä nopeasti ja lohkokohtainen kirvatarkkailu on nyt tarpeen. Kasvustoissa on liikkeellä myös luontaisia vihollisia, kuten leppäkerttuja, mikä on huomioitava torjuntatarvetta arvioitaessa. Tuomikirvan torjuntakynnys orastumis- ja versontavaiheessa täyttyy, kun kirvoja löytyy keskimäärin joka viidennestä kasvista. Paras torjuntateho saadaan heti kirvojen saavuttua kasvustoon. Kirvojen torjuntaan suositellaan hyötyhyönteisille hellävaraista flonikamidia, joka kulkeutuu systeemisesti kasvin sisällä ja on tehokkaampi kuin kosketusvaikutteiset pyretroidit. Pyretroideista tau-fluvalinaatti on hyötyhyönteisille vaarattominta.

Kahukärpäsvioitukselle alttiita ovat myöhään kylvetyt tai hitaasti orastuneet kevätviljat, jotka eivät vielä ole saavuttaneet 4-lehtivaihetta. Vioituksen ilmaantuessa torjunta on myöhäistä. Kevätviljoilla sivuversot yleensä kompensoivat pääverson vioituksen.

Ohrakirppoja on runsaasti liikkeellä edelleen, mutta syöntivioitukset kompensoituvat yleensä voimakkaan kasvun myötä. Kasvustoissa lentelee myös runsaasti kaskaita.

11.6.2021
Rikkakasvitorjunta myöhäisillä kevätöljykasvilohkoilla

Kevätöljykasvien rikkakasvien torjuntaan käytetään metatsaklori-kvinmerakki-valmistetta ennen viljelykasvin taimettumista tai viimeistään sen ollessa 3-lehtivaiheessa. Klopyralidi-pikloraami-valmistetta käytetään viimeistään öljykasvin ollessa 2-4 lehtiasteella. On hyvä muistaa, että myöhemmin öljykasveilta on mahdollista torjua ohdaketta, valvattia hukkakauraa, juolavehnää ja yksivuotisia heiniä.

11.6.2021
Kuminan rikkakasvitorjunta

Kuminanviljelyn tärkein hetki on kasvuston perustamisvaiheessa tehty rikkakasvien torjunta. Rikkakasvien torjunta on hyvä aloittaa jo ennen kuminan taimettumista ja jatkaa sitä vielä taimettumisen jälkeen. Erityisesti on paneuduttava saunakukan poistamiseen.

8.6.2021
Ruosteita syysvehnässä

Ruskearuosteen itiöpesäkkeitä vehnällä (Kuva: Marja Jalli)Etelä-Suomessa on havaittu syysvehnällä sekä kelta- että ruskearuostetta. Ruostetta esiintyy toistaiseksi erityisesti alalehdillä. Ensioireena molemmilla ruosteilla on ensin hiukan kellertävä pistemäinen alue, johon muodostuu joko ruskeita tai keltaisia itiöpesäkkeitä. Sääolosuhteet ovat nyt hyvin suosiolliset ilmalevintäisten ruosteiden leviämiselle ja itämiselle. Molemmat ruosteet voivat tartuttaa myös kevätvehnää. Tarkkailu on nyt ajankohtaista ja torjuntatarve todennäköinen ensimmäisten ruostepesäkkeiden ilmaannuttua.

Keltaruosteen keltaisia ja lehden pituuden suuntaisia itiöryhmiä (Kuva: Marja Jalli)
8.6.2021
Vaaksiaisvioitusta havaittu syysvehnässä

Vaaksiaisen toukka (kuva: Erja Huusela)Vaaksiaisen toukkien aiheuttamaa ankaraa vioitusta on havaittu syysvehnälohkolla Sipoossa.Vaaksiaiset toukat syövät tavallisesti kuollutta kasviainesta, mutta massaesiintymien aikaan myös eläviä kasveja vioittaen niitä tavallisesti maan pinnan alapuolelta.

Vaaksiaiset ovat moniruokaisia ja niitä esiintyy usein nurmilla ja niiden jälkeisissä kasvustoissa. Paikallisia vioituksia viljoilla on havaittu runsaammin 1950-luvulla.

Vaaksiaiset talvehtivat toukkina ja hyötyvät märästä syksystä ja leudosta talvesta. Jalattomat toukat ovat liereitä, harmaan läpikuultavia ja niiden takapäässä on kiehkura lisäkkeitä. Ennen koteloitumista maahan toukat voivat olla 3-4 cm pitkiä. Aikuisia vaaksiaisia esiintyy heinäkuulta myöhään syksyyn.

7.6.2021
Porkkanakempin lento alkanut

Porkkanakempin lentoennuste ennustaa pientä kempin lentoriskiä eteläisimmässä Suomessa, ja ensimmäiset porkkanakempit on havaittu liima-ansoissa. Myöhään kylvetyt porkkanat ovat pienellä taimella ja erittäin herkästi vioittuvassa vaiheessa. Porkkanakempin lennon kehitystä syytä seurata hyvin tarkkaan lähipäivinä, jos sää pysyy edelleen aurinkoisena ja lämpimänä.

Porkkanakemppinaaras mikroskooppikuvassa. Suora ja lyhytkärkinen subgenitaalilevy näkyvissä. (Kuvaaja: Anne Nissinen)

4.6.2021
Kevätviljojen rikkakasvitorjunta

Toukokuun alussa kylvetyn kevätvehnän alla on monipuolinen ja runsas rikkakasvusto (kuva: Heikki Jalli)Toukokuun alussa ja äitienpäivän aikoihin kylvettyihin kevätviljohin on sateiden aikana taimettunut paljon rikkakasveja. Nyt näillä lohkoilla alkaa olla rikkakasvitorjunnan aika. Ennen ruiskutusta on todettava tarve ja tehtävä muistiinpanot rikkakasvilajistosta sekä valittava sopiva herbisidi.

4.6.2021
Palkokasveilla ei tuholaistorjuntatarvetta

Hernekärsäkkään vioitusta (Kuva: Erja Huusela)Herneen ja härkäpavun taimissa on jonkin verran juovahernekärsäkkään vioitusta, mutta kasvustoissa on nyt kosteutta ja kasvu nopeaa, joten torjuntaan ei ole yleensä tarvetta.

Ensimmäiset yksittäiset gammayökköset on havaittu, mutta niistä ei tässä vaiheessa ole haittaa viljelyksille.

4.6.2021
Rikkakasvitorjunta palkokasveilla

Härkäpapu on lähtenyt hyvään kasvuun kosteissa oloissa. (Kuva Heikki Jalli)

Härkäpavun rikkakasvien torjunta taimettumisen jälkeen on mahdollista vain bentatsoni-valmisteilla härkäpavun ollessa 5-8 cm korkeaa.

Herneen rikkakasvien torjuntaan on enemmän mahdollisuuksia. Herneellä käytettävät herbisidit tehoavat eri rikkakasveihin, joten on tärkeää todeta rikkakasvilajisto. Tarkista valmisteiden käyttöohjeet osoitteesta: Kasvinsuojeluainerekisteri – KemiDigi

4.6.2021
Kirppoja vaihtelevasti kevätöljykasveilla

Kirppariski pienenee kun kasvulehdet kehittyvät (Kuva: Erja Huusela)Kevätöljykasvien kirppatilanne vaihtelee paljon eri lohkoilla ja eri osissa maata. Tarkkailu on edelleen tarpeen taimettuvilla lohkoilla. Torjuntaruiskutusta kannattaa harkita, jos havaitaan keskimäärin 1 kirppa/sirkkataimi tai yli 10 % sirkkalehtien pinta-alasta syöty ja taimien kasvu muuten hidasta.

Kaalikoita on tullut kaukolevintänä parin edellisen viikon aikana, joten myös sen tarkkailua öljykasveilla on syytä jatkaa.

3.6.2021
Kuminakoin torjunta ennen kukintaa

Kuminakoin torjunta-aika on ennen kukintaa, kun kuminan nuput ovat näkyvissä ja on havaintoja kuminakoin toukista (Kuva: Erja Huusela)Kuminan kehitys sekä kuminakoin lentohuipun ajoittuminen ja toukkien kuoriutumisajankohta vaihtelevat alueittain. Kuminakoin torjunta lambda-syhalotriinilla on tehtävä ennen kuminan kukintaa ja on monin paikoin Etelä-Suomessa jo myöhäistä. Biologisella Bacillus thuringiensis -valmisteella (Turex 50 WP) ruiskutus voidaan tehdä vielä kukinnan aikana, mikäli toukkia on havaittavissa kasvustossa.

3.6.2021
Tarkkaile tuomikirvoja

Tuomikirvat alkavat lisääntyä heti kasvustoon tultuaan (Kuva:Erja Huusela)Lämmin sää on edistänyt tuomikirvojen kehitystä ja siirtymistä kasvustoihin. Tuomikirvariski on monin paikoin suuri ja lohkokohtainen kirvatarkkailu kevätviljoilla on tarpeen. Tuomikirvan torjuntakynnys orastumis- ja versontavaiheessa täyttyy, kun kirvoja löytyy keskimäärin joka viidennestä kasvista. Paras torjuntateho saadaan heti kirvojen saavuttua kasvustoon. Torjuntaan suositellaan flonidikamia, mutta myös pyretroidit ovat sallittuja.

Viljapelloilta löytyy myös ohrakirppoja ja kahukärpäsiä. Kahukärpäsvioitukselle alttiita ovat myöhään kylvetyt tai hitaasti orastuneet kevätviljat, jotka eivät vielä ole saavuttaneet 4-lehtivaihetta. Vioituksen ilmaantuessa torjunta on myöhäistä. Kevätviljoilla sivuversot yleensä kompensoivat pääverson vioitusta.

1.6.2021
Porkkanakempin lentoennuste julkaistu

Porkkanakempin lentoennuste on julkaistu Luken Maatalousinfo-palvelussa (https://maatalousinfo.luke.fi/fi/tuholaisennusteet) tänään. Porkkanakempin lentoennusteessa pohjana on tehoisan lämpösumman kertymä, mutta mallia on tarkennettu käyttäen apuna edeltävien päivien säätietoja. Riskiennuste näyttää tilanteen kuluvaan päivään saakka, koska kaikista tarvittavista säätiedoista ei ole saatavilla ennustetta tuleville viidelle päivälle. Sen sijaan porkkanakärpäsennusteesta, jonka kynnysarvoja on myös päivitetty, voi valita joko nykytilanteen tai 5 vuorokauden ennusteen.

1.6.2021
Rukiin kasvunsäätö alkaa olla myöhässä, syysvehnillä vielä aikaa

Ruis tulee tähkälle (Kuva Heikki Jalli)Syysrukiit alkavat tulla tähkälle. Viimeiset kasvusäätökäsittelyt ovat mahdollisia vielä ensimmäisten vihneiden tullessa esiin (BBCH 49), vaikka useimpien valmisteiden viimeinen käyttöaika on lippulehtivaiheessa.

On huomattava, ettei myöhäisellä käsittelyllä saada vahvistettua kasvin tyveä, vaan käsittely vaikuttaa sillä hetkellä kehittyvään kasviosaan.

Syysvehnät ovat pääosin hyvin reheviä ja kasvunsäätö on tarpeen, etenkin jos typpeä on syysvehnän käytettävissä.

31.5.2021
Tautipainetta syysviljoissa

Ruskearuostetta Inkoon ruisvehnässä (Kuva Mikael Fröberg).

Kosteat säät ovat olleet suosiolliset kasvitautien etenemisellä syysviljoissa. Rukiin rengaslaikku ja syysvehnän pistelaikku sekä harmaalaikku esiintyvät vielä pääosin kasvustojen alalehdillä. Inkoossa on ruisvehnässä havaittu jo ensimmäiset ruskearuoste-esiintymät. Oireiden esiintyessä torjunta on tarpeen hyvin talvehtineissa kasvustoissa. Ruoste leviää nopeasti ja oireita on hyvä tarkkailla säännöllisesti. Myös rukiin kasvitautitorjunnassa on hyvä huomioida mahdollinen ruosteriski torjunnan riittävän pitkällä teholla. Rukiilla kemiallinen kasvitautien torjunta on mahdollista kukinnan loppuun asti (varmista valmisteen käyttöaika https://www.kemidigi.fi/kasvinsuojeluainerekisteri/haku).

31.5.2021
Rikkakasvitorjunta kevätöljykasveilla

Ennen kevätöljykasvien kylvöä rikkakasveja voi torjua napropamidilla. Ennen taimettumista metatsaklorilla tai yhdistettynä kvinmerakilla. Taimettumisen jälkeen viimeistään 2-4 lehtiasteelle asti voi käyttää klopyralidi+pikloraamia.

31.5.2021
Palkokasvien rikkatorjunta

Härkäpavun kylvöikkuna pienenee, härkäpavun kasvuaika on usein kevätvehnää pidempi. Härkäpavun rikkakasveja voi torjua ennen taimettumista pendimetaliinilla, glyfosaatilla tai sen aklonifeeni-seoksella (aklonifeeni voi kellastuttaa taimettuvan härkäpavun lehdyköitä). Aikaisella taimiasteella härkäpavusta voi rikkakasveja torjua bentatsonilla.

Ennen herneen taimettumista voi rikkakasveja torjua kuten härkäpavulla, mutta glyfosaatti korvataan metributsiinilla. 5-8 cm korkea herne kestää aklonifeenia, mutta voidaan käyttää myös bentatsonia tai pyridaattia rikkakasvien torjuntaan. Puolilehdettömillä herneillä voi käyttää myös metributsiinia.

31.5.2021
Aikaisin kylvettyjen kevätviljojen rikkatorjunnan aika

Kevätviljakylvöt ajoittuvat nyt kolmen kuukauden ajalle. Ensimmäiset kylvökset alkavat pensastua ja niiden rikkakasvien torjunta-aika lähestyy. Nyt on hyvä aika tarkistaa pellolla taimettuneiden rikkakasvien lajit ja määrät. Syysviljat ovat pääsääntöisesti talvehtinee hyvin. Nyt ne ovat hyvässä kasvussa ja lako on torjuttava trineksapakki-etyyli- tai etefoni-valmisteilla. Syysruis on lippulehtivaiheessa ja syysvehnä korrenkasvuvaiheessa.

31.5.2021
Porkkanakärpäsen lento alkamassa

Porkkanankärpäsen lento on alkamassa Etelä-Suomessa lämpösummapohjaisen ennustemallin mukaan. Viiden vuorokauden ennustejakson lopulla edullisimmilla alueilla voi olla jo alkamassa ensimmäinen lentohuippu, kun sää lämpenee ja lämpösumma kertyy nopeammin. Nyt on alkamassa myös koiranputkikempin muninta koiranputkilla. Niitä saattaa tulla keltaliima-ansoihin porkkanapeltojen reunoista, mutta koiranputkikemppi ei aiheuta samanalaista vioitusta porkkanantaimissa kuin porkkanakemppi.

 

28.5.2021
Pikkukaalikärpäsen lentohuippu alkamassa

Etelä-Suomessa on saavutettu 150 asteen lämpösumma, joka on kynnysarvo pikkukaalikärpäsen ensimmäiselle munintahuipulle. Sään on ennustettu lämpenevän ja poutaantuvan lähipäivinä, mikä lisää kärpästen aktiivisuutta.

 

28.5.2021
Kuminakoi lentää edelleen

Juuri kuoriutuneet kuminakoin toukat löytyvät suojuslehden alta ja alkavat vioittaa nuppuja (Kuva: Erja Huusela)Kuminakoi on lennossa edelleen, mutta pienten toukkien tarkkailu lehtiruusukkeiden keskeltä on ajankohtaista. Kuminakoin torjunta pyritään kohdistamaan pieniin toukkiin kuminan ruusuke- ja nuppuasteella juuri ennen kuminan kukinnan alkamista. Torjuntaan on sallittu pyretroideista ainoastaan lambda-syhalotriini sekä biologinen Bacillus thuringiensis –bakteeria sisältävä Turex WP 50 -valmiste.

 

27.5.2021
Kaalikoit tarkkailuun

Aikuisen kaalikoin tunnistaa tikkumaisesta asennosta ja siipien aaltokuviosta (Kuva: Erja Huusela)Viime viikon aikana on saatu ensimmäiset kaalikoihavainnot seuranta-ansoista ja tehty muutenkin jonkin verran havaintoja etenkin Etelä- ja Itä-Suomesta. Juuri väistyneen säärintaman edellä on havaittu tulleen hyönteisparvia itäkaakosta. Näissä parvissa on ollut ainakin kaalikoita, mutta mahdollisesti myös gammayökkösiä.

Kaalikoitarkkailu on tarpeen kaali- ja öljykasveilla nyt ja myöhemmin kasvukaudella.

27.5.2021
Tuomikirvoja ja kahukärpäsiä liikkeellä

Siivelliset kirvat siirtymässä tuomista viljoihin (kuva:Erja Huusela)Muutamia tuomikirvoja on löytynyt kasvustoista ja seuranta-ansoista. Monin paikoin kirvat ovat vielä tuomilla, mutta siirtymässä lähiaikoina pelloille.

Ensimmäiset kahukärpäset on jo havaittu. Riski kevätviljoilla kasvaa kylvöjen viivästyessä. Kirppavioitusta on aikaisin kylvetyissä oraissa jonkin verran, mutta torjuntaan ei ole tarvetta.

Leppäkerttu ja tuomikirvoja tuomella (kuva: Jaana Grahn)

 

25.5.2021
Kaalikoista havaintoja

Kaalikoi (Kuva: Erja Huusela)Kaalikoita on löytynyt seuranta-ansoista ja siitä on jonkin verran havaintoja etenkin Etelä- ja Itä-Suomesta viime viikon aikana. Tarkkailu on tarpeen kaali- ja öljykasveilla.

21.5.2021
Rapsikuoriaiset ja kirpat liikkeellä

Ensimmäiset rapsikuoriaiset löytyvät voikukilta (Kuva: Erja Huusela)

Rapsikuoriaiset ovat jo liikkeellä ja niiden tarkkailu syysöljykasveilla on ajankohtaista. Syysöljykasvien torjuntakynnykset ovat korkeammat kuin kevätöljykasveilla: aikaisessa nuppuvaiheessa on 2-3 kuoriaista/kasvi ja myöhäisessä nuppuvaiheessa ja lähellä kukinnan alkua 5-6 kuoriaista/kasvi.

Kirppojen ja peltoluteiden tarkkailu on tarpeen taimettuvilla kevätöljykasveilla heti kylvön jälkeen. Pyretroidiruiskutusta kannattaa harkita, jos havaitaan keskimäärin 1 kirppa/sirkkataimi tai yli 10 % sirkkalehtien pinta-alasta syöty ja taimien kasvu muuten hidasta.

 

 

21.5.2021
Tuomikirvat tarkkailuun viljakasvustoissa

Tuomikirvat alkavat lisääntyä heti kasvustoon tultuaan (Kuva:Erja Huusela)Talvimunalaskentaan perustuvan tuomikirvaennusteen mukaan tuomikirvoihin on syytä varautua tänä vuonna. Suuresta vaihtelusta johtuen riski voi paikoin olla suurempi kuin miltä keskiarvojen perusteella näyttää. Kirvakannan jatkokehitys riippuu paljon alkukesän olosuhteista sekä mahdollisten kirvakaukokulkeumien laajuudesta ja ajoittumisesta. Kirvojen tarkkailu viljakasvustoissa on tarpeen etenkin alkukasvukaudesta.

Kirppavioitusta voi olla oraissa jonkin verran, mutta torjunnalle kevätviljoilla ei ole yleensä tarvetta.

 

20.5.2021
Juovahernekärsäkkäät palkokasveilla

Juovahernekärsäkkäitä ja vioitusta (Kuva: Erja Huusela)Aikaisin kylvettyjen herneen ja härkäpavun taimissa on paikoin juovahernekärsäkkään aiheuttamaa vioitusta eli pyöreitä koloja sirkkalehtien ja ensimmäisten kasvulehtien reunoilla. Torjunta on kuitenkin harvoin tarpeen, jos taimet eivät kärsi kuivuudesta.

20.5.2021
Kuminakoi lennossa

Kuminakoi kelta-ansassa (Kuva: Erja Huusela)Lämmin sää edistää kuminakoin munintaa ja kehitystä. Vaikka myös aikuiset kuminakoit vielä lentelevät, on pienten toukkien etsintä lehtiruusukkeiden keskeltä syytä jo aloittaa.

11.5.2021
Lämmin sää saa kirpat liikkeelle
Mutkajuovakirppa rypsin taimella (Kuva: Erja Huusela)

Sään lämmetessä hyönteiset aktivoituvat ja lähtevät liikkeelle. Juovakirppoja on jo havaittu. Kirppojen tarkkailu on tarpeen erityisesti taimettuvilla öljykasvipelloilla ja kaalikasveilla niin avomaalla kuin taimikasvatustiloissa.

11.5.2021
Pikkukaalikärpäsen lento alkamassa

Lämpösummapohjaisen ennusteen mukaan pikkukaalikärpäpsen lento alkaa, kun lämpösumma nousee 80 asteeseen. Lämpösumma kertyy tällä viikolla nopeasti, ja viikon lopulla lennon arvioidaan alkavan jo Keski-Suomen läntisessä osassa saakka. Varhaiskaalimailla on syytä varatua tarkkailun aloittamiseen.

19.1.2021
Tuomikirvaennuste 2021 valmistunut

Tuomikirvaennustekartta 2021 (kuva: Luke/Hannu Ojanen)Tuomikirvojen talvimunalaskentaan perustuva tuomikirvaennuste on valmistunut. Ennusteen mukaan kotimainen tuomikirvakanta on elpynyt ja tuhoriski ensi kesänä on edellisvuosia suurempi. Keskiarvojen perusteella suuren tuomikirvariskin raja ylittyi vain kahdella paikkakunnalla ja tuhot ovat mahdollisia noin neljäsosassa näytepaikoista. Vaihtelua kuoriutumiskelpoisten talvimunien määrissä oli tällä kertaa erittäin paljon, jopa samalta paikalta otettujen näytteiden välillä. Käytännössä riski voi olla suurempi kuin mitä keskiarvoihin perustuva ennuste näyttää.

Tuomikirvoja tulee vuosittain myös kaukokulkeumana eteläisten ja kaakkoisten ilmavirtausten mukana. Maan rajojen ulkopuolelta tulevien kirvojen runsautta, saapumisajankohtaa ja laskeutumispaikkaa on hankala ennakoida. Koska kirvat voivat muutenkin lisääntyä erittäin nopeasti, on kirvojen lohkokohtainen tarkkailu kasvukaudella tarpeen.

25.10.2020
Tuomikirvaennuste 2021 – näytteenottopyyntö

Tuomikirvan talvimuna silmussa (Kuva: Erja Huusela-Veistola)

Taas on aika selvittää kotimaisen tuomikirvakannan runsaus ja kerätä näytteet vuosittaista tuomikirvaennustetta varten. Ennuste perustuu tuomikirvojen talvimunien laskentaan ja sitä varten tarvitaan näytteitä tuomen silmuista ympäri Suomea. Mitä enemmän näytepisteitä on, sitä kattavampi ja luotettavampi ennuste kotimaisen tuomikirvakannan suuruudesta saadaan.

Näytteenotto-ohjeet:

Tuomenoksat pitäisi kerätä ja lähettää tarkastettavaksi marraskuun aikana. Tuomenoksat kootaan vähintään kolmesta, mielellään viidestä pellon läheisyydessä kasvavasta tuomesta. Kunkin puun oksaniput sidotaan erillisiksi nipuiksi. Noin 50-60 cm:n mittaisia oksia tarvitaan kustakin tuomesta 20-30 kappaletta. Näytteet kerätään puun joka puolelta normaalilta ulottuma-korkeudelta. Ennen näytteenottoa kannattaa varmistaa, että oksat ovat tuoreita ja että puu varmasti on tuomi. Jokaisesta näytteestä pitäisi löytyä vähintään 100 elävää silmua.

Liitä näytteiden mukaan tieto näytteenottopaikasta (paikkakunta) sekä yhteystiedot (nimi ja sähköpostiosoite). Kaikille oksia lähettäneille lähetetään omien näytteiden laskentatulokset ja ensi kesän tuomikirvaennuste heti tulosten valmistuttua tammikuussa 2021.

Näytteet toimitetaan osoitteeseen:

Erja Huusela-Veistola, Luonnonvarakeskus (Luke), Planta/Tietotie 4, 31600 Jokioinen

 

Lisätietoja: Erja Huusela-Veistola, Erikoistutkija, Luke Kasvinterveys

etunimi.sukunimi@luke.fi, p. 029 532 6148 /040 149 8332

Tuomikirvaennusteen oksanäytteet (kuva: Erja Huusela-Veistola)

20.8.2020
Lämmin ja aurinkoinen sää lisää kahukärpäsriskiä

Kahukärpäsiä kelta-ansassa (Kuva: Erja Huusela-Veistola)Kahukärpäsiä on runsaasti liikkeellä ja tavanomaista lämpimämpi sää lisää syysviljan oraiden vioitusriskiä.

Kahukärpäset ovat päiväaktiivisia ja vallitseva aurinkoinen ja lämmin sää suosii niiden lentoa ja munintaa. Lämmin sää edesauttaa toukkien kehitystä ja viljojen kasvupisteiden vahingoittumista.

Kahukärpästarkkailu ja mahdollinen torjunta ovat ajankohtaisia lohkoilla, joilla syysviljat ovat juuri orastuneet. Karkea kahukärpäsen torjuntakynnys on yli viisi kahukärpästä vuorokaudessa puolikkaan A4-arkin kokoista kelta-ansaa kohti. Torjunta kohdistetaan aikuisiin kahukärpäsiin ennen munintaa ja se on tehtävä jo viljan ollessa 1,5–2 -lehtiasteella.

Kaskaita on ollut tänä kesänä runsaasti. Viirukaskasta on syytä tarkkailla kahukärpässeurannan yhteydessä etenkin niillä alueilla, joilla on aiemmin esiintynyt vehnän kääpiökasvuvirusta (WDV).

Viirukaskaita (Kuva: Erja Huusela-Veistola)

 

 

12.8.2020
Kalvassekoyökkönen vioitti kevätviljoja Elimäellä

Elimäeltä kerätystä kotelosta kuoriutunut kalvassekoyökkönen (kuva: Erja Huusela-Veistola)Elimäellä kevätvehnällä havaitun paikallisen yökköstuhon pääaiheuttajaksi on varmistunut kalvassekoyökkönen Amphipoea fucosa. Tuhoalueelta löytyi vioituksen ilmaantuessa kesäkuun lopussa runsaasti perhosen koteloita ja joitakin toukkia, joita oli kasvatuksessa Luonnonvarakeskuksessa. Tarkka lajinmääritys tehtiin perhosten kuoriuduttua Oulun yliopistossa. Aineiston perusteella kalvassekoyökkönen oli tuhojen keskeinen aiheuttaja, mutta seassa oli myös ainakin kaunosekoyökköstä ja ruskoluhtayökköstä, ehkä pieneltä osin myös muita heinäkasveja syöviä yökköslajeja.

Kalvassekoyökkönen on Etelä- ja Keski-Suomessa hyvin yleinen yökköslaji, joka on levinnyt Etelä-Lappiin saakka. Toukka elää heinäkasveilla, mutta sen ei ole aiemmin raportoitu aiheuttaneen vioituksia viljakasvustoissa. Viime vuonna toukkia esiintyi kevätvehnällä paikallisesti Turun seudulla, mutta laji varmistui kalvassekoyökköseksi vasta nyt.

Aikuinen kalvassekoyökkönen on väritykseltään hyvin muunteleva. Tarkka lajinmääritys on usein mahdollista vain genitaali- tai DNA-tutkimuksen avulla. Lajilla on yksi sukupolvi vuodessa. Aikuisia tavataan heinäkuun alkupuolelta syyskuun alkuun. Kalvassekoyökkönen talvehtii munana. Keväällä kuoriutuvat toukat elävät heinäkasvien korsissa ja juurissa. Laji koteloituu kotelokoppaan maahan.

Perhostoukka kaivautuu viljoilla kasvin tyveen ja varren sisään aiheuttaen ensin keskilehden sitten koko kasvin kuihtumisen. Tuhojen perusteella näyttää siltä, että toukat voivat vaihtaa kasvista toiseen, joten tuho voi edetä kylvöriviä pitkin tai rintamana.

Laji viihtyy kosteissa elinympäristöissä. Koska laji ei ole aiemmin aiheuttanut tuhoja viljelyksillä, ei viljelymenetelmien vaikutuksistakaan ole tietoa.

Kalvassekoyökkösen torjuntamahdollisuudet ovat heikot. Sen torjuntaan ei ole hyväksytty kemiallisia torjuntavalmisteita. Lisäksi korren sisällä eläviin toukkiin on vaikea saada tehoa, aikuisten perhosten torjunta ei kannata eikä sopivaa torjunta-ajankohtaa tiedetä.

Viljelytoimenpiteillä voidaan mahdollisesti vaikuttaa yökkösten elossasäilyvyyteen. Kevytmuokkaus tai sänki saattaa lisätä riskiä, joten jos tuhoa on esiintynyt kannattaa pyrkiä vähentämään kasvijätteen määrää tehokkaalla muokkauksella. Myös juolavehnän ja muiden heinämäisten rikkakasvien torjuntaan on syytä panostaa. Lisäksi on syytä huolehtia monipuolisesta viljelykierrosta ja tehostaa kasvintuhoojien tarkkailua.

Lajin esiintymistä mahdollisena tuhonaiheuttajana viljakasvustoissa kannattaa jatkossa seurata ja dokumentoida etenkin nykyisellä tuhoalueella.

Yökköstoukka maassa Elimäellä 29.6.2020 (kuva: Erja Huusela-Veistola)

3.8.2020
Varaudu kahukärpästarkkailuun syysviljakylvöksillä

Kahukärpästarkkailu uusilla syysviljalohkoilla on syytä aloittaa heti kylvön jälkeen. Karkea kahukärpäsen torjuntakynnys on yli viisi kahukärpästä vuorokaudessa puolikkaan A4-arkin kokoista kelta-ansaa kohti. Torjunta kohdistetaan aikuisiin kahukärpäsiin ennen munintaa. Mahdollinen torjunta pyretroidi-valmisteella on tehtävä jo viljan ollessa 1,5-2 -lehtiasteella.

Kahukärpänen lentää ja munii päivälämpötilan ylittäessä 14 astetta. Toukan kehitys jatkuu lämpötilan ollessa yli 12 astetta. Vioitusriski on suurin aikaisin kylvetyillä lohkoilla lämpiminä syksyinä.

Kaskaita on ollut tänä kesänä runsaasti. Viirukaskasta on syytä tarkkailla kahukärpässeurannan yhteydessä etenkin niillä alueilla, joilla on aiemmin ollut vehnän kääpiökasvuvirusta (WDV).

Kahukärpänen rukiin oraalla (Kuva: Erja Huusela-Veistola)

31.7.2020
Kasvitaudit runsaina viljakasvustoissa

Viimeisten kahden viikon aikana lehtilaikkutaudit ovat merkittävästi runsastuneet viljakasvustoissa erityisesti alttiissa lajikkeissa. Lehtilaikkutaudit ohralla, kauralla ja vehnällä ovat pahimmillaan kivunneet lippulehdille ja alimmat lehdet ovat jo kuolleet. Lisäksi ohrissa esiintyy härmää ja vehnissä ruosteita. Tähkälletulovaiheessa tehdyt kasvitautitorjunnat ovat pitäneet kasvustot vielä pääosin terveinä. Punahomeiden oireet erottuvat muuten vielä vihreissä tähkissä.

Ennen kasvuston keltatuleentumista on hyvä tehdä havaintoja kasvinsuojelun onnistumisista, kasvustossa esiintyvistä ravinnepuutoksista sekä mahdollista muista vioituksista. Muistiinpanot ovat hyödyllisiä suunniteltaessa uuden kasvukauden kasvinsuojelu- ja muita viljelytoimia. Kasvitautien havainnointi on erityisen tärkeää, jos lohkon sato on suunniteltu siemeneksi. Nokitautien ja viirutaudin lisäksi verkkolaikku, ohran tyvi- ja lehtilaikku, kauran lehtilaikku ja vehnän ruskolaikku voivat kosteissa itiöintiä suosivissa oloissa levitä myös kehittyvään satoon.

Punahomeen tartuttamat jyvät erottuvat ohrassa ruskeina (Kuva: Marja Jalli)

27.7.2020
Huomioi syyskylvöjen etanariski

Etanariski on huomioitava etenkin uusia syysöljykasvi- ja syysviljalohkoja perustettaessa. Syysmuotoisten kasvien kylvöä on syytä välttää lohkolle, jossa etanariski on suuri. Tarkkailua voi tehdä ns. etana-ansoilla levittämällä kasvustoon märän säkin tai laudan alle lesettä ja tarkastamalla ansan aamuisin. Kyntö on tehokas etanoiden torjuntakeino. Kemiallinen torjunta on mahdollista rautafosfaatti-valmisteilla.

Uusilla syysöljykasvilohkoilla on syytä tarkkailla myös kirppojen, kaalikoin ja rapsipistiäistoukkien esiintymistä.

Valepeltoetanoiden tarkkailu tarpeen syyskylvöillä (Kuva: Erja Huusela-Veistola)

26.7.2020
Hukkakauran kitkentä edelleen ajankohtaista

Olosuhteet ovat olleet suotuisat hukkakauran itämiselle ja sitä esiintyy paikoin runsaasti. Hukkakaurat kerätään juurineen muovisäkiin ja poltetaan. Keruu on tarpeen useampaan kertaan, että eri aikaan itäneet ja röyhylle tulleet yksilöt saadaan hävitettyä.

Röyhyllä olevaa hukkakauraa ei voi torjua enää kemiallisesti (Kuva: Heikki Jalli)

25.7.2020
Tee havainnot kasvustoista

Kasvukauden tässä vaiheessa on hyvä tehdä havaintoja kasvinsuojelun onnistumisista, kasvustossa esiintyvistä ravinnepuutoksista sekä mahdollista muista vioituksista. Analysointi onnistuu parhaiten, kun kasvukausi on hyvässä muistissa. Muistiinpanot ovat hyödyllisiä suunniteltaessa viljelykiertoa ja uuden kasvukauden kasvinsuojelu- ja viljelytoimia.

Kasvitautien esiintymisessä suurta vaihtelua

Kasvitautien esiintymisessä on ennen tuleentumista runsasta alueellista ja lohkokohtaista vaihtelua. Viljelykierron ja lajikekestävyyden myönteiset vaikutukset ovat hyvin nähtävissä. Ilman kasvitautitorjuntaa kestävämmät lajikkeet ovat säilyneet pääosin terveinä.

Voimakkaimmat ohran verkkolaikkutartunnat ovat edenneet lippulehdelle asti ja alimmat lehdet ovat kuolleet. Monitahoisissa ohrissa on havaittu härmää. Härmän ensioireet näkyvät valkoisina pumpulimaisina pesäkkeinä lehden pinnalla ja lehden toinen puoli muuttuu kellertäväksi.

24.7.2020
Hernekääriäinen taas lennossa

Hernekääriäinen (Kuva: Erja Huusela-Veistola)

Jokioisten seuranta-ansoissa on havaittu erittäin runsaita hernekääriäismääriä sään lämmettyä viikolla 29. Kääriäisen esiintymisessä ja kasvustojen kasvuvaiheissa on suurta vaihtelua. Torjunta kohdistetaan kuoriutuviin toukkiin lohkokohtaisen feromonipyydystarkkailun perusteella.

24.7.2020
Siemenlevintäisiä kasvitauteja normaalia enemmän

Siemenlevintäisiä nokitauteja, lento- ja avonokea, sekä ohran viirutautia esiintyy myös peitatulla siemenellä kylvetyissä kasvustoissa. Näiden sekä muiden siemenlevintäisten kasvitautien tarkkailu on tarpeen erityisesti kylvösiemeneksi suunnitelluilla lohkoilla.

Viirutaudin tartuttamassa yksilössä tähkä jää usein tuppeen (Kuva: Asko Hannukkala)

19.7.2020
Kosteus altistaa mansikkaa taudeille

Härmän torjunta on ajankohtaista satokauden päätyttyä. Kasvuston niitto ennen käsittelyä parantaa torjuntavalmisteen kohdistumista uusille lehdille. Kosteus on lisännyt harmaahometta sadossa ja heikentänyt kauppakestävyyttä. Maan märkyys on altistanut kasveja mansikan punamätätartunnoille, jos tautia on aikaisemmin esiintynyt lohkoilla. Punamätä tuhoaa juuria ja kasvien kehitys pysähtyy.

17.7.2020
Kauroissa avonokea

Hidas ja viileässä tapahtunut orastuminen oli suosiollista myös kauran avonoelle. Kauranavonoki tuhoaa tähkylöiden kaikki osat muuttaen ne mustaksi tuulen mukana kulkeutuvaksi noki-itiöpölyksi. Osa noki-itiöiden täyttämistä jyvistä saattaa pysyä ehjinä puintiin asti ja osa hajoaa kesän kuluessa. Sairaat kasviyksilöt jäävät terveitä lyhyemmiksi ja nokiröyhyt tulevat näkyviin hieman terveitä röyhyjä myöhemmin. Nokitähkät näkyvät kasvustossa varmimmin 1–2 viikkoa röyhylle tulon jälkeen. Nokitautien tarkkailu on tärkeää erityisesti siemenviljelylohkoilla.

Kauran avonoen tartuttamat röyhyt tulevat näkyviin hieman terveitä myöhemmin (Kuva: Marja Jalli)

17.7.2020
Kasvitautien itiöinti jatkuu

Yleisesti kasvitauteja esiintyy viljojen kasvuvaiheeseen nähden normaalia vähemmän. Lohkottaiset erot ovat kuitenkin suuria. Itiöinti on nyt runsasta. Tämä näkyy pieninä yksittäisinä oireina lohkoilla, jotka ovat aiemmin olleet terveitä viljelykierron ja terveen/peitatun siemenen ansiosta. Aikaisimmat ohrakasvustot ovat jo maitotuleentumisvaiheessa ja viljojen kukintavaihe, joka on viimeisin sallittu kemiallisen käsittelyn aika, on pääosalla pelloista ohitettu.

17.7.2020
Aikaisen punahometartunnan jyvät eivät kehity

Sekä kaurassa että ohrassa on paikoin havaittu jyväaihioita, joissa Fusarium-sienitartunta on ollut niin voimakas, että jyvän kehittyminen on estynyt. Nämä jäävät alimittaisiksi ja poistuvat puinnin myötä peltoon.

Eriasteisia punahomeen oireita kauran tähkylöissä (Kuva: Marja Jalli)

16.7.2020
Perunakasvustoja kannattaa tarkkailla

Sään lämmettyä perunoilla esiintyy taas luteita ja kaskaita. Ne saattavat vioittaa vielä myöhään istutettuja kasvustoja.

16.7.2020
Kaalin tuholaisia on liikkeellä

Kaalikoin uusi sukupolvi on lennossa ja toukat kuoriutuvat munista nopeasti lämpimän sään vallitessa. Torjuntatarve jatkuu alueilla, minne kaalikoit ovat säärintamien mukana tulleet. Peltoluteita on edelleen liikkeellä ja ne saattavat vioittaa myöhäisimpiä istutuksia. Pikkukaalikärpäsen toinen lento on alkamassa Etelä- ja Itä-Suomessa.

16.7.2020
Kevätviljojen tuhoeläintorjunta myöhäistä

Tähkäsääsken tarkkailu jatkuu vehnän kukintavaiheeseen saakka. Kosteus lisää etanariskiä. Muuten tuhoeläintilanne on rauhallinen. Tuholaisten torjunta viljakasvustoissa tässä vaiheessa on vain harvoin kannattavaa.

15.7.2020
Porkkanakärpäsen lento alkamassa

On viitteitä siitä, että porkkanakärpäsen toinen lento on alkamassa Etelä-Suomessa, vaikka lämpösummapohjainen ennustemalli on edelleen vihreällä. Aikaisilla lohkoilla, jossa on havaittu ensimmäisen sukupolven lentoa, liima-ansatarkkailu on syytä aloittaa välittömästi, jos se on kempin osalta jo lopetettu.

15.7.2020
Tuhoeläintarkkailu myöhäisillä öljykasvilohkoilla

Runsaat sateet ovat helpottaneet öljykasvien tuholaistilannetta. Rapsikuoriaisen ja kaalikoin torjunta on mahdollista enää vain erittäin myöhäisissä kevätöljykasvikasvustoissa, jotka eivät vielä kuki. Täyskukinnan aikaan tuholaistorjunta ei ole sallittua millään valmisteella.

Runsaiden sateiden myötä lisääntynyt etanariski kannattaa huomioida uusia syysöljykasvilohkoja perustettaessa.

14.7.2020
Hernekääriäisen lento hiipumassa

Hernekääriäisen lento alkaa olla Etelä-Suomessa jo pääosin ohi, mutta kääriäisen esiintymisessä ja kasvustojen kasvuvaiheessa on vaihtelua. Torjuntatarve ja -ajankohta määräytyvät lohkokohtaisen feromonipyydystarkkailun perusteella. Torjunta kohdistetaan kuoriutuviin toukkiin. Sään lämmetessä kannattaa tarkkailla mahdollisten hernekirvojen esiintymistä. Torjunnassa on huomioitava varoajat.

13.7.2020
Porkkanakempeistä ei enää suurta harmia

Joitakin porkkanakemppejä on edelleen liikkeellä epävakaisesta säästä huolimatta. Sateinen ja tuulinen sää vähentää porkkanakempin lentoa. Lento saattaa vielä vilkastua, kun sää poutaantuu ja tuuli tyyntyy. Porkkanat ovat kuitenkin suurimmalta osin ohittaneet alttiit kasvuvaiheet. Vain kaikkein myöhäisimmät kylvökset voivat olla vielä vioittuvassa vaiheessa. Porkkanakärpäsen ensimmäinen lentohuippu on ohitettu Oulun korkeudella saakka, mutta lento jatkuu Lapissa yhä.

13.7.2020
Taudinaiheuttajien itiötuotanto runsasta

Toista viikkoa kestäneet sadejaksot ovat herättäneet viljojen lehtilaikkutaudit. Pääosin oireet ovat vielä vähäisiä mutta itiöiden tuotanto ja oireiden eteneminen ovat nopeaa kosteassa ja tuulisessa säässä. Kasvuolosuhteet ovat ohjanneet, mitkä taudinaiheuttajista ovat vallitsevia. Lehtilaikkutautien lisäksi kevätvehnissä on havaittu paikoin härmää. Härmän tunnistaa valkeista pumpulimaisista pesäkkeistä. Sade huuhtoo pesäkkeet, jolloin jäljelle jää vain pieni kellertävä laikku. Kasvitautitorjunta on mahdollista kukintaan asti. Viimeinen käsittelyaika vaihtelee eri valmisteiden välillä.

12.7.2020
Kaalilla edelleen rapsikuoriaisia ja kaalikoita

Rapsikuoriaisia on ollut edelleen runsaasti liikkeellä. Ne saattavat vioittaa kukka- ja parsakaalin nuppuja. Kaalikoin toukkien vioituksia on havaittu kaaleilla paikoitellen runsaastikin, ja uusi aikuisten sukupolvi on kuoriutumassa, joten torjuntatarve jatkuu alueilla, jonne kaalikoit ovat säärintamien mukana tulleet. Pikkukaalikärpäsen ensimmäinen lentohuippu jatkuu vielä Pohjois-Lapissa, ja toinen lento on alkamassa ensi viikon loppupuolella Etelä-Suomen suotuisimmilla alueilla. Isokaalikärpäsen lento on käynnissä.

12.7.2020
Ohrassa tavattu tyvifusariooseja

Fusarium-sienten aiheuttamia tyvitautien oireita ohralla (Kuva: Marja Jalli)

Ohrakasvustoissa on havaittu tuleentuneita yksilöitä, joissa tähkä on jäänyt tuppeen. Aiheuttajina ovat tyviä vioittavat Fusarium-sienet, jotka aiheuttavat ruskeatyvisyyttä kaikilla viljakasveilla. Sieni tappaa tyvisoloukon, jolloin veden ja ravinteiden kulku estyy ja kasvi kuolee. Samat sienilajit aiheuttavat myös punahomeita tähkässä. Siemenen peittaus suojaa tyvitautien alkutartunnalta. Monipuolinen viljelykierto rikastuttaa maaperän mikrobilajistoa ja vähentää tyvitautien riskiä.

12.7.2020
Hukkakauran siemenet itämiskykyisiä

Hukkakauran siemenet alkavat olla itämiskykyisiä viikon kuluttua röyhylle tulosta. Hukkakaurat kerätään juurineen muovisäkiin ja poltetaan. Pelloilla liikkuessa on hyvä tehdä havaintoja ja muistiinpanoja rikkakasvitorjuntojen onnistumisesta.

10.7.2020
Pahkahomeen torjunta täyskukinnan aikaan

Pahkahomeen torjunta on ajankohtaista rehevissä hyvän satopotentiaalin rypsi- ja rapsikasvustoissa. Maan kosteana pysyminen muutaman viikon ajan ennen kukintaa lisää pahkahomeriskiä. Torjunta tehdään täyden kukinnan aikaan, kun ensimmäiset terälehdet alkavat varista.

10.7.2020
Sateet altistavat mansikat sienitaudeille

Sateiden seurauksena marjoissa voi esiintyä harmaahomeen lisäksi nahkamädän aiheuttamaa pilaantumista. Härmän tarkkailu ja torjunta ovat ajankohtaisia tunneleissa. Avomaalla sateet hidastavat taudin leviämistä.

10.7.2020
Hernekääriäisen lentohuippu ohi E-Suomessa

Hernekääriäinen (Kuva: Erja Huusela-Veistola)Hernekääriäisen lentohuippu alkaa olla jo Etelä-Suomessa ohi, mutta edelleen kääriäisiä tulee seuranta-ansoihin vaihtelevasti. Hernekääriäisen esiintymisessä ja kasvustojen kasvuvaiheessa on alueellista ja lohkokohtaista vaihtelua. Kääriäistorjunta kohdistetaan kuoriutuviin toukkiin. Torjuntatarve ja -ajankohta määräytyvät lohkokohtaisesti feromonipyydystarkkailun ja herneen käyttötarkoituksen perusteella. Kukkivan hernekasvuston käsittely pyretroideilla on sallittua vain mehiläisten lentoajan ulkopuolella, klo 21-06 välisenä aikana.

9.7.2020
Punahomeriski suuri kaikilla viljoilla

Lämmin alkukesä ja kukinnan aikaiset sateet edistävät Fusarium-sienten aiheuttamien punahomeiden leviämistä. Oireita on havaittu kaikilla viljoilla. Mahdollinen kemiallinen torjunta ajoittuu kukinnan alkuun, jolloin ensimmäiset merkit kukinnasta, eli kellertävät heteet, ovat näkyvissä. Eri valmisteiden viimeinen käyttöajankohta tulee tarkistaa myyntipäälllystekstistä. Punahomeen oireet näkyvät ensin yksittäisissä jyvissä ja laajenevat suotuisissa olosuhteissa laajemmalti tähkään. Oire näkyy ohrassa usein tummanruskeana ja vehnässä sekä kaurassa vaaleampana alueena. Vehnässä ja ohrassa voi tartunnan saaneiden jyvien päälle kasvaa punertavaa, pehmeää rihmastoa. Mikäli jyvä kehittyy, se on pieni ja väriltään usein harmahtavan ruskea. Punahomeet voivat tuottaa mykotoksiineja, jotka ovat haitallisia ihmisille ja eläimille.

Punahometta kauran jyvissä (Kuva: Marja Jalli)

9.7.2020
Litusääskiä syysöljykasveilla

Litusääsken toukkia ja vioittuneita syysrapsin lituja (kuva: Mauno Mäkitalo)

Litusääsken toukkia on havaittu syysrapsin liduissa Varsinais-Suomessa. Litusääski munii litujen sisälle rapsikärsäkkään tekemien reikien kautta. Yhden lidun sisällä voi olla jopa 20 kellanvalkoista litusääsken toukkaa. Toukat syövät kehittyviä siemeniä ja lidun sisäpintaa. Vioituksen seurauksena lidut kuihtuvat ja aukeavat helposti, jolloin siemenet varisevat maahan.

Kevätöljykasvikasvustot ovat kunnoltaan vaihtelevia. Paikoin kasvustot ovat eriaikaisia ja kukinta vähäistä rapsikuoriaisvioituksista johtuen. Mahdollisten kaalikoin toukkien tarkkailu on edelleen tarpeen, vaikkakin epävakainen sää vähentää riskiä. Täyskukintavaiheesta eteenpäin tuholaistorjunta ei ole sallittua millään valmisteella.

9.7.2020
Tuholaistilanne viljoilla

Varsikirppojen (Chaetocnema sp.) toukat ovat tänä vuonna yleisisiä tyvivioituksen aiheuttajia (Kuva: Erja Huusela-Veistola)

Viljojen tuholaistilanne on rauhoittunut epävakaisen sään vuoksi. Tähkäsääskiä on edelleen runsaasti tarkkailuansoissa, mutta sateinen ja tuulinen sää ei ole suosinut niiden munintaa. Tarkkailu on tarpeen vehnän kukintavaiheeseen saakka.

Meillä yleensä satunnaisempien kasvintuhoojien kuten varsikirppojen, kirsi-/kahukärpäsen sekä perhostoukkien aiheuttamia tyvivioituksia on havaittu kevätviljoilla poikkeuksellisen paljon. Vioitukset voivat aiheuttaa kasvien kuihtumista, korsien katkeilua ja valkotähkäisyyttä sekä lisätä tyvitautiriskiä.

Lisäksi viljakasvustoissa näkyy luteiden, kaskaiden, ripsiäisten ja viljakukon aiheuttamia lehtivioituksia.

5.7.2020
Omenarupi leviää, tarkkaile myös tuholaisia

Omenaruven tartuntariski on olemassa kostealla säällä. Itiölento voi olla kuivilla alueilla vielä kesken ja jatkua sateiden sattuessa. Pihlajan kukinta on paikoin runsasta mikä voi vähentää pihlajanmarjakoin tuhoja omenalla. Pihlajamarjakoin ja kääriäisten lentoa kannattaa kuitenkin seurata myös tarhakohtaisilla feromoniansoilla. Tarkkaile raakileisiin ilmestyviä vioituksia ja ryhdy tarvittaessa torjuntaan. Seuraa myös kirvojen, kemppien, luteiden, kärsäkkäiden ja hedelmäpuupunkkien esiintymistä.

5.7.2020
Lentonoen havainnointi tähkälle tulon alussa

Ohran lentonoen havainnointi on ajankohtaista erityisesti siemeneksi tarkoitetuilla lohkoilla. Oireet ovat parhaimmin näkyvissä heti tähkälle tulon jälkeen. Tartunnan saaneet tähkät työntyvät tupestaan terveitä tähkiä aikaisemmin. Tähkät täyttyvät mustasta noki-itiömassasta, joka häviää tuulen mukana jo muutaman päivän kuluttua ja jäljelle jää vain tähkälapakko. Lentonokisista tähkistä itiöt lentävät ympäröiviin kukkiviin tähkiin. Itiö tunkeutuu kukkaan ja sitä myötä kehittyvän jyvän sisälle. Kasvukauden aikaista tartuntaa ei voi silmin havaita. Mahdollisen tartunnan voi testauttaa Ruokaviraston siemenlaboratoriossa Loimaalla. Lentonokea voi kemiallisesti torjua peittauksella.

Lentonokiset tähkät ovat kokonaan mustan noki-itiömassan peitossa (Kuva: Marja Jalli)

4.7.2020
Tarkkaile vadelman tuholaisia

Vadelman juurilaho voi kuihduttaa versoja tunneliviljelyssä. Avomaalla tauti näkyy heikentyneenä kasvuna ja heikkona kasvuversojen kehityksenä erityisesti pellon notkopaikoissa.

Kukinnan alussa kannattaa vielä tarkkailla vattukuoriaisen ja vattukärsäkkään esiintymistä varistenäytteistä sekä feromoniansoissa. Myös kirvojen, vatunvarsisääsken, vattukärpäsen ja vattulasisiiven esiintymistä kannattaa seurata kasvustossa. Kemiallinen torjunta voidaan tehdä tarvittaessa pölyttäjien lentoajan ulkopuolella varoajat huomioon ottaen.

Lämmin ja kuiva sää suosii punkkeja. Äkämäpunkin ja vihannespunkin esiintymistä kasvustossa kannattaa siis tarkkailla. Biologista torjuntaa punkeille voidaan käyttää myös kukinnan ja sadonkorjuun aikana. Tarkkaile vihannespunkkien esiintymistä erityisesti tunneliviljelmillä ja ryhdy torjuntaan riittävän ajoissa.

4.7.2020
Herukan tuholaiset liikkeellä

Herukkakoilla ja herukanlasisiivellä on lento alkanut. Myös herukansilmukoin esiintymistä kannattaa nyt tarkkailla. Aikuisten torjunta voi olla tarpeen, jos lento on runsasta. Myös karviaiskoisan toukkia on havaittu raakileissa. Tarkkaile myös karviaispistiäisen toukkien esiintymistä pensaiden sisäosissa. Marjovilla herukoilla torjunnoissa on huomioitava varoajat!

4.7.2020
Härmä- ja punkkitorjunta ajankohtaista mansikalla

Mansikanhärmän torjunta on ajankohtaista kevään istutuksilla. Mansikan tyvimädän kuihduttamat taimet kannattaa poistaa ja hävittää. Jos kuihtuneissa kasveissa ei ole selvää ruskeaa väritystä tyvellä, kuihtumisen syy voi olla myös lakastumistauti. Kuuma ja kuiva sää suosii mansikka- ja vihannespunkkeja sekä ripsiäisiä, myös vattukärsäkkäitä on havaittu. Kukinnan aikana ripsiäisiä voidaan tarvittaessa torjua vielä kemiallisesti, pölyttäjien lentoajan ulkopuolella sekä biologisesti satokauden aikana.

Seuraa punkki- ja ripsiäistilannetta myös satokauden aikana ja tehosta tarvittaessa biologista torjuntaa. Mansikka- ja vihannespunkkeja voidaan torjua biologisilla torjuntaeliöillä läpi kasvukauden. Jos punkkien esiintyminen on runsasta, kemiallinen torjunta voi olla tarpeen satokauden jälkeen. Tuholaisten kemiallista torjuntaa voidaan tehdä enää hyvin rajallisesti satokauden aikana. Huomioi käsittelyjen varoajat!

3.7.2020
Tuholaisvioituksia kaalilla

Rapsikuoriaisia ja kirppoja on ollut edelleen runsaasti liikkeellä. Ne saattavat vioittaa kukka- ja parsakaalin nuppuja, ja myöhäisten istutusten lehtiä. Sateinen sää kuitenkin hillitsee niiden liikkumista. Kaalikoin toukkien vioituksia on havaittu kaaleilla paikoitellen runsaastikin. Peltoluteiden imentä vioittaa kasvupistettä ja muninta voi aiheuttaa halkeamia ja muhkuraisuutta myöhään istutettujen taimien varteen tai lehtiruoteihin. Pikkukaalikärpäsen ensimmäinen lentohuippu on ohitettu Pohjois-Lappia lukuun ottamatta. Isokaalikärpäsen muninta on alkamassa Etelä-Suomessa.

3.7.2020
Sateinen sää vähensi porkkanakempin lentoa

Sateinen ja tuulinen sää vähentää porkkanakempin lentoa. Lento saattaa vilkastua vielä uudelleen, kun lämpimiä ja heikkotuulisia jaksoja esiintyy sateiden välissä. Porkkanakärpäsen ensimmäinen lentohuippu on päättymässä Keski-Suomessa, mutta lentohuippu jatkuu Pohjois-Suomessa.

3.7.2020
Viljojen tautitorjunta viimeistään kukinnan aikaan

Hellejakso kiihdytti viljojen kehitystä ja kasvuasteen tarkkailu on tarpeen mahdollisen ruiskutusajankohdan määrittämiseksi. Kemiallinen kasvitautitorjunta on mahdollista kukintaan asti. Torjunnan tarpeenmukaisuutta kannattaa harkita alueilla, joissa kasvusto on kuivuuden vuoksi jäänyt harvaksi ja kitukasvuiseksi.

Kukinnan aikaiset sadekuurot lisäävät Fusarium-sienten aiheuttaman punahomeen riskiä. Erityisesti kauralla on arvioitava punahomeen torjunnan tarpeellisuus. Torjunta ajoittuu kukinnan alkuun, kun ensimmäiset merkit kukinnasta, eli kellertävät heteet, ovat näkyvissä röyhyn yläosissa.

3.7.2020
Rikkatorjunta pienannosaineilla

Viljat ovat viimeviikkoina kehittyneet kuivuudesta huolimatta nopeasti ja jos tarpeellinen rikkakasvien torjunta on jäänyt tekemättä, sen voi tehdä pienannosaineilla lippulehtiasteelle asti. Viimeinen käyttöhetki on tarkastettava käyttöohjeesta.

Myös hukkakaura kasvaa. Röyhylle tullutta hukkakauraa ei voi enää kemiallisesti torjua, koska hukkakauran siemenet säilyttävät itämiskykynsä torjunnasta huolimatta. Ainoa keino torjua hukkakauraa röyhylle tulon jälkeen on kitkeä se juurineen muovisäkkiin ja polttaa.

Röyhyllä olevaa hukkakauraa ei voi enää torjua kemiallisesti (Kuva: Heikki Jalli)

3.7.2020
Kuminan vioitukset alkavat näkyä

Kuminanrengaspunkin vioitusta kukinnoissa (Kuva: Erja Huusela-Veistola)

Kuminakoin ja kuminanrengaspunkin vioittamat kohdat alkavat näkyä kasvustossa, kun kuminan siemenet kehittyvät. Punkkivioitukset erottuvat muusta kasvustosta vaaleina tai vaaleanpunertavina laikkuina, joissa havaittavissa kukkakaalimaisesti epämuodostuneita kukintoja. Vioittuneisiin kukintoihin ei muodostu siemeniä.

2.7.2020
Tähkäsääskiä ja ripsiäisiä viljoissa

Tähkäsääskiä on seurantalohkoilla runsaasti. Tähkäsääskien tarkkailu illalla tuulen tyynnyttyä on tarpeen vehnän tähkälle tulosta kukintavaiheeseen saakka. Tähkäsääsken torjuntakynnys on keskimäärin 1 sääski/6 tähkää.

Kasvustoissa on runsaasti ripsiäisiä, luteita ja kaskaita. Myös viljakukkoja ja tuomikirvoja on havaittu paikoin.

Kevätviljoissa havaittujen tyvivioitusten ja korsien katkeilun aiheuttajia ovat tavallisimmin varsikirpat. Perhostoukkien (mahdollisesti varsiyökkönen) aiheuttamaa ankaraa tuhoa on havaittu vain Elimäellä. Kahukärpäsvioitukset ovat jääneet vähäisiksi.

Ripsiäisiä kevätviljan kimpussa (Kuva Erja Huusela-Veistola)

2.7.2020
Lehtilaikkutaudit kivunneet ylälehdille

Kauran lehtilaikku on jo paikoin levinnyt lippulehdelle (Kuva: Marja Jalli)Sateen ja poudan vaihtelu sekä lämmin sää ovat herättäneet viljakasvustoissa useat kasvitaudit. Alttiissa lajikkeissa ja erityisesti hikevillä mailla ohran verkkolaikku ja kauranlehtilaikku ovat kivunneet lippulehdille asti. Myös vehnissä, erityisesti monokulttuurilohkoilla, pistelaikku on hiljalleen noussut ylemmille lehdille.

Viljoissa esiintyy paikoin tyvitauteja. Oireet erottuvat aluksi rusehtavana kuoliolaikkuna korren tyvellä. Kuolion laajetessa koko tyviosa muuttuu ruskeaksi ja haurastuu ja veden ja ravinteiden kulku estyvät. Sairaat kasvit lakoutuvat herkästi. Tyvitauteja torjutaan tehokkaimmin kylvösiemenen peittauksella ja monipuolisella viljelykierrolla.

2.7.2020
Rapsikuoriaisia runsaasti

Rapsikuoriaisia nuppujen kimpussa (Kuva: Erja Huusela-Veistola)

Öljykasvien tuholaistilanne on edelleen haastava ja kasvustot eriaikaisia. Rapsikuoriaisia esiintyy runsaasti, torjunnan teho on ollut vaihteleva ja paikoin kukinta on heikkoa rapsikuoriaisvioitusten takia. Kaalikoita on havaittu paikoin. Mahdollinen tuhoeläintorjunta on tehtävä ennen kukintaa. Myöhäistä torjuntaa ei suositella luontaisille vihollisille ja pölyttäjille aiheutuvien haittavaikutusten vuoksi. Täyskukintavaiheesta eteenpäin torjunta ei ole sallittua millään valmisteella.

1.7.2020
Hernekääriäisen torjunta-aika käsillä

Hernekääriäisen feromonipyydys (Kuva: Erja Huusela-Veistola)

Hernekääriäisen lentohuippu on alkanut Etelä-Suomessa ja monin paikoin torjuntakynnys on jo ylittynyt. Kääriäisen torjuntatarve ja -ajankohta määräytyvät lohkokohtaisesti feromonipyydystarkkailun ja herneen käyttötarkoituksen perusteella. Torjuntakynnys kuivaherneellä kuivaherneellä on vähintään 10 kääriäistä ja tuoreherneellä enemmän kuin 3 kääriäistä pyydyksessä kahtena perättäisenä tarkastuskertana.

Torjunta kohdistetaan kuoriutuviin toukkiin aikuisten esiintymishuipun ja lämpösumman perusteella. Suositeltu torjunta-ajankohta on noin 8-12 vrk:n kuluttua torjuntakynnyksen ylittymisestä, kun +10 asteen ylittävää lämpösummaa on torjuntakynnyksen ylittymisestä kertynyt yli 80 astetta. Torjuntaa ei kannata tehdä ennen kasvuston kukintaa. Kukkivan hernekasvuston pyretroidikäsittely on sallittua vain mehiläisten lentoajan ulkopuolella, klo 21-06 välisenä aikana.

30.6.2020
Aikaisimmat viljakasvustot kukkivat

Viljakasvustot ovat tulleet tai tulossa pian tähkälle, ja aikaisimmat ehtineet jo kukintavaiheeseen. Näin ollen kasvinsuojelukäsittelyt alkavat olla ohitse, jo varoaikojenkin puolesta. Tautitorjuntaa voi vielä tehdä vehnällä kukintavaiheessa ja muilla viljoilla tähkälletulovaiheessa. Lohkoilla, joilla on ollut aiempina vuosina punahomeongelmia, on syytä arvioida myös punahomeen torjunnan tarpeellisuus, jonka riskiä nyt kukinnan aikainen sadejakso myös lisää. Torjunnat kannattaa silloin yhdistää, ja käyttää valmistetta, jolla on teho myös punahomeeseen. Rapsikuoriaisen torjunnan teho on ollut vaihteleva, ja tuhot näyttävät pahoilta. Koska luontaiset viholliset ovat alkaneet tulla jo lohkoille, torjuntakäsittelyistä on syytä pidättäytyä ja luottaa sivuversojen uuteen kasvuun. Herne on kasvanut lämpimässä hyvin, mutta sen sijaan härkäpapu on kärsinyt pahasti kuivuudesta. Kasvukauden lämpösumma on eteläisessä Suomessa 479 astetta ja nyt 40 astetta enemmän kuin 30 vuoden keskiarvo. Tämän viikon sateet ovat erittäin tervetulleita kaikille kasvustoille. – ProAgria –

Kauran kukinnan aikaiset sateet lisäävät punahomeriskiä (Kuva: Marja Jalli)

26.6.2020
Mangaaninpuutosoireita viljoilla

Kuivuus on haitannut viljojen ravinteiden saantia. Hivenravinteista kasvustoissa ilmenee mangaanin puutosta. Mangaani liikkuu kasvissa melko huonosti ja sen puutosoireet esiintyvät ensin uusissa lehdissä. Kauralla kasvin lehtiin ilmestyy pitkittäisiä harmahtavia laikkuja. Ohran lehdet jäävät mangaanin puutteessa vaaleanvihreiksi ja niissä voi olla ruskeita pieniä laikkuja helmimäisinä nauhoina. Vehnällä ja rukiilla voi esiintyä harmaita laikkuja. Puutosta voi korjata lehtilannoituksella, jonka tarve on hyvä arvioida kasvuston kunnon ja sääolosuhteiden mukaan.

26.6.2020
Hukkakauratorjunnan viimehetket

Hukkakaura alkaa tulla röyhylle, joten torjunnalla alkaa olla jo kiire. Tankkiseoksia ei ole syytä tehdä tehon varmistamiseksi ja vioitusten välttämiseksi. Rikkakasvit ovat taimettuneet kuivissa oloissa heikosti, tällöin torjunta kannattaa jättää kokonaan tekemättä helteisissä oloissa.

26.6.2020
Kasvitautien esiintymisessä suurta vaihtelua

Kasvitautien etenemiseen ovat vaikuttaneet ennen hellejaksoa esiintyneet alueelliset sadekuurot. Kuivemmilla alueilla kasvustot ovat pääosin terveitä. Siemenlevintäiset ohran verkkolaikku ja kauranlehtilaikku ovat jonkin verran edenneet ylemmille lehdille. Syys- ja kevätvehnien alalehdillä voi esiintyä pistelaikkua. Vaikka kasvuasteet täyttyvät nyt nopeasti, kannattaa tautitorjunnan tarpeenmukaisuus arvioida hellejakson jälkeen kasvuston kunnon, tautiriskin (lajikkeen alttius, viljelykierto, oireiden esiintyminen) ja satopotentiaalin mukaan. Mahdollinen kemiallinen torjunta tulee tehdä kukinnan alkuun mennessä (sallittu ajankohta tarkistettava valmisteittain).

26.6.2020
Porkkanakempin lento jatkuu

Porkkanakempin lento on vilkastunut odotetusti juhannuksen tienoilla, mutta alueellinen vaihtelu on suurta. Lennon odotetaan jatkuvan edelleen vilkkaana lämpimien säiden vallitessa. Porkkana kärsii monin paikoin kuivuudesta. Kuivuudesta kärsivät kasvustot ovat vioitusalttiita vielä 4-lehtivaiheen jälkeenkin. Lämpösummapohjaisen ennustemallin mukaan porkkanakärpäsen lentohuippu on menossa ohi Etelä-Suomessa ensi viikon alussa, mutta muualla lentohuippu jatkuu vielä.

26.6.2020
Kaalikasveilla tuholaisvioituksia

Rapsikuoriaisia on runsaasti liikkeellä ja ne saattavat vioittaa kukka- ja parsakaalin nuppuja. Kaalikoita on havaittu kaaleilla paikoitellen runsaastikin. Peltoluteita on edelleen liikkeellä, ja ne saattavat vioittaa myöhäisiä istutuksia. Kotimaisen lämpösummapohjaisen ennustemallin perusteella pikkukaalikärpäsen ensimmäinen lentohuippu on ensiviikon alkuun mennessä ohi Lappia lukuun ottamatta. Isokaalikärpäsen lento on alkanut Etelä-Suomessa ja sen muninnan odotetaan alkavan heti pikkukaalikärpäsen lentohuipun jälkeen.

25.6.2020
Hernekääriäiset lennossa

Aikuisia hernekääriäsiä (Kuva: Erja Huusela-Veistola)Ensimmäiset hernekääriäiset on jo havaittu seuranta-ansoissa Etelä-Suomessa ja lento jatkuu vilkkaana. Feromonipyydystarkkailu on aloitettava pikimmiten ja tarkastetta 2-3 päivän välein. Torjuntakynnys vaihtelee herneen käyttötavan mukaan: kuivaherneellä on vähintään 10 kääriäistä ja tuoreherneellä enemmän kuin 3 kääriäistä pyydyksessä kahtena perättäisenä tarkastuskertana. Hernekääriäisen torjunta kohdistetaan munista kuoriutuviin toukkiin. Torjunta-aika määräytyy feromonipyydyssaaliin mukaisen lentohuipun ja lämpötilan perusteella. Hernekääriäisriski on suurin lohkoilla, joiden lähellä on viime vuonna kasvanut hernettä.

24.6.2020
Öljykasvien tuholaispaine jatkuu

Kevätrypsi- ja rapsikasvustot vaihtelevat kehitysasteeltaan ja kunnoltaan. Rapsikuoriaisia on liikkeellä runsaasti. Paikoin löytyy myös kaalikoita ja kirppoja. Rapsikuoriaisen torjuntakynnys on varhaisessa nuppuvaiheessa 0.5-1 kuoriainen/kasvi. Myöhäisessä nuppuvaiheessa ja lähellä kukintaa torjuntakynnys on suurempi eli 2-3 kuoriaista / kasvi. Jos alueella on runsaasti rapsikuoriaisen luontaista vihollista, rapsikuoriaispistiäistä, on myöhäisen nuppuvaiheen torjuntakynnys 3-4 kuoriaista /kasvi. Resistenssin kehittymisen välttämiseksi torjunta-ainevalmisteita on aina käytettävä käyttöohjeen mukaisesti ja pyrittävä minimoimaan käyttökertojen määrä. Samaan tehoaineryhmään kuuluvia valmisteita ei pidä käyttää useita kertoja peräkkäin. Torjunnassa on huomioitava mehiläisvaroitukset ja valmisteiden käyttörajoitukset.

 

Rapsikuoriaisia nuppujen kimpussa (Kuva: Erja Huusela-Veistola)

24.6.2020
Perunalla kaskaita

Kaskaita (Emboasca vitis) on ollut viime päivinä runsaasti liikkellä samoin kuin Lygus-suvun luteita. Ne saattavat vioittaa imennällään perunaa, koska perunantaimet ovat ajankohtaan nähden vielä pieniä ja kärsivät monin paikoin kuivuudesta.

Kaskaiden imentä aiheuttaa lehtien vaalealaikkuisuutta, joka myöhemmin muuttuu lehtien reunojen ruskettumiseksi. Lehtien ruskettuminen saatetaan sekoittaa kuivuusvioitukseen, mutta kuivuuden seurauksena alalehdet kuihtuvat yleensä kokonaan.

Kaskas perunalla (Kuva: Anne Nissinen)

24.6.2020
Viljoissa erilaisia hyönteisvioituksia

Viljakasvustoissa on runsaasti ripsiäisiä, kaskaita ja luteita, jotka voivat aiheuttaa pistemäistä tai laikkumaista vaaleaa imentävioitusta. Myös tuomikirvaa voi olla paikoin.

Lisäksi paikoin on havaittu kevätviljojen korsien katkeilua tyveltä ja tyvivioituksia. Näiden vioitusten aiheuttajia voi olla useita mm. varsiyökkönen ja muut perhostoukat, varsikirppojen (Chaetocnema sp.) toukat sekä kahukärpänen. Tyvivioitusten ilmaantuessa ei ole enää mitään tehtävissä.

Varsikirpan (Chaetocnema sp.) vioittama viljan tyvi (Kuva: Erja Huusela-Veistola)

23.6.2020
Helteisissä oloissa syytä välttää useiden valmisteiden tankkiseoksia

Kasvu on nyt erittäin nopeaa ja monien kasvustokäsittelyjen kanssa alkaa olla kiire. Helteisissä oloissa useiden valmisteiden tankkiseoksia on syytä välttää. Tämä koskee erityisesti hukkakaura-aineita, kasvunsääteitä ja lehtilannoitteita. Rehevissä viljakasvustoissa lehtilaikkutaudit ovat alkaneet levitä ylemmille lehdille erityisesti ohralla ja kauralla, ja niiden torjunta-aika on nyt käsillä. Viljakasvustoissa on havaittu poikkeuksellisen runsaasti harvinaisempia tuholaisia, kuten luteita, kahukärpäsiä sekä varsiyökköstä, jotka ovat tehneet paikallisesti pahaa tuhoa. Osalla alueista kasvustot kärsivät jo pahasti kuivuudesta ja parhaimmat sato-odotukset on menetetty. Kasvukauden lämpösumma on kirinyt 350 asteeseen ja siten tavoittanut 30 vuoden keskiarvon. – ProAgria –

Kahukärpänen (Kuva: Erja Huusela-Veistola)

23.6.2020
Tähkä- ja vehnäsääsken tarkkailu alkaa

Tähkäsääskiä ansassa (Kuva: Erja Huusela-Veistola)Tähkä- ja vehnäsääsken lento on alkanut ja tarkkailu on ajankohtaista vehnäkasvustoissa etenkin niillä alueilla, joilla on aiemmin ollut sääskiongelmia. Sääsket munivat vehniin, joiden tähkä on hiukankin esillä. Riski jatkuu kukintavaiheeseen saakka. Tarkkailu on nyt tarpeen, sillä tähkäsääsken muninta-olosuhteet ovat nyt erinomaiset eli iltaisin on tyyntä ja sateetonta ja lämpötila yli 14 astetta. Torjuntakynnys oranssinkeltaisella tähkäsääskellä on keskimäärin 1 sääski/6-7 tähkää, sitruunankeltaisella vehnäsääskellä 1 sääski/1-3 tähkää.

Viljakasvustoissa on lisäksi runsaasti ripsiäisiä, kaskaita ja luteita, jotka voivat aiheuttaa pistemäistä tai laikkumaista vaaleaa imentävioitusta.

18.6.2020
Pienet porkkanantaimet ovat alttiita kempeille

Porkkanakempin lento on vilkastunut odotetusti kuluneen viikon aikana ja sen odotetaan vilkastuvan edelleen lämpimän ja heikkotuulisen sään vallitessa. Porkkana on pientä ja herkästi vioittuvassa vaiheessa. Lisäksi kuivuus vielä hidastaa porkkanan kehitystä, joten torjunnan tarve on ilmeinen, siellä missä kemppejä on havaittu. Porkkanakärpäsen lento on alkamassa viikon kuluessa aina Keski-Lapissa saakka. Etelä-Suomesta on viitteitä siitä, että ensimmäinen lentohuippu on jo käynnissä. Huippulento saavutetaan ensi viikon alussa jo Oulun korkeudella saakka.

17.6.2020
Lämmin sää lisää mansikan tyvimädän oireita ja suosii tuholaisia

Mansikanhärmän tarkkailu on tarpeen uusilla istutuksilla. Torjunta on tarpeen heti ensimmäisten oireiden ilmestyessä. Vanhemmissa kasvustoissa härmää voi torjua on kukinnan aikana. Tyvimätä voi lakastuttaa uusien istutusten kasveja lämpimässä säässä. Lämmin sää suosii myös ripsiäisiä, vihannespunkkeja ja mansikkapunkkeja. Mansikkapunkkien torjuntaan voi levittää petopunkkeja myös satokauden aikana.

17.6.2020
Hernekääriäisen lento alkanut

Hernekääriäinen feromonipyydyksessä (Kuva: Erja Huusela-Veistola)

Hernekääriäisen lento Jokioisissa on alkanut ja ensimmäiset yksilöt ovat löytyneet feromonipyydyksistä. Feromonipyydystarkkailun aloittaminen on nyt ajankohtaista. Hernelohkolle kannattaa laittaa kaksi feromonipyydystä, jotka tarkastetaan 2-3 päivän välein. Torjunta kohdistetaan munista kuoriutuviin toukkiin ja ajoitus tehdään feromonipyydysten saaliin ja lämpötilan perusteella.

17.6.2020
Kaalilla tuholaisia paikoin runsaasti

Kirppoja on paikoin edelleen runsaasti. Rapsikuoriset saattavat vioittaa kukka- ja parsakaalin nuppuja. Kaalikoita on havaittu kaaleilla paikoitellen runsaastikin. Kotimaisen lämpösummapohjaisen ennustemallin perusteella pikkukaalikärpäsen ensimmäinen lentohuippu on käynnissä koko maassa ja muninta on ollut paikoin vilkasta. Ensimmäisen lentohuipun odotetaan päättyvän Etelä-Suomessa juhannuksen jälkeen, mutta lämpösummien kertyessä nopeaan tahtiin isokaalikärpäsen lento saattaa alkaa heti pikkukaalikärpäsen lentohuipun perään.

17.6.2020
Tarkkaile hukkakauran taimettumista

Ohrasta ja vehnästä hukkakauraa voi torjua korrenkasvin alkuun pinoksadeeni tai fenoksaproppi-P-etyylivalmisteilla.

Rypsistä, rapsista herneestä ja perunasta hukkakauraa voi torjua hukkakauran versoutumisen lopulla propakvitsafoppi, sykloksidiimi, fluatsifoppi-P-etyyli, kletodiimi tai kvitsalofoppi-P-etyyli-valmisteilla ja kylvövuoden kuminasta ja pellavasta hukkakauran pensastumisen lopussa.

16.6.2020
Kasvukauden lämpösumma on kirinyt

Lämpö on kiihdyttänyt kasvua, mutta samalla vettä tarvittaisiin kipeästi. Viljakasvustot ovat paikoin kirjavia. Yleisesti on havaittu erityisesti rikin puutetta. Kuivissa oloissa tautien leviäminen hidastuu, mutta kasvustoja pitää seurata, sillä yökasteen turvin taudit voivat levitä ylempiin lehtiin. Helteisen sään jatkuessa kasvinsuojeluaineiden käyttö ja varsinkin seokset varoen. Rapsikuoriaisia on paljon ja tekevät tuhojaan lehtiruusukkeen suojassa kehittyvissä nupuissa. Torjuntatoimet tärkeää aloittaa heti, jotta pääverson sato turvataan. Torjuntaan ei suositella pyretroideja, vaan aloitus Avauntilla. Kasvukauden lämpösumma on kirinyt ja sitä on kertynyt eteläisessä Suomessa 264 astetta, mikä on 39 astetta pitkän ajan keskiarvoa vähemmän.

– ProAgria –

Kaura kärsii kuivuudesta (Kuva: Heikki Jalli)

16.6.2020
Kuminakoi myöhäisissä kasvustoissa

Kuminakoin toukkien torjunta pyretroidella on kukinnan alettua jo myöhäistä. Luomu-hyväksytyllä Turex 50 WP -valmisteella (Bacillus thuringiensis ) käsittely on mahdollista vielä kukinnan aikana, jos toukkia löytyy kasvustoista.

Iso kuminakoin toukka kuminan kukinnossa (Kuva: Erja Huusela-Veistola)

15.6.2020
Kasvuasteissa ja kasvustojen kunnoissa suurta vaihtelua

Ensimmäiset kevätviljakasvustot ovat jo lippulehtivaiheessa, kun samanaikaisesti osa on vasta oraalla. Kuivuus ja tästä johtuvat ravinnepuutokset sekä stressitilat rasittavat kasvustoja laajalti. Näillä alueilla kasvitaudit ovat lepotilassa ja torjunta ei ole helteellä tarpeenmukaista. Sadekuurot voivat muuttaa tilanteen kuitenkin nopeasti ja tarkkailu on tarpeen erityisesti hyväkuntoisissa kasvustoissa. Siemenlevintäiset ohran verkkolaikku ja kauran lehtilaikku ovat paikoin edenneet ylemmille lehdille. Kevätvehnissä, joissa esikasvina on ollut vehnä, esiintyy paikoin runsaasti pistelaikkua.

Pistelaikkua kevätvehnän alalehdillä.

15.6.2020
Viljakukko ja kirvat viihtyvät lämpimässä

Aikuinen viljakukko on 4–5 mm pitkä, metallinkiiltoinen kovakuoriainen, jolla on sinertävät peitinsiivet, punaruskeat jalat sekä musta pää. (Kuva: Erja Huusela-Veistola)Viljakukkohavaintoja on tehty paikoin. Viileä sää (<17°C) ja sateet riittävät tavallisesti pitämään viljakukkokannan vähäisenä ja torjuntarvetta on harvoin. Vallitseva helteinen säätyyppi lisää kuitenkin riskiä, joten mahdollisten toukkien ilmaantumista viljoille on syytä seurata.

Myös tuomikirvasta on yksittäisiä havaintoja. Lämpimässä säässä kirvat lisääntyvät nopeasti, joten myös niitä kannattaa seurata. Kasvustoissa on myös runsaasti kaskaita, luteita, ripsiäisiä ja kahukärpäsiä.

Viljakukon toukka ja vioitusta. Toukan limaiseen pintaan tarttuu helposti ulosteita ja roskia, mutta niiden alta näkyy tummanruskea pääkapseli ja mustat jalat.(Kuva: Erja Huusela-Veistola)
15.6.2020
Rapsikuoriaisia runsaasti

Rapsikuoriaisia (Kuva: Erja Huusela-Veistola)Rapsikuoriaisia on liikkeellä runsaasti ja niiden tarkkailu ja torjunta kevätöljykasveilla on ajankohtaista heti siitä lähtien, kun nuput kehittyvät lehtiruusukkeen keskelle. Torjuntakynnys varhaisessa nuppuvaiheessa on 0.5-1 kuoriainen/kasvi. Varhaisessa vaiheessa tehty rapsikuoriaistorjunta on tehokkainta, koska se vaikuttaa pääverson satoon. Resistenssin kehittymisen välttämiseksi torjunta-ainevalmisteita on aina käytettävä käyttöohjeen mukaisesti ja pyrittävä minimoimaan käyttökertojen määrä. Samaan tehoaineryhmään kuuluvia valmisteita ei pidä käyttää useita kertoja peräkkäin, vaan valita valmiste toisesta tehoaineryhmästä. Torjunnassa on huomioitava mehiläisvaroitukset ja valmisteiden käyttörajoitukset.

Öljykasvipelloilla on paikoin myös kaalikoita. Kirppojen tarkkailu on tarpeen myöhään kylvetyissä ja taimettuneissa kasvustoissa.

12.6.2020
Porkkanakempin lento vilkastuu

Porkkanakempin lento on alkanut ja sen odotetaan vilkastuvan lämpimän ja heikkotuulisen sään vallitessa. Koiranputkikempin melko vähäinen lento on päättynyt Etelä-Suomessa, joten ansasaaliit porkkanapelloilla ovat valtaosin porkkanakemppiä. Porkkanakärpäsen lento on alkamassa Etelä- ja Keski-Suomessa kotimaisen lämpösummapohjaisen ennustemallin perusteella. Porkkanakärpäsiä on myös tavattu liima-ansoista. Peltoluteen esiintymistä on syytä seurata edelleen porkkanapelloilla.

12.6.2020
Kirpat vaivaavat kaalia, kaalikoita havaittu paikoin

Kirppoja on ristikukkaisilla kasveilla paikoin runsaasti. Kaalikoita on havaittu kaaleilla paikoitellen viikonlopun saderintaman jälkeen. Peltoluteita on edelleen liikkeellä. Kotimaisen lämpösummapohjaisen ennustemallin perusteella pikkukaalikärpäsen ensimmäinen lentohuippu on käynnissä Pohjois-Lappia lukuun ottamatta.

12.6.2020
Havainnoi viljojen rikkakasvit ennen torjuntaa

Syysvehnät ovat tulossa tähkälle ja tarvittavat kasvusäätelykäsittelyt on tehtävä pian. Kevätviljojen rikkakasvientorjuntakäsittelyjä on alettu tehdä. Tärkeää on tietää mitä rikkakasvilajeja pellolla kasvaa, kuinka paljon ja miten suuria, että voi valita oikean herbisidin ja käyttömäärän.

12.6.2020
Öljykasvien rikkakäsittelyt

Rypsin ja rapsin rikkakasvien torjunnassa on muistettava, että taimettumisen jälkeen tehtävät Cloud- ja Galera-käsittelyt hyvin aikaisella kasvuasteella ja imatasmoksi -valmisteet vain CL-lajikkeille.

12.6.2020
Herneen rikkakäsittelyt kasvillisuuden mukaan

Herneen ollessa viisisenttistä siitä voi torjua leveälehtisiä rikkakasveja bentatsoni-, aklonifeeni-, pyridaatti- ja metributsiini-valmisteilla tai niiden seoksilla. Rikkakasvillisuus määrittää tehoainevalintaa.

12.6.2020
LukeKasKas-palvelu käytettävissä

LukeKaskas-palvelu on nyt käytettävissä. Sovelluksen avulla voi tehdä kasvintuhoojahavaintoja ja vastaanottaa ajankohtaistiedotteita haluamiltaan viljelykasveilta (vilja- ja palkokasvit, kumina, öljykasvit, kaalikasvit ja porkkana). Sovelluksen tietokorteista löytyy apua kasvintuhoojien tunnistamiseen. Havaintojen karttuessa saa reaaliaikaista dataa kasvintuhoojatilanteen kehityksestä.

Kansalaishavainnointiin perustuvan ilmaisen LukeKaskas-sovelluksen voi ottaa käyttöön osoitteessa https://maatalousinfo.luke.fi/fi/cms/kasterveys/lukekaskas

Lisätietoa myös: https://www.luke.fi/uutinen/kasvintuhoojatietoa-kansalaishavainnoilla-lukekaskas-palvelu-tuo-tuhoojatiedon-viljelijoiden-taskuun/

 

12.6.2020
Vadelman tuholaiset liikkeellä

Vihannespunkkia on paikoin ollut runsaasti vadelmalla. Myös vattukuoriainen ja vattukärsäkäs ovat liikkeellä. Talven sahaava lämpötila, runsaat sateet ja vähäinen lumipeite ovat aiheuttaneet vadelmalle talvituhoja. Myös kevätpakkaset ovat voineet aiheuttaa vaurioita. Vadelman kukinta on alkamassa hitaasti kylmän kevään jälkeen.

 

12.6.2020
Mansikalla runsaasti tuholaishavaintoja

Mansikalla on jo havaintoja vattukärsäkkäistä, nälvikkäistä, luteista, ripsiäisistä, pikkukorvakärsäkkäästä ja kääriäisistä. Mansikkapunkkia ja vihannespunkkia on myös liikkeellä. Leuto talvi on edistänyt punkkien talvehtimista, joten niitä voi esiintyä paikoin runsaastikin.

Kääriäisen toukka syö lehtiin reikiä, kaivautuu kukkanuppuihin ja syö kukkapohjusta. Yksi toukka voi tuhota koko kukkavanallisen kukkia (Kuva: Kati Hoppula).

12.6.2020
Pikkukaalikärpäsen ensimmäinen lentohuippu käynnissä

Kotimaisen lämpösummapohjaisen ennustemallin perusteella pikkukaalikärpäsen ensimmäinen lentohuippu on käynnissä koko maassa Pohjois-Lappia lukuun ottamatta. Etelä-Suomessa pikkukaalikärpäsen munintaa on havaittu. Peltoluteita on esiintynyt paikoitellen. Saderintaman yhteydessä havaittiin kaikuja vaeltavista hyönteisistä, joten kaalikoita on saattanut tulla Kaakkois-Suomeen siinä yhteydessä.

10.6.2020
Rukiin tautitorjunta ennen kukintaa

Ruis on aloittamassa kukintansa ja kukinnan päättyessä on viimeinen sallittu ajankohta kasvitautitorjunnalle. Sallittu ajankohta vaihtelee valmisteittain ja se tulee tarkistaa myyntipäällystekstistä. Paikoin rukiin alalehdillä esiintyy runsaasti rengaslaikkua. Kuivissa oloisuhteissa tämä ei ole juurikaan noussut ylemmille lehdille.

Regaslaikkua rukiilla (Kuva: Marja Jalli)

10.6.2020
Kirjavuutta viljan oraissa

Oraskasvustoissa esiintyy monenlaista kirjavuutta, mikä ei ole tautien aiheuttamaa. Kirpat ovat vioittaneet ja vaalentaneet erityisesti ohra- ja kevätvehnäkasvustoja. Myös erilaiset pää- ja hivenravinnepuutokset voivat aiheuttaa värimuutoksia.

10.6.2020
Kuminakoin torjunta ennen kukintaa

Kuminakasvustojen ja kuminakoin kehitys vaihtelevat alueittain. Kuminakoin torjunta sallitulla pyretroidi-valmisteella on tehtävä ennen kuminan kukintaa ja alkaa pian olla paikoin Etelä-Suomessa jo myöhäistä. Biologisella Bacillus thuringiensis –valmisteella (Turex 50 WP) ruiskutus voidaan tehdä vielä kukinnan aikana, mikäli toukkia on havaittavissa kasvustossa.

10.6.2020
Kahukärpäsiä kevätviljoilla

Kahukärpänen (Kuva: Erja Huusela-Veistola)

Kevätviljakasvustoista löytyy nyt kahukärpäsiä. Kahukärpäsvioitukselle alttiita ovat myöhään kylvetyt tai hitaasti orastuneet kevätviljat, jotka eivät vielä ole saavuttaneet 4-lehtivaihetta. Vioituksen ilmaantuessa torjunta on myöhäistä. Kevätviljoilla sivuversot yleensä kompensoivat pääverson vioituksen.

Kirppavioitusta näkyy myös kevätviljan oraissa poikkeuksellisen runsaasti. Kevätviljat pystyvät kuitenkin yleensä kompensoimaan kirppojen aiheuttaman vioituksen ja torjunta on harvoin tarpeen.

10.6.2020
Tarkkaile kirppoja ja kaalikoita öljykasveilla

Öljykasvien kirppatilanne vaihtelee paljon eri lohkoilla ja eri osissa maata. Tarkkailu on edelleen tarpeen taimettuvilla lohkoilla sirkkalehtivaiheessa. Ensimmäisten kasvulehtien kehityttyä riski pienenee.

Kaalikoita on havaittu muutamissa paikoissa, joten myös sen esiintymistä on myös syytä tarkkailla myös öljykasveilla.

Kaalikoi rapsilla (Kuva: Erja Huusela-Veistola)

9.6.2020
Porkkanakempin lento alkanut

Porkkanakempin lento on alkanut. Yksittäisiä vioituksia on havaittu kasvustoissa. Kuluvan viikon lämmin, aurinkoinen ja heikkotuulinen sää suosii porkkanakempin lentoa. Porkkana on vielä pientä, ja herkästi vioittuvassa vaiheessa, joten torjuntaan on syytä varautua.

Porkkanakempin vioitus (kuva: Anne Nissinen).

9.6.2020
Vadelman juurilahovioitukset tunnelissa

Vadelman juurilaho voi kuihduttaa tunneleihin istutetun vadelman versoja kasvun ollessa jo pitkällä. Vioituksen syytä voi selvittää verson tyveltä. Kuoren alta paljastuva punaruskea väri viittaa juurilahoon.

9.6.2020
Omenan tauti- ja tuholaistilanne

Omenan kukinta on Etelä-Suomessa pitkällä ja pakkasvaurioitakin on paikoin havaittu. Pakkasvauriot voivat altistaa puita lustokuoriaisten tuhoille. Hedelmäpuunsyövän oireita on nyt myös syytä tarkkailla. Viime talven leudot ja sateiset olosuhteet olivat edullisia hedelmäpuusyövälle, joten koro-oireet ovat saattaneet laajentua huomattavasti. Korojen laajentumisesta johtuva näivettyminen voi näkyä lehteen puhkeamattomina oksina tai puhkeamisen jälkeen näivettyneinä oksina tai puina, samoin kuin pakkasvauriotkin. Pihlajanmarjakoin tulevaa vioitusta voi arvioida seuraamalla pihlajan kukintaa. Pihlajamarjakoin lentoa kannattaa seurata kuitenkin myös tarhakohtaisilla feromoniansoilla. Pikkuhedelmäkääriäisen ja omenakääriäisen tarkkailua jatketaan.

Omenaruven torjuntaan on varauduttava tai sitä jatkettava olosuhteiden mukaisesti. Tartuntariski on suuri, jos säät ovat kosteita. Riskiin vaikuttaa olosuhteiden lisäksi viime vuoden lehtijätteessä säilynyt tartunta. Jos rupea oli viime vuonna vähän, riski on pieni, sillä itiöt eivät kulkeudu pitkiä matkoja. Hedelmäpuunsyövän oireita kannattaa tarkkailla ja poistaa kehittyneitä koroja ja vioittuneita kasvinosia.

 

8.6.2020
Tuholaistarkkailu herukalla

Herukalla on täyskukinta menossa Etelä-Suomessa. Keski-Suomessa puna- ja valkoherukalla on täyskukinta, mustaherukka vasta aloittelee. Herukka on paikoin kärsinyt yöpakkasista. Varisevat kukat ovat merkki pakkasvioituksista. Etelä-Suomessa on havaittu ensimmäiset herukkakoit feromoniansoista. Herukansilmukoin ja herukkalasisiiven feromoniansojen asennus on ajankohtaista kukinnan loppuvaiheessa. Karviaispistiäisen esiintymistä kannattaa seurata kukinnan päättyessä. Myös vihannespunkin esiintymistä kannattaa tarkkailla, sillä lämpimällä säällä vioituksen riski lisääntyy.

Laikkutauteja voi torjua vielä viikon kuluessa kukinnan päättymisestä. Härmän ja harmaahomeen torjunta on mahdollista vielä sadon kehittyessä, mutta käsittelykertojen määrä on rajattu.

5.6.2020
Kirppavioitusta myös kevätviljoilla

Kirppavioitusta näkyy kevätviljan oraissa paikoin poikkeuksellisen runsaasti. Kevätviljat pystyvät yleensä kompensoimaan kirppojen aiheuttaman vioituksen. Torjunta on tarpeen, jos kirppoja ja niiden vioitusta on poikkeuksellisen paljon (yli puolet lehtialasta on syöty) ja viljan kehitys hidasta.

Kahukärpäsiä on paikoin runsaasti. Kahukärpäsvioitukselle alttiita ovat myöhään kylvetyt tai hitaasti orastuneet kevätviljat, jotka eivät vielä ole saavuttaneet 4-lehtivaihetta.

5.6.2020
Rikkakasvien torjunta pian ajankohtaista

Aikaisin kylvettyjen kevätviljojen rikkakasvien torjunta-aika lähenee. Lämpimällä ja kuivalla säällä rikkakasvien lehtien vahapeite paksunee ja rikkakasveja torjuttaessa on syytä käyttää käyttöohjeen suurimpia ainemääriä. Jos kevätviljapelloilla on suuria pelto-ohdakkeita tai -valvatteja, ei niiden torjuntaa kannata kiirehtiä, vaan odottaa siemenrikkakasvien taimettumista. Ennen kukintaa käytetyt pienannosherbisidit pysäyttävät ohdakkeiden ja valvattien kasvun ja fenoksidit tappavat juuriakin.

Pian alkaa olla aikaisin kylvettyjen kevätviljojen rikkakasvien kemiallisen torjunan aika (Kuva: Heikki Jalli)

5.6.2020
Kasvitaudit etenevät hitaasti

Viljoilla taudinaiheuttajien itiöntuotanto on kuivissa olosuhteissa vähäistä ja kasvitautien eteneminen on hidasta. Ruis on tulossa tähkälle ja rehevissä kasvustoissa voi lähiaikoina harkita kasvuston suojaamista tautitorjunnalla. Ohralla on havaittu siemenlevintäistä verkkolaikkua ja kauralla kauranlehtilaikkua. Torjunnan tarpeenmukaisuus tulee harkittavaksi sateiden ja kasvuston yleiskunnon kehittymisen myötä.

 

Peittaamattomalla siemenellä kylvetyissä kauranoraissa voi ensimmäisessä kasvulehdessä näkyä punertavan rusehtavia kauran lehtilaikun oireita (Kuva: Marja Jalli)

5.6.2020
Kirppatarkkailu taimivaiheessa tarpeen öljykasveilla

Kirppatilanne vaihtelee paljon eri lohkoilla ja eri osissa maata. Peittausaineiden teho on ollut yleisesti hyvä. Tehostettu tarkkailu sirkkalehtivaiheessa on kuitenkin tarpeen. Jos havaitaan keskimäärin 1 kirppa/sirkkataimi tai 10-30 % sirkkalehtien pinta-alasta syöty, erillistä pyretroidiruiskutusta kannattaa harkita.

Myös peltoluteita on paikoin runsaasti. Ne tulee torjuttua mahdollisen kirpparuiskutuksen yhteydessä.

5.6.2020
Porkkanakärpäsen ja -kempin lento alkamassa

Porkkanakärpäsen lento on alkamassa viikon 24 aikana Etelä-Suomessa kotimaisen lämpösummapohjaisen ennustemallin perusteella. Lämpimän sään vallitessa on mahdollista, että kuoriutuminen on alkanut jo kaikkein suotuisimmilla viljelyalueilla. Peltoluteen esiintymistä on syytä seurata myös porkkanapelloilla. Lämpiminä ja kuivina päivinä porkkanan ollessa sirkkataimella peltoluteen imentä saattaa tappaa taimen kokonaan, jolloin kasvustosta tulee aukkoista. Koiranputkikempit munivat koiranputkien kehittyvissä kukkavanoissa, joten niitä saattaa tulla liima-ansoihin porkkanapelloilla. Myös porkkanakempin lennon odotetaan alkavan pian.

5.6.2020
Punajuurella kasvupistevioituksia

Punajuurella on havaittu paikoin kasvupistevioituksia, ja luteita on ollut liikkeellä punajuuripelloilla. Tavallisin laji juurikkailla on jauhosavikkalude, joka on peltoludetta pienempi, litteämpi ja harmaampi väriltään.

5.6.2020
Kaalikoiden ilmestymistä kannattaa seurata, kaalikärpänen saavuttaa ensimmäisen lentohuippunsa pian

Kirppojen esiintymistä ja vioituksia kaalikasvien taimilla on paikoin havaittu. Kotimaisen lämpösummapohjaisen ennustemallin perusteella pikkukaalikärpäsen lento saavuttaa ensimmäisen huippunsa ensiviikon puoliväliin mennessä Keski-Lapissa saakka. Etelä-Suomessa pikkukaalikärpäsen munintaa on havaittu. Peltoluteita on esiintynyt paikoitellen. Peltoluteen imentävioitus tuhoaa kasvupisteen ja aiheuttaa monikeräisyyttä kaaleilla. Kaalikoiden mahdollista ilmestymistä pelloille kannattaa seurata varsinkin saderintaman yhteydessä.

5.6.2020
Kuminakoin toukat tarkkailuun

Lämmin sää edistää kuminakoin kehitystä ja toukkien tarkkailu alkaa olla ajankohtaista. Kuminakoin torjunta pyritään kohdistamaan pieniin toukkiin kuminan ruusuke- ja nuppuasteella juuri ennen kuminan kukinnan alkamista.

5.6.2020
Tehoaineiden vaihtelu varmistaa mansikan harmaahometorjunnan tehon, härmän tarkkailu tarpeen

Harmaahomeen torjuntaan mansikalla käytettävien valmisteiden teho voi olla heikentynyt, jos samoja tehoaineita sisältäviä valmisteita on käytetty pitkään. Tehoaineiden ohjeiden mukainen käyttö ja vaihtelu varmistaa valmisteiden käyttökelpoisuutta. Torjunta-aineiden tehon säilyttämiseksi kannattaa valmisteiden enimmäiskäyttökertoja noudattaa ja vaihdella torjuntaohjelmassa tehoaineita. Liian laimea ruiskuteseos ei anna hyvää tehoa ja siksi pitäisi pyrkiä mahdollisimman pieniin vesimääriin.

Härmän kasvu nopeutuu säiden lämmittyä myös avomaalla ja taudin torjunta on tarpeen, jos kasvustoissa on viime vuonna ollut tautia. Tunneleissa härmän tarkkailu ja tarvittaessa torjunta ovat ajankohtaisia.

5.6.2020
Torju mansikan tyvimätä istutuksen yhteydessä

Mansikan tyvimädän torjunta on ajankohtaista alttiilla lajikkeilla, kuten Polkalla istutuksen yhteydessä. Uusintakäsittelyjä ruiskuttamalla voi tehdä muutaman viikon kuluttua, mutta lämpimässä tauti etenee nopeasti ja teho voi jäädä heikoksi. Lauhan ja sateisen talvikauden jälkeen kasvustoja on tuhoutunut ja vioittuneita kasveja kuihtuu edelleen. Vaurio on tunnistettavissa juurakon ja varsinkin sen yläosan ruskettumisesta. Juuret voivat olla myös tuhoutuneita. Jos lohkolla on esiintynyt aikaisemmin punamätää, myös se voi olla juurten vioittumisen aiheuttaja.

Heikkokuntoisten tai tuhoutuneiden kasvien juurakot ovat täysin ruskeita. Epäiltäessä punamätää voi sivujuurista etsiä taudin aiheuttamaa punaruskeaa väriä juuren sisäosasta.

 

30.5.2020
Juovahernekärsäkäsriski suuri sään lämmettyä

Juovahernekärsäkkäitä härkäpavulla (Kuva: Erja Huusela-Veistola)Satakunnassa ja Varsinais-Suomessa on havaittu aikaisin kylvetyissä herne- ja härkäpapukasvustoissa runsaasti hernekärsäkkään vioitusjälkiä. Aikuiset kärsäkkäät nakertavat sirkkalehtien ja ensimmäisten kasvulehtien reunaan pyöreitä koloja. Joskus ne voivat tuhota pienet taimet kokonaan, jos taimettuminen on hidasta kuivuuden takia. Toukkien vioitus täydentää tuhoa.

Juovahernekärsäkäs talvehtii aikuisena karikkeessa ja ilmestyy herne- ja härkäpapukasvustoihin taimettumisen aikaan. Naaraat munivat maahan taimien tyveen. Muninta-aika on pitkä. Kuoriutuvat toukat hakeutuvat typpeä sitoviin juurinystyröihin ja aiheuttavat näin kasvun heikkenemistä.

Tarkkailu tehdään etenkin lohkojen reunoilla herneen taimettuessa. Torjuntaa on tarpeen, jos kärsäkkäitä ja vioituksia on paljon, herneen ja härkäpavun kasvu on hidasta, ja sää jatkuu kuivana ja lämpimänä. Selviä kynnysarvoja torjunnalle ei ole.

Suurilla lohkoilla riittää yleensä lohkon reunaosien ruiskutus. Torjuntaan sopivat pyretroidi-valmisteet.

Juovahernekärsäkkään vioitusta (Kuva: Erja Huusela-Veistola)

 

29.5.2020
Omenan kasvintuhoojat tarkkailuun

Lustokuoriaisen tarkkailua ja torjuntaa etanoliansoilla jatketaan kesäkuun loppuun saakka. Lisäksi apuna voi käyttää sinisiä ja punaisia liima-ansoja. Kylmä alkukevät voi hidastaa perhosten lentoa ja munintaa. Feromoniansat kannattaa silti asettaa paikoilleen suositusaikojen mukaan ja tarvittaessa vaihtaa feromonikapselia. Äkilliset lämpimät jaksot voivat nopeuttaa tuholaisten esiintymistä. Feromonipyydykset pikkuhedelmäkääriäiselle asennetaan kukinnan alkaessa, omenakääriäiselle kukinnan aikana ja pihlajanmarjakoille kukinnan lopulla. Ennen omenan kukinnan alkua ja kukinnan aikana voidaan arvioida perhostoukkien sekä omena- ja luumuleikkurin esiintymistä haavinäytteillä. Yhteenkääriytyneet lehdet ovat merkkinä omenankehrääjäkoin esiintymisestä. Omenakempin vioituksia kannattaa seurata kukista. Hedelmäpuupunkin punertavia toukkia voi havaita lehtien alapinnoilta sekä kirvojen esiintymistä versoissa. Tuholaistorjunnat tehdään tarpeen mukaan.

Omenaruven tartuntariski kasvaa lämpötilojen noustessa. Riskiin vaikuttaa myös viime kesän rupitilanne, kuinka paljon lehtiin jäi tautia talvehtimaan. Lauha ja kostea syys- ja talvikausi ovat olleet suotuisia hedelmäpuunsyövän leviämiselle ja tautia kannattaa tarkkailla puiden rungoilta ja oksista.

 

29.5.2020
Vadelman kasvintuhoojien tarkkailu ja torjunta

Tarkkaile edelleen vihannespunkin esiintymistä ja aloita biologinen torjunta ajoissa etenkin tunneleissa. Vattukuoriaisen esiintymistä vadelmalla voidaan arvioida feromoni- ja valkoansoilla, jotka asennetaan kasvustoon silmujen puhjettua. Tyhjennä ansat säännöllisesti ja seuraa saalin kertymistä. Vattukuoriainen aloittaa muninnan, kun kukkanuput tullevat esiin. Samaan aikaan seuraa myös vattukärsäkkään esiintymistä karistenäyttein. Oikea ajankohta karistenäytteiden otolle on tyyni ilta. Ajoita torjunta vattukuoriaisen esiintymishuippuun. Varmista torjunnan teho jatkamalla feromoni- ja valkoansojen seurantaa kukinnan alkuun saakka sekä toista torjunta tarvittaessa. Vattukärpäsen vioittamat, taipuneet uudet versot kannattaa hävittää, jos niitä esiintyy. Seuraa myös näkyykö pikkuvattukirva aiheuttamaa versojen sykeröitymistä ja torju tarvittaessa. Vatunäkämäpunkin oireita seurataan lehdistä.

Taimissa kulkeutunut vadelman juurilaho voi kuihduttaa tunneleissa taimia. Tuhoutuneet kasvit kannattaa poistaa ja hävittää.

29.5.2020
Herukan tuholaistarkkailu ja tautitorjunta ajankohtaista

Avautuneista silmuista tarkkaillaan herukkakoin ja herukansilmukoin vioituksia ja toukkia silmuissa. Herukkakoin feromoniansat asennetaan kesäkuun alussa, herukansilmukoin kesäkuun puolivälissä. Poista keväällä kuihtuvat oksat ja tarkista löytyykö sisältä herukanlasisiiven toukkia. Asenna aikuisen lasisiiven seurantaan feromoniansat kukinnan päätyttyä. Herukan kukinnan aikaan ja kukinnan jälkeen tarkkaile karviaispistiäisen toukkia pensaiden sisäosista. Herukankukkasääsken toukkia ja karviaiskoisan vioituksia voi löytyä kukista ja kukkatertuista. Alaspäin taipuneet versonkärjet ovat oireita herukanversosääsken vioituksista. Seuraa käpertyneitä lehtiä ja lehtien kupruilua, lehtikirvoja voi esiintyä koko kasvukauden ajan. Kellankirjavat lehdet voivat olla merkkinä vihannespunkin lisääntymisestä. Kuparinväriset ja epämuotoiset lehdet, sekä heikentynyt kukinta viittaavat herukanrataspunkkiin.

Laikkutautien ja härmän torjunta on mahdollista ennen kukintaa ja joillakin valmisteilla vielä kukinnan jälkeen.

29.5.2020
Mansikan tuholaisten ja tautien tarkkailu ajankohtaista

Viileä alkukevät hidastutti myös mansikan tuholaisten esiintymistä. Lämmin jakso voi saada tuholaiset liikkeelle hyvin nopeasti. Lehtiin ilmestyvät reiät ja lovet voivat olla merkkinä korvakärsäkkäistä ja nälvikkäistä. Nälvikkäiden torjunta on tehtävä ennen munintaa. Sykeröityneet lehdet ja ruskettuvat suppulehdet ovat merkkinä runsaasta mansikkapunkkien esiintymisestä. Biologisten torjuntaeliöiden levityksen voi aloittaa viimeisten yöpakkasten mentyä. Kukkanuppujen tultua esiin tarkkaile vattukärsäkkään ja luteiden esiintymistä vatinäytteillä sekä tarkista ripsiäisen esiintymistä nuppujen sisältä. Yhteen kiedotut lehdet ja kukkanuput ovat merkkinä kääriäisistä. Tarkkaile kääriäisten esiintymistä erityisesti lohkoilla, joissa niitä on esiintynyt aiemminkin ja ryhdy torjuntaan riittävän ajoissa. Hämärikkökääriäisen torjuntaan kannattaa varautua erityisesti Itä-ja Pohjois-Suomessa, missä sitä esiintyi paikoin runsaasti viime vuonna.

Taimissa kulkeutunut härmä leviää helposti tunneleissa ja taudin esiintymistä on tarkkailtava, jotta torjuntatoimiin ehtii ajoissa. Harmaahomeen torjunnassa tehoaineiden vaihtelu parantaa tehoa ehkäisee resistenssin kehittymistä. Mansikan tyvimädän torjunta on tarpeen taudille alttiilla lajikkeilla ja taimien varhaisvaiheen suojaamiseen tehokkain keino on upotuskäsittely istutuksen yhteydessä. Jos taimien juuret ovat tummia ja heikkoja, kannattaa tarkistuttaa niistä mansikan punamädän esiintyminen. Muutkin juuristotaudit heikentävät kasvien tuottokykyä, mutta punamätä pilaa lohkon maan pitkäksi ajaksi.

29.5.2020
Porkkanan tuholaisten seuranta syytä aloittaa

Porkkanakärpäsen lento ei ole vielä alkamassa viikon 22 aikana kotimaisen lämpösummapohjaisen ennustemallin perusteella. Säiden lämmettyä on kuitenkin syytä seurata porkkanakärpästen kuoriutumista keltaisilla liima-ansoilla varsinkin eteläisimmillä viljelyalueilla. Peltoluteen esiintymistä on myös syytä seurata porkkanan taimettuessa. Lämpiminä päivinä porkkanan ollessa sirkkataimella peltoluteen imentä saattaa tappaa taimen kokonaan. Ensimmäiset koiranputkikempit on havaittu koiranputkien kehittyvissä kukkavanoissa. Niitä saattaa tulla liima-ansoihin porkkanapelloilla.

29.5.2020
Kaalin tuholaiset liikkeelle

Kirppojen esiintymistä ja vioituksia kaalikasvien taimilla on paikoin havaittu säiden lämmettyä nopeasti. Kotimaisen lämpösummapohjaisen ennustemallin perusteella pikkukaalikärpäsen lento on alkamassa kuluvan viikon lopulla jo Oulun korkeudella saakka.

Norjalainen VIPS ennustemalli antaa peltoluteelle varoituksen aina Keski-Norjassa saakka, joten myös peltoluteen esiintymistä on syytä seurata kaali-istutuksilla. Peltoluteen imentävioitus tuhoaa kasvupisteen ja aiheuttaa monikeräisyyttä kaaleilla.

Etelä-Norjassa on tehty muutamassa paikassa kaalikoihavaintoja 25. ja 26.5., joten myös niiden esiintymistä kannattaa seurata.

29.5.2020
Rukiilla rengaslaikkua

Alkukasvukauden viileys ja kosteus suosi rukiin rengaslaikun itämistä. Rengaslaikun oireet muodostuvat hitaasti, ja niitä löytyy lähinnä alemmilta lehdiltä. Rukiin tautitorjunnan viimeinen sallittu ajankohta vaihtelee valmisteen mukaan (tarkista myyntipäällysteksti). Mahdollisessa tautitorjunnassa on hyvä huomioida riittävä suoja kasvustoon myöhemmin tulevaa ilmalevinteistä ruskearuostetta vastaan, jonka satovaikutukset ovat usein rengaslaikkua suuremmat.

29.5.2020
Kirpat tarkkailuun öljykasveilla

Kirppoja esiintyy öljykasveilla paikoin runsaasti. Kirppojen tarkkailu on tarpeen etenkin taimettuvilla öljykasveilla. Pyretroidiruiskutusta kannattaa harkita, jos havaitaan keskimäärin 1 kirppa/sirkkataimi tai 30 % sirkkalehtien pinta-alasta syöty. Myös peltoluteita on paikoin liikkeellä.

Mutkajuovakirppa rypsin taimella (Kuva: Erja Huusela-Veistola)

29.5.2020
Juovahernekärsäkkäitä paikoin palkokasveilla

Herneen ja härkäpavun taimissa on paikoin juovahernekärsäkkään aiheuttamaa vioitusta eli pyöreitä koloja sirkkalehtien ja ensimmäisten kasvulehtien reunoilla. Torjunta on kuitenkin harvoin tarpeen, jos taimet eivät kärsi kuivuudesta.

Juovahernekärsäkäs härkäpavulla (Kuva: Erja Huusela-Veistola)

29.5.2020
Kuminakoin toukkien tarkkailu käyntiin

Lämmin sää edistää kuminakoin munintaa ja kehitystä. Vaikka myös aikuiset kuminakoit vielä lentelevät, on pienten toukkien tarkkailu syytä jo aloittaa.

Juuri kuoriutunut kuminakoin toukka (Kuva: Erja Huusela-Veistola)

29.5.2020
Tuholaiset tarkkailuun myös kevätviljoilla

Kirppavioitusta näkyy oraissa jonkin verran, mutta torjunta kevätviljoilla ei ole yleensä tarpeen. Kirvojen ja kahukärpäsen tarkkailu kevätviljoilla on ajankohtaista.

29.5.2020
Kasvunsääteet ja rikkakasvit syysviljoilla

Aikaiset kylvöt taimettuivat kylmässä säässä hitaasti ja rikkakasveilla on ollut aikaa kasvaa. Syysrukiin pääverson lippulehti on esillä, ja hyvässä kasvussa olevien kasvustojen kasvua voi säädellä kuten syysvehnällä mepikvatti-, etefoni- ja trineksapakki-etyyli -valmisteilla. Syysvehnästä voi kaksisolmuasteelle asti torjua leveälehtisten lisäksi heinämäisiä rikkakasveja.

 

Aikaisin kylvetyissä kevätviljoissa on rikkakasveilla ollut aikaa kasvaa. (Kuva Heikki Jalli)

26.5.2020
Ohrissa siemenlevintäistä verkkolaikkua

Ohrassa on paikoin havaittu runsaasti siemenlevintäistä verkkolaikkua. Verkkolaikku hyötyi ohran hitaasta itämisestä viileissä olosuhteissa. Erityisen runsaasti verkkolaikkua on peittaamattomalla siemenellä kylvetyissä kasvustoissa. Suomalaiset verkkolaikkua aiheuttavat sienikannat voivat itää jopa kahden asteen lämpötilassa. Alttiilla lajikkeilla siemenlevintäinen verkkolaikku voi edetä kasvustoissa voimakkaasti alhaisemmissakin kosteusolosuhteissa.

Siemenlevintäisen ohranverkkolaikun oireet ovat nyt hyvin näkyvissä (Kuva: Marja Jalli)

26.5.2020
Lämmin sää saa kirpat liikkeelle

Sään lämmetessä hyönteiset aktivoituvat ja lähtevät liikkeelle. Erityisesti kirppojen tarkkailu on tarpeen öljykasvipelloilla, jotka ovat taimettuneet hitaasti. Kirppoja on syytä tarkkailla myös kaalikasveilla niin avomaalla kuin taimikasvatustiloissa. Myös kevätviljoissa näkyy kirppavioitusta.

Vuonna 2019 kirppoja oli erityisen runsaasti ja pitkään. Kirppoihin kannattaa varautua nytkin (Kuva: Erja Huusela-Veistola)

Ohrakirppoja ja vioitusta ohrassa (Kuva: Erja Huusela-Veistola)

 

15.5.2020
Kaalin tuholaiset tarkkailuun

Viime kesänä kirppoja esiintyi runsaana kaali- ja öljykasveilla pitkälle kesään, joten on syytä olettaa, että talvehtimaan lähtenyt kanta on ollut runsas. Kirppojen esiintymistä kaalikasvien taimilla on syytä seurata taimikasvatustiloissa ja pellolla säiden lämmettyä noin 15 asteeseen.

Norjassa on VIPS-havaintotietokannassa kirjattu ensimmäiset pikkukaalikärpäsen munat Oslon läheltä jo 4.5. Säiden lämmetessä on meilläkin syytä seurata pikkukaalikärpäsen munintaa kaalikasvien taimilta. Tämänhetkinen ennustekartta saattaa olla lämpösummien suhteen jäljessä lennon alkamisesta, koska ennustemallia ei ole päivitetty.

 

15.5.2020
Porkkanakärpässeuranta kannattaa aloittaa kun säät lämpenevät

Norjassa on VIPS-havaintotietokannassa kirjattu ensimmäiset porkkanakärpäshavainnot Oslon läheltä jo 7.5. Norjan rannikolla joissakin paikoissa tosin tiedetään porkkanakärpäsestä esiintyvän jo kolme sukupolvea. Säiden lämmetessä on meilläkin syytä seurata porkkanakärpästen kuoriutumista keltaisilla liima-ansoilla. Tämänhetkinen ennustekartta saattaa olla lämpösummien suhteen jäljessä lennon alkamisesta, koska ennustemallia ei ole vielä päivitetty.

15.5.2020
Ajankohtaista omenan tauti- ja tuholaistorjunnassa

Omenaruven itiölento alkaa lämpösumman kohotessa 50 asteeseen. Jos sää pysyy viileänä, rupiriski on hyvin vähäinen. Riski lisääntyy vasta lämpötilojen kohotessa, varsinkin jos karikkeessa on säilynyt rupea.

Omenalla ennen silmujen avautumista tai heti sen jälkeen on aika torjua hedelmäpuupunkkeja, omenakemppejä ja kirvoja sekä silmujen avauduttua perhostoukkia ja omenankukkakärsäkästä. Feromoniansat omenakääriäiselle ja pikkuhedelmäkääriäiselle asetetaan kukinnan alussa. Lustokuoriaisen esiintymistä voidaan arvioida etanoliansoilla, jotka asetetaan silmujen avauduttua.

15.5.2020
Tuholais- ja tautitarkkailu kannattaa aloittaa mansikalla

Syys- ja talvikauden märkyys ovat voineet aiheuttaa mansikalla juuristovaurioita, jotka näkyvät heikkona kasvuna ja kasvien tuhoutumisena. Maassa mahdollisesti oleva punamätätartunta on hyötynyt leudosta ja märästä talvikaudesta ja tuhoja on odotettavissa saastuneilla alueilla. Tulevissa istutuksissa kannattaa huolehtia taimien käsittelystä puna- ja tyvimätää vastaan. Tunneliviljelyssä kannattaa tarkkailla härmän esiintymistä.

Mansikalla nälvikkäät, korvakärsäkkäät ja vihannespunkit lähtevät liikkeelle lämpimän jakson myötä. Myös mansikkapunkin esiintymistä kannattaa ruveta tarkkailemaan ensimmäisten suppulehtien tullessa esiin. Mansikkapunkin torjunta tehdään ennen kukinnan alkua. Tuholaisten liikkeelle lähtöä kannattaa tarkkailla säännöllisesti kasvukauden alettua. Lämmin jakso voi nopeuttaa niiden esiintymistä yllättävällä tavalla. Torjunnat tehdään kynnysarvojen mukaan.

15.5.2020
Vadelman tuholaisseuranta

Ennen silmujen puhkeamista voidaan tarkkailla kirvojen talvimunien esiintymistä ja mahdollisia vatunvarsisääsken versovioituksia versojen alaosista. Vihannespunkin torjuntaan varsinkin tunneleissa on varauduttava heti silmujen puhkeamisen aikoihin. Punaisia talvehtineita naaraita tarkkaillaan lehdillä versojen alaosissa. Biologinen torjunta on aloitettava riittävän aikaisin hyvän torjuntatuloksen turvaamiseksi. Vattukoin ja vadelman keulakoin vioituksia voidaan havainnoida silmuvioituksista silmujen avauduttua. Lehtien puhjettua voidaan asentaa valkoiset liima-ansat tai feromoniansat vattukuoriaisen tarkkailua varten. Kukkanuppujen tullessa esiin vattukärsäkkään esiintymistä voidaan havainnoida iltaisin karistenäytteillä. Vatunäkämäpunkin torjuntaa voidaan tehdä vielä ennen silmujen puhkeamista ja oireita voidaan tarkkailla lehtien puhjettua.

15.5.2020
Herukan tauti- ja tuholaistorjunnan ajankohtaisia asioita

Herukoiden laikkutautien torjuntaa voidaan tehdä ennen kukintaa. Torjunta on tarpeen, jos viljelmällä esiintyi varistetta viime kesänä.

Herukalla mustaherukan äkämäpunkin saastuttamia silmuja voi vielä havainnoida ja kerätä pois alueilla, joilla kasvukausi ei ole lähtenyt liikkeelle. Silmujen puhjettua se on jo myöhäistä. Ensimmäiset lämpimät päivät saavat myös äkämäpunkit liikkeelle silmuistaan ja tuulen mukana leviämään uusiin silmuihin. Herukalla voidaan torjua ennen silmujen aukeamista myös kirvoja ja rataspunkkeja. Avautumattomista silmuista voidaan otantana havainnoida myös herukkakoin ja herukansilmukoin esiintymistä. Silmujen kärkien avauduttu herukkakoita, herukansilmukoita ja herukanlasisiipeä voidaan tarkkailla feromonipyydyksillä ja torjua tarpeen mukaan. Karviaispistiäisaikuisten esiintymistä voidaan tarkkailla keväällä keltaisilla liima-ansoilla.

14.1.2020
Tuomikirvaennuste 2020 valmistunut

Tuomikirvaennustekartta 2020 (kuva: Luke/Hannu Ojanen)Tuomikirvojen talvimunalaskentaan perustuva tuomikirvaennuste on valmistunut. Ennusteen mukaan kotimainen tuomikirvakanta on pieni ja siitä ei ole uhkaa ensi kesänä.

Kotimainen kirvakanta saa kuitenkin vuosittain täydennystä kaukokulkeumana eteläisten ja kaakkoisten ilmavirtausten mukana tulevista kirvoista, minkä seurauksena tuhoriski voi yllättäen nousta. Tietoa mahdollisista kirvojen kaukokulkeumista ja tarkkailutarpeesta kasvukaudella saa Luken kasvinterveyden ajankohtaistiedotteista.